Impact of soluble CD26 on treatment outcome and hepatitis C virus-specific T cells in chronic hepatitis C virus genotype 1 infection.

BACKGROUND: Interferon and ribavirin therapy for chronic hepatitis C virus (HCV) infection yields sustained virological response (SVR) rates of 50-80%. Several factors such as non-1 genotype, beneficial IL28B genetic variants, low baseline IP-10, and the functionality of HCV-specific T cells predict SVR. With the pending introduction of new therapies for HCV entailing very rapid clearance of plasma HCV RNA, the importance of baseline biomarkers likely will increase in order to tailor therapy. CD26 (DPPIV) truncates the chemokine IP-10 into a shorter antagonistic form, and this truncation of IP-10 has been suggested to influence treatment outcome in patients with chronic HCV infection patients. In addition, previous reports have shown CD26 to be a co-stimulator for T cells. The aim of the present study was to assess the utility of CD26 as a biomarker for treatment outcome in chronic hepatitis C and to define its association with HCV-specific T cells. METHODS: Baseline plasma from 153 genotype 1 and 58 genotype 2/3 infected patients enrolled in an international multicenter phase III trial (DITTO-HCV) and 36 genotype 1 infected patients participating in a Swedish trial (TTG1) were evaluated regarding baseline soluble CD26 (sCD26) and the functionality of HCV-specific CD8(+) T cells. RESULTS: Genotype 1 infected patients achieving SVR in the DITTO (P = 0.002) and the TTG1 (P = 0.02) studies had lower pretreatment sCD26 concentrations compared with non-SVR patients. Sixty-five percent of patients with sCD26 concentrations below 600 ng/mL achieved SVR compared with 39% of the patients with sCD26 exceeding 600 ng/mL (P = 0.01). Patients with sCD26 concentrations below 600 ng/mL had significantly higher frequencies of HCV-specific CD8(+) T cells (P = 0.02). CONCLUSIONS: Low baseline systemic concentrations of sCD26 predict favorable treatment outcome in chronic HCV infection and may be associated with higher blood counts of HCV-specific CD8(+) T cells.

VAMP-2 and cellubrevin are expressed in pancreatic beta-cells and are essential for Ca(2+)-but not for GTP gamma S-induced insulin secretion.

VAMP proteins are important components of the machinery controlling docking and/or fusion of secretory vesicles with their target membrane. We investigated the expression of VAMP proteins in pancreatic beta-cells and their implication in the exocytosis of insulin. cDNA cloning revealed that VAMP-2 and cellubrevin, but not VAMP-1, are expressed in rat pancreatic islets and that their sequence is identical to that isolated from rat brain. Pancreatic beta-cells contain secretory granules that store and secrete insulin as well as synaptic-like microvesicles carrying gamma-aminobutyric acid. After subcellular fractionation on continuous sucrose gradients, VAMP-2 and cellubrevin were found to be associated with both types of secretory vesicle. The association of VAMP-2 with insulin-containing granules was confirmed by confocal microscopy of primary cultures of rat pancreatic beta-cells. Pretreatment of streptolysin-O permeabilized insulin-secreting cells with tetanus and botulinum B neurotoxins selectively cleaved VAMP-2 and cellubrevin and abolished Ca(2+)-induced insulin release (IC50 approximately 15 nM). By contrast, the pretreatment with tetanus and botulinum B neurotoxins did not prevent GTP gamma S-stimulated insulin secretion. Taken together, our results show that pancreatic beta-cells express VAMP-2 and cellubrevin and that one or both of these proteins selectively control Ca(2+)-mediated insulin secretion.

Adiponectin and heme oxygenase-1 suppress TLR4/MyD88-independent signaling in rat Kupffer cells and in mice after chronic ethanol exposure.

