Cambial meristem dormancy in trees involves extensive remodelling of the transcriptome

The establishment of the dormant state in meristems involves considerable physiological and metabolic alterations necessary for surviving unfavourable growth conditions. However, a global molecular analysis of dormancy in meristems has been hampered by the difficulty in isolating meristem cells. We used cryosectioning to isolate purified cambial meristem cells from the woody plant Populus tremula during active growth and dormancy. These samples were used to generate meristem-specific cDNA libraries and for cDNA microarray experiments to define the global transcriptional changes underlying cambial dormancy. The results indicate a significant reduction in the complexity of the cambial transcriptome in the dormant state. Although cell division is terminated in the dormant cambium, the cell cycle machinery appears to be maintained in a skeletal state as suggested by the continued presence of transcripts for several cell cycle regulators. The downregulation of PttPIN1 and PttPIN2 transcripts explains the reduced basipetal polar auxin transport during dormancy. The induction of a member of the SINA family of ubiquitin ligases implicated in auxin signalling indicates a potential mechanism for modulation of auxin sensitivity during cambial dormancy. The metabolic alterations during dormancy are mirrored in the induction of genes involved in starch breakdown and the glyoxysomal cycle. Interestingly, the induction of RGA1 like gene suggests modification of gibberellin signalling in cambial dormancy. The induction of genes such as poplar orthologues of FIE and HAP2 indicates a potential role for these global regulators of transcription in orchestrating extensive changes in gene expression during dormancy.

Ylivelkaisen keskustapuolueen rakennushanke Itä-Pasilassa vuosina 1972–1984. Kiinteistö Oy Ratamestarinkatu 9 – Keskustapuolueen puoluetoimistosta Helsingin hovioikeudeksi.

Tämän tutkimuksen aiheena on keskustapuolueen ja sen läheisjärjestöjen pimeä puoluerahoitus ja poliittinen korruptio, joka on osa keskustapuolueen, julkishallinnon, poliisi- ja oikeuslaitoksen, lehdistön ja talouselämän yhteistoimintaa vuosina 1972–1984. Keskustapuolue oli ajanjakson valtapuolue Suomessa, jonka valta ja kyky ohjata yhteiskuntaa olivat suljetussa sääntelytaloudessa suuri. Tutkimuksen pääkysymyksenä on keskustapuolueen puoluerahoitus ja sen hankintatavat. Tutkimuksessa on tutkittu keskustapuolueen taloudelliset kytkennät ja varainhankintamenetelmät vuosina 1972–1984. Tutkimuksessa selvitetään keskustapuolueen yritys rakentaa taloutensa vahvistamiseksi puoluetalo- ja liikekiinteistö Helsingin Itä-Pasilaan vuosina 1972–1984. Keskustapuolue ja sen pääomistama Kiinteistö Oy Ratamestarinkatu 9 eivät pystyneet lukuisista yrityksistä huolimatta viemään rakennushanketta loppuun saakka, vaan rakennushankkeen toteutti Osuuspankin omistama rakennusliike Otto Wuorio Oy, joka möi ja vuokrasi talon valtiolle. Valtio rakennutti vuosina 1982–1984 Helsingin hovioikeuden tilat ja vuokratilat valtion virastoille kyseiselle tontille. Keskustapuolue maksatti epäonnistuneen talohankkeensa miljoonavelat veronmaksajilla. Tutkimusmetodina on historiallinen kerronta, jossa päälähteenä on käytetty Kiinteistö Oy Ratamestarinkatu 9:n rakennushankemateriaalia, keskustapuolueen puoluehallituksen ja sen työvaliokunnan pöytäkirjoja, keskustapuolueen kirjanpitoa, rakennushallituksen pöytäkirja-aineistoa, Helsingin raastuvan- ja hovioikeuden aineistoa, korkeimman oikeuden aineistoa ja Helsingin hovioikeuden toimintaan liittyviä muistelmateoksia. Tutkimus kertoo mitä tapahtui ja miksi. Tämä tutkimus on ensimmäisiä tutