Efecto inhibitorio de los taninos del frijol carioca (Phaseolus vulgaris L.) sobre la digestibilidad de la faseolina por dos sistemas multienzimáticos

Cantidades variables de dos sistemas multienzimáticos de tripsina-quimotripsina-peptidasa y pepsina-pancreatina, fueron utilizados para evaluar el efecto de los taninos provenientes de frijol Carioca (Phaseolus vulgaris L.) sobre la digestibilidad de la faseolina, en las formas nativa y denaturalizada. Esta evaluación hecha por los métodos de caida de pH, de hidrólisis en medio tamponado con posterior medición del grado de hidrólisis con ninhidrina y por la técnica electroforética, demostró el efecto adverso de los taninos condensados sobre la digestibilidad de la faseolina, después de producirse una significativa inhibición en el grado de hidrólisis de esa proteína por los dos sistemas multienzimáticos. Se comprobó la dificultad de hidrólisis de la faseolina cuando esta unida al tanino en el punto de saturación (proporción 5/20 tanino/proteína p/p y mayores), después de detectarse en los perfiles electroforéticos, péptidos de 45.7 y 24KDa, resistentes a la hidrólisis hasta por prolongados períodos de incubación. Esto se debió a la existencia de un complejo de naturaleza refractária no digeríble, incluso en condiciones excesivas de enzima. Los resultados sugieren la unión simultánea del tanino con mas de un ligante a través de sus múltiples grupos hidróxilos libres, formando un complejo proteína-tanino-enzima (PTE)* que correspondería a la fracción no digeríble de la faseolina.

El uso y los conocimentos del español de menores bilingüe (finés-español) residentes en la región de Helsinki-Vantaa-Espoo

Tutkielman aiheena oli tutkia Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla asuvien suomen- ja espanjankielisten perheiden kielenkäyttöä sekä perheiden lasten espanjan kielen erityispiirteitä. Tutkimuksen kohteena oli viisi pääkaupunkiseudulla asuvaa perhettä, joiden lasten iät vaihtelivat välillä 5 ja 11 vuotta. Haastattelemalla vanhempia yritettiin löytää vastauksia kysymyksiin, minkälaisia virikkeitä lapset ovat saaneet espanjan kielellä sekä, onko lasten espanjan taso kytköksissä näihin virikkeisiin. Lasten espanjaa nauhoitettiin. Nauhoituksia analysoimalla pyrittiin selvittämään, minkälaisia erityispiirteitä lasten espanjan kielen rakenteissa on sekä esiintyykö kielessä suomen ja espanjan sekoitusta. Hypoteesi oli, että suomi vaikuttaisi lasten espanjan kieleen ja että lasten espanjan kielen tason sekä saatujen virikkeiden tason välillä olisi tiivis yhteys. Kaikkien tutkimukseen osallistuneiden lasten ääntämisessä oli selvästi huomattavissa suomen kielen varsin voimakas vaikutus. Lapset saattoivat sekoittaa äänteitä keskenään ja joitain espanjan äänteitä he eivät osanneet tuottaa. Suomen kielen aksentti oli selkeästi kuultavissa kaikkien lasten ääntämisessä. Neljässä perheessä vanhemmat olivat puhuneet lapsille omaa äidinkieltään. Näistä kolmessa perheessä lapsilla voidaan puhua produktiivisesta kaksikielisyydestä: lapset käyttivät aina espanjaa kommunikoidessaan espanjankielisen vanhempansa kanssa. Näiden kolmen perheen lapset puhuvat parhaiten espanjaa eikä heillä ollut ongelmia kommunikaation kanssa. Kahdessa tutkimukseen osallistuneesta perheestä vanhemmat eivät olleet puhuneet systemaattisesti espanjaa lapsille eikä lasten kohdalla voitu puhua kaksikielisyydestä. Vähiten espanjaa puhuvilla lapsilla oli vaikeuksia sanojen sukujen, artikkeleiden ja prepositioiden kanssa. Heidän sanavarastonsa oli pieni, he sekoittivat keskenään eri verbimuotoja ja heidän oli vaikea muodostaa täydellisiä lauseita. Paremmin espanjaa puhuvat lapset eivät tehneet virheitä yksinkertaisissa rakenteissa, mutta heillä esiintyi vääriä sanajärjestyksiä ja ongelmia verbien kanssa. Yhteenvetona on, että kun kahden kielen opettaminen aloitetaan systemaattisesti syntymästä, lapsi omaksuu molempien kielen taidot. On tärkeää tarjota paljon erilaisia virikkeitä ja ärsykkeitä molemmilla kielillä, jotta kielet kehittyvät. Kun vanhemmat puhuvat eri kieliä, heillä on mahdollisuus antaa lapsilleen lahjaksi kahden eri kielen taito.

Perfil del comercio exterior de la región Bogotá - Cundinamarca, con los paises del Triangulo del Norte Centroamericano.

Gestión del conocimiento

Avances y seguimientos a los compromisos del comité empresarial de Apoyo: Localidad de Ciudad Bolivar (19) Abril 2012.

Gestión del Conocimiento

Avances y seguimientos a los compromisos del comité empresarial de Apoyo: Localidad de Ciudad Bolivar (19) Mayo 2012.

Gestión del Conocimiento

Avances y seguimientos a los compromisos del comité de Apoyo: Localidad de Ciudad Bolivar (19) Mayo 2012.

Gestión del Conocimiento

Avances y seguimientos a los compromisos del comité empresarial de Apoyo: Localidad Engativá (10) Abril 2012.

Gestión del Conocimiento

Avances y seguimientos a los compromisos del comité empresarial de Apoyo: Localidad Engativá (10) Marzo 2012.

Gestión del Conocimiento

Avances y seguimientos a los compromisos del comité empresarial de Apoyo: Localidad Engativá (10) Mayo 2012.

Gestión del Conocimiento

Avances y seguimientos a los compromisos del comité empresarial de Apoyo: Localidad de Kennedy (8) Abril 2012.

Gestión del Conocimiento

Avances y seguimientos a los compromisos del comité empresarial de Apoyo: Localidad de Kennedy (8) Mayo 2012.

Gestión del Conocimiento

Avances y seguimientos a los compromisos del comité empresarial de Apoyo: Localidad de Ciudad Bolivar (19) Marzo 2012.

Gestión del Conocimiento

Avances y seguimientos a los compromisos del comité empresarial de Apoyo: Localidad de Kennedy (8) Marzo 2012.

Gestión del Conocimiento

Perfil del comercio exterior de la región Bogotá-Cundinamarca con los países del EFTA

Gestión del conocimiento

Repercusión de lesiones oculares por cuerpos extraños ocurridas en el área de trabajo de los derechohabientes del I.M.S.S. que acuden a la Clínica Hospital de Zona no. 17 en Monterrey, Nuevo León.

Tesis (Maestría en Salud Pública con Especialidad en Salud en el Trabajo) UANL