Alcoholic liver disease is mediated via activation of TLR4 signaling; MyD88-dependent and -independent signals are important contributors to injury in mouse models. Adiponectin, an anti-inflammatory adipokine, suppresses TLR4/MyD88-dependent responses via induction of heme oxygenase-1 (HO-1). Here we investigated the interactions between chronic ethanol, adiponectin, and HO-1 in regulation of TLR4/MyD88-independent signaling in macrophages and an in vivo mouse model. After chronic ethanol feeding, LPS-stimulated expression of IFN-β and CXCL10 mRNA was increased in primary cultures of Kupffer cells compared with pair-fed control mice. Treatment of Kupffer cells with globular adiponectin (gAcrp) normalized this response. LPS-stimulated IFN-β/CXCL10 mRNA and CXCL10 protein was also reduced in RAW 264.7 macrophages treated with gAcrp or full-length adiponectin. gAcrp and full-length adiponectin acted via adiponectin receptors 1 and 2, respectively. gAcrp decreased TLR4 expression in both Kupffer cells and RAW 264.7 macrophages. Small interfering RNA knockdown of HO-1 or inhibition of HO-1 activity with zinc protoporphyrin blocked these effects of gAcrp. C57BL/6 mice were exposed to chronic ethanol feeding, with or without treatment with cobalt protoporphyrin, to induce HO-1. After chronic ethanol feeding, mice were sensitized to in vivo challenge with LPS, expressing increased IFN-β/CXCL10 mRNA and CXCL10 protein in liver compared with control mice. Pretreatment with cobalt protoporphyrin 24 h before LPS challenge normalized this effect of ethanol. Adiponectin and induction of HO-1 potently suppressed TLR4-dependent/MyD88-independent cytokine expression in primary Kupffer cells from rats and in mouse liver after chronic ethanol exposure. These data suggest that induction of HO-1 may be a useful therapeutic strategy in alcoholic liver disease.

Detection in urine of 4-methyl-2-hexaneamine, a doping agent.

Stimulants are banned in-competition for all categories of sports by the World Anti-Doping Agency. A simple liquid chromatography-tandem mass spectrometry (LC-MS/MS) assay employing electrospray ionisation in positive mode was developed in that work for the quantification in urine specimens of 4-methyl-2-hexaneamine, a primary amine exhibiting sympathomimetic properties. Following a simple pretreatment procedure, the analyte was separated using a gradient mobile phase on reverse phase C8 column. Selected reaction monitoring m/z 116.2-->57.3 was specific for detection of 4-methyl-2-hexaneamine and the assay exhibited a linear dynamic range of 50-700 ng/mL. The validated method has been successfully applied to analyze the target compound in food supplements as well as in urine specimens. The administered drug (40 mg) was detected at the level of 350 ng/mL in the urine up to 4 days.

Apparent stable-isotope heterogeneities in gangue carbonates of the Mississippi Valley-type Zn-Pb deposits of San-Vicente, Central Peru

The aim of the present communication is to emphasize that some variations of the measured delta(13)C and delta(18)O values are apparent, and due to analytical interferences caused by the presence of sulfur and organosulfur compounds in the analyzed carbonates. This is particularly relevant for isotopic studies on carbonate-hosted mineral deposits, where the nearly ubiquitous association of the host carbonates with organic matter and sulfides can certainly affect the metallogenetic interpretations. In this work two methods were used to overcome the disturbing effects of sulfides and organic matter: (1) sample pretreatment following the method proposed by Charef and Sheppard (1984), combining the oxidation of organic matter with sodium hypochlorite and trapping of the sulfur species with silver phosphate; and (2) laser-based microprobe extraction. Apparent isotopic variations in sparry dolomite from a single hand sample of zebra ore from the MVT Zn-Pb deposit, San Vicente, central Peru, are as large as 6 parts per thousand delta(13)C and 4 parts per thousand delta(18)O. These variations are reduced to several tenths of a per mil when the samples are pretreated. A careful examination of the effects of treatment with NaOCl and/or Ag3PO4 in relation to the concentration of sulfide inclusions indicates that the main disturbing effects for delta(13)C values are the presence of sulfur species and organic matter, whereas the delta(18)O values are mainly affected by the presence of sulfides. Fine- and medium-grained replacement carbonates from MVT and other sediment-hosted base metal deposits are potentially the most affected during isotope analysis, due to the common presence of organic matter and sulfides. Using in situ laser microprobe techniques, it is possible to determine isotopic variations at a sub-millimeter scale. Our results show that laser extraction analysis allows a more precise sampling of the carbonate minerals, and minimizes contamination of the sample with sulfides and to some extent with intergrown organic matter. However, there is an isotopic shift associated with the laser extraction technique, of the order of 0.5-1 parts per thousand for delta(13)C and delta(18)O values.

Vaneri- ja kertopuutehtaiden kuivatuskoneiden lämmöntalteenottojen järjestelmäselvitys

Vanerin tai kertopuun valmistusprosessissaviilun kuivaukseen käytetään suurin osa koko valmistusprosessin primäärienergiasta. Viilunkuivauskoneessa viilun sisältämä vesi siirretään tyypillisesti prosessihöyryllä lämmitettyyn viilunkuivaajan kiertoilmaan höyrystämällä ja poistetaanviilunkuivaajasta poistoilman mukana. Viilunkuivaajan poistoilma on lämmintä jaerittäin suuren kosteuspitoisuutensa takia sisältää runsaasti energiaa. Tyypillisellä viilunkuivaajalla poistoilmaan sitoutunut lämpöteho vaihtelee prosessiolosuhteista riippuen välillä 2,7-5,7 MW. Diplomityössä tutkittiin viilunkuivaajan poistoilman sisältämän lämmön talteenottoa laitteistolla, johon kuuluu lämmöntalteenottopesuri, jossa poistoilmalla lämmitetään tuotantolaitoksen tukkipuun hautomon kiertovettä sekä ilma-ilma-lämmönsiirrin, jolla lämmitetään pesurista poistuvan ilman jäännöslämmöllä ulkoilmaa tehdassalin tuloilmakäyttöön. Työn tavoitteena oli kehittää lämmöntalteenottojärjestelmän suunnittelua, mitoitusta ja ajotapoja. Työssä analysoitiin teoreettisesti pesuria ja ilmalämmönsiirrintä, kehitettiin lämmöntalteenottopesurin simulointimenetelmä ja mitattiin toiminnassa olevia talteenottolaitteistoja. Tutkimuksessa todettiin lämmöntalteenottohyötysuhteen vaihtelevan lämmityskaudella välillä 50-70 %. Lämmöntalteenottolaitteiston pesurin veteen saatava teho riippuu ensisijaisesti viilunkuivaajan poistoilman lämpösisällöstä, joka on enimmäkseen kosteusriippuvainen ja ilmanvaihtoilmaan saatava teho ulkolämpö-tilan määräämästä tehontarpeesta. Pesurin vesijärjestelmän vaikutusmekanismit pesurin suorituskykyyn tunnistettiin ja niiden pohjalta annetaan suositukset mitoitukseen ja ajotapaan. Lämmöntalteenottolaitteiston lämpötehon tasapainottamiseen pesurin ja ilma-ilma-lämmönsiirtimen välillä mitoituksen avulla esitellään työkalut.

Öljynjalostamon tyhjöyksikön esilämmitysuunin optimointi

Työn tarkoituksena oli vertailla kahta kaupallista prosessiuunisimulointiohjelmaa sekä selvittää onko toinen ohjelma soveltuva Neste Jacobs Oy:n käyttöön. Tavoitteena oli selvittää ohjelmien ominaisuuksien eroja ja rajoitteita sekä tuloksien yhdenmukaisuutta. Kirjallisuusosassa perehdyttiin prosessiuunien toimintaperiaatteisiin, yleisiin mitoitusperiaatteisiin ja säteilylämmönsiirron perusteisiin. Kirjallisuusosassa käsiteltiin myös prosessiuunien polttimien toimintaa ja NOx-päästöjä vähentäviä polttotekniikoita. Molemmilla laskentaohjelmilla laadittiin kuumaöljy- ja tyhjöuuni, joiden tuloksia vertailtiin tärkeimpien prosessiarvojen perusteella ja toisen ohjelman osalta myös laitevalmistajan ilmoittamiin arvoihin. Tällä ohjelmalla tutkittiin tyhjöuunin höyrynruiskutuksen ja koksaantumisen vaikutuksia prosessiin sekä säteilyosan leveyden muutoksen vaikutusta säteilylämmönsiirtoon. Ohjelmien ominaisuuksien keskeisimmät erot liittyivät kaksifaasivirtauksen laskentaan, prosessiaineen massavirran rajoituksiin, ilman esilämmittimen käyttöön ja laskentamallien paineen kontrollointiin. Tulokset erosivat savukaasun ja tuubien lämpötilojen ja painehäviön laskennassa. Tuloksien ja ominaisuuksien perusteella toisen ohjelman ei todettu olevan täysin soveltuva Neste Jacobs Oy:n käyttöön.

Identification of Multiple Mechanisms of Resistance to Vemurafenib in a Patient with BRAFV600E-Mutated Cutaneous Melanoma Successfully Rechallenged after Progression.

PURPOSE: To investigate the mechanism(s) of resistance to the RAF-inhibitor vemurafenib, we conducted a comprehensive analysis of the genetic alterations occurring in metastatic lesions from a patient with a BRAF(V600E)-mutant cutaneous melanoma who, after a first response, underwent subsequent rechallenge with this drug. EXPERIMENTAL DESIGN: We obtained blood and tissue samples from a patient diagnosed with a BRAF(V600E)-mutant cutaneous melanoma that was treated with vemurafenib and achieved a near-complete response. At progression, he received additional lines of chemo/immunotherapy and was successfully rechallenged with vemurafenib. Exome and RNA sequencing were conducted on a pretreatment tumor and two subcutaneous resistant metastases, one that was present at baseline and previously responded to vemurafenib (PV1) and one that occurred de novo after reintroduction of the drug (PV2). A culture established from PV1 was also analyzed. RESULTS: We identified two NRAS-activating somatic mutations, Q61R and Q61K, affecting two main subpopulations in the metastasis PV1 and a BRAF alternative splicing, involving exons 4-10, in the metastasis PV2. These alterations, known to confer resistance to RAF inhibitors, were tumor-specific, mutually exclusive, and were not detected in pretreatment tumor samples. In addition, the oncogenic PIK3CA(H1047R) mutation was detected in a subpopulation of PV1, but this mutation did not seem to play a major role in vemurafenib resistance in this metastasis. CONCLUSIONS: This work describes the coexistence within the same patient of different molecular mechanisms of resistance to vemurafenib affecting different metastatic sites. These findings have direct implications for the clinical management of BRAF-mutant melanoma. Clin Cancer Res; 19(20); 5749-57. ©2013 AACR.

Yhdyskuntalietteen käsittely ennen termistä kuivausta ja polttoa

Työn tavoitteena on kartoittaa yhdyskuntalietteen käsittelyä lietteenpolttolaitoksen tarpeita ajatellen. Lietteen käsittelytekniikoiden ja kuljetusvaihtoehtojen selvittäminen on siis työn keskeinen tavoite. Lisäksi otetaan selvää näiden tekijöiden kustannusrakenteesta. Yhdyskuntalietteen ominaisuuksien sekä käsittelyyn liittyvien ongelmakohtien valottaminen kuuluu samoin työn tavoitteisiin. Työssä tehdään muun ohella case-tarkastelua Kaakkois-Suomen alueeseen liittyen. Tavoitteena on muodostaa tarkoitukseen soveltuva lietteenkäsittelymalli kullekin tapaukselle. Työn alkuosassa tutustutaan yleisesti lietteeseen sekä polttoaineen että jätteen roolissa. Tarkastelu sisältää tietoja lietteen ominaisuuksista ja muodostuvista määristä sekä lietteenkäsittelyssä olennaisista lainsäädännöllisistä seikoista. Samoin katsastetaan hieman jäteve¬denpuhdistusprosessiin sekä näin ollen lietteen syntyyn. Lietteen esikäsittelyä, mekaanista vedenerotusta, termistä kuivausta ja polttoa tarkastellaan yleisessä valossa. Mekaanisen vedenerotuksen osalta myös eritellään ja vertaillaan laitteita. Etenkin linko, mutta myös suotonauhapuristin osoittautuivat erityisen sopiviksi kunnallisen lietteen käsittelyyn. Työn loppupuoliskolla kiinnitetään huomiota lietteen varastointiin sekä syöttö-ja purkumenetelmiin, lyhyen etäisyyden siirtoon ja pidemmän matkan kuljetukseen. Case-tapauksissa pohditaan Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan paikallisia lietteenkäsittelymahdollisuuksia. Mekaanisesti kuivattua lietettä käsitellään kyseisissätapauksissa vuosittain 6000 t ja 15 000 t. Lietteen polton tuottama sähkö- ja lämpöteho näyttävät riippuvan voimakkaasti lietteen kuiva-ainepitoisuudesta, eivät niinkään lietteen muista ominaisuuksista. Lietteenkäsittelykustannukset tiivistetystä lietteestä termiseen kuivaukseen soveltuvaksi polttoaineeksi vaihtelevat10-20 \ lietetonnia kohden, riippuen käsittelyvaiheiden määrästä. Kustannuksia syntyy eniten mekaanisesta vedenerotuksesta ja varastoinnista.

Höyrykattiloiden säilöntä

Tässä työssäon tarkasteltu yleisesti höyrykattiloiden säilöntää. Erilaisten säilöntämenetelmien perustietojen lisäksi työssä on pyritty selvittämään eri kattilatyypeille ominaiset säilöntätavat. Märkäsäilönnän jälkeistä käyttöönottoa on pohdittu selvittämällä laskennallisesti, onko tarpeen vaihtaa kattilaan vahvasti kemikaloidun säilöntäliuoksen tilalle puhtaampaa syöttövettä. Esimerkkinä on käytetty Voikkaan paperitehtaan höyryvoimalaitoksen kattila K13:ta. Työtä tehdessä on käytetty apuna aihetta käsittelevää kirjallisuutta, jota on saatu höyrykattiloita säilöviltä voimalaitoksilta, kemikaalitoimittajilta sekä asiantuntijoiden tekemistä luentomonisteista. Lieriökattiloiden höyrypuoli säilötään lähes poikkeuksetta märkänä, sillä se on vaikea tyhjentää täysin kosteudesta. Läpivirtauskattilalaitoksella käytetään usein sekä kuiva- että märkäsäilöntää. Savukaasupuolen korroosio ehkäistään useinmiten pitämällä kattila niin lämpimänä, että kastepistealituksia ei tapahdu.

Voimalaitoksen ylläpitosuunnitelma

Tässä diplomityössä on tehtyylläpitosuunnitelma Oulun Energian Toppila 1 - voimalaitokselle, jota on tavoitteena käyttää vuoteen 2015. Työssä on tarkasteltu aluksi voimalaitoksen tulevaisuuden käytön näkymiä ja tärkeimpien järjestelmien käyttökuntoa. Kattilalaitoksenkriittisille komponenteille on suoritettu ylläpito- ja epäkäytettävyyskustannusten vertailu sekä pyritty selvittämään komponenteille paras ylläpitomalli. Turbiinille on analysoitu erilaisia revisio- ja tarkastusmahdollisuuksia, ja vertailtu niistä muodostuvia kustannuksia. Tulosten perusteella voidaan sanoa, että tehostetut ylläpitotoimenpiteet ovat jatkossa kriittisille komponenteille taloudellisin ylläpitomalli, koska riittävällä määrällä tarkastuksia jakorjauksia voidaan hallita ongelmallisimpien komponenttien vaurioitumiskäyttäytymistä. Jos voimalaitosta käytetään vuoteen 2015, saattavat uusia investointeja olla eko I, eko II ja tertiääritulistin. Tämän työn perusteella investointeja eikannata tehdä, mutta komponenttien kuntoa sen sijaan on syytä arvioida vuosittain. Turbiinin kriittiset komponentit vaikuttaisivat olevan suhteellisen hyvässä kunnossa. Suurimmat vaurioitumismahdollisuudet liittyvät juoksusiipien väsymisvaurioihin.

Primääri-sekundäärivuodon tunnistaminen aktiivisuusmittauksin Loviisan voimalaitoksella

Diplomityössä tutkittiin Loviisan voimalaitoksen primääri- ja sekundääripiirin aktiivisuusmittausten kykyä tunnistaa pienet primääri-sekundäärivuodot. Tarkasteltavat primääri-sekundäärivuotojen suuruudet valittiin laitoksen hätätilanne- ja häiriönselvitysohjeiden mukaisesti. Vuodon vaikutuksia arvioitiin erilaisilla primäärijäähdytteen ominaisaktiivisuuksilla. Ominaisaktiivisuudet primääripiirissä määritettiin nuklidikohtaisesti erilaisille polttoainevuototapauksille. Työssä huomioitiin myös transienteissa mahdollisesti esiintyvä primääripiirin aktiivisuustasoa nostava spiking-ilmiö. Vuodon tarkempaa tunnistamista varten työssä laskettiin tarkasteltaville mittareille kalibrointikertoimet. Primääri-sekundäärivuoto mallinnettiin APROS-simulointiohjelmalla laitoksen eri käyttötiloissa ja kahdella eri vuotokoolla. Varsinainen aktiivisuuslaskenta suoritettiin SEKUN-ohjelmalla. Työssä tätä aktiivisuus- ja päästölaskentaohjelmaa muokattiin ohjelmoimalla siihen tarkasteltavat aktiivisuusmittaukset sekä primääripiirin puhdistus ja ulospuhallus. Laskelmien tuloksena saatiin arviot kunkin tarkasteltavana olleen aktiivisuusmittauksen soveltuvuudesta primääri-sekundäärivuodon tunnistamiseen erilaisissa polttoainevuototapauksissa ja reaktorin eri tehotasoilla. Häiriönselvitysohje I3:n käyttöönottoa edellyttävät vuotokoot määritettiin aktiivisuusmittausten havaitseman perusteella. Erityisesti kuumavalmiustilassa tapauksissa, joissa reaktorisydämessä oletetaan olevan tiiveytensä menettäneitä polttoainesauvoja, spikingin vaikutus jäähdytteiden aktiivisuuspitoisuuksiin ja mittaustuloksiin oli merkittävä. Niiltä osin, kuin tulokset käsittelevät ohjeissa vuodon tunnistamiseen käytettyjä aktiivisuusrajoja, tulokset osoittivat aktiivisuusrajat oikeiksi. Kuumavalmiudessa aktiivisuusmittausten mittausalueet saattavat joissakin tapauksissa rajoittaa primääri-sekundäärivuodon tunnistamista.

Fluoxetine augmentation in citalopram non-responders: pharmacokinetic and clinical consequences.

In an open trial 11 in-patients with a major depressive episode (ICD-10), extensive metabolizers of mephenytoin (CYP2C19) and dextromethorphan (CYP2D6) and who were non-responders to a 3-wk pretreatment with 40 mg/d citalopram (Cit), were co-medicated for 7 wk (days 0-49) with fluoxetine (Fluox) (10 mg/d). Plasma concentrations of S-Cit and R-Cit significantly increased from day 0 (means+/-S.D.: 28+/-9 and 47+/-11 &mgr;g/l, respectively) to day 49 (58+/-12 and 72+/-21 &mgr;g/l, respectively) (p & 0.01 for each comparison), and the S-Cit/R-Cit ratio increased from 0.61+/-0.16 to 0.82+/-0.12 (p & 0.01). Therefore, Fluox increases the pharmacologically more active S-Cit (in comparison with R-Cit) with some stereoselectivity, most probably by inhibition of CYP2D6 and CYP3A4. Eight of the 11 patients showed clinical improvement (reduction > 50% of the MADRS score) and the combined treatment was generally well tolerated.

Korkeapainehöyryputkiston kannakoinnin muutostyön tuotteistaminen

Teollisuusyritysten kunnossapitostrategioiden muuttuessa enemmän ennakoivan kunnossapidon suuntaan, avaase teollisuuspalveluille uusia mahdollisuuksia. Nykyisin yksi menestyvän yrityksen lähtökohdista on kehittää tuotettaan asiakaslähtöisesti. Yrityksen täytyy luoda toimintatapoja, joilla tietoa asiakkaiden tarpeista pystytään keräämään. Työssä käsitellään asiakastarvekartoituksen vaiheet korkeapainehöyryputkiston muutosyön kehittämistä varten. asiakastarvekartoitukseen valitaan menetelmät niin tiedon hankintaa kuin analysointia varten. Asiakastarvekartoituksessa ei huomioida ainoastaan asiakasta, vaan siinä huomioidaan myös yrityksen itsensä sekä muiden osapuolten, kuten viranomaisten, vaikutus tuotteeseen. Asiakastarvekartoituksen avulla saadaan muutostyölle asetettua konkreettisia tavoitteita, sekä kehitettyä ratkaisuja, joiden avulla asiakasta pystytään palvelemaan entistä paremmin.

Optimisation of data analysis method for a fluidized bed combustion test rig

Nowadays the used fuel variety in power boilers is widening and new boiler constructions and running models have to be developed. This research and development is done in small pilot plants where more faster analyse about the boiler mass and heat balance is needed to be able to find and do the right decisions already during the test run. The barrier on determining boiler balance during test runs is the long process of chemical analyses of collected input and outputmatter samples. The present work is concentrating on finding a way to determinethe boiler balance without chemical analyses and optimise the test rig to get the best possible accuracy for heat and mass balance of the boiler. The purpose of this work was to create an automatic boiler balance calculation method for 4 MW CFB/BFB pilot boiler of Kvaerner Pulping Oy located in Messukylä in Tampere. The calculation was created in the data management computer of pilot plants automation system. The calculation is made in Microsoft Excel environment, which gives a good base and functions for handling large databases and calculations without any delicate programming. The automation system in pilot plant was reconstructed und updated by Metso Automation Oy during year 2001 and the new system MetsoDNA has good data management properties, which is necessary for big calculations as boiler balance calculation. Two possible methods for calculating boiler balance during test run were found. Either the fuel flow is determined, which is usedto calculate the boiler's mass balance, or the unburned carbon loss is estimated and the mass balance of the boiler is calculated on the basis of boiler's heat balance. Both of the methods have their own weaknesses, so they were constructed parallel in the calculation and the decision of the used method was left to user. User also needs to define the used fuels and some solid mass flowsthat aren't measured automatically by the automation system. With sensitivity analysis was found that the most essential values for accurate boiler balance determination are flue gas oxygen content, the boiler's measured heat output and lower heating value of the fuel. The theoretical part of this work concentrates in the error management of these measurements and analyses and on measurement accuracy and boiler balance calculation in theory. The empirical part of this work concentrates on the creation of the balance calculation for the boiler in issue and on describing the work environment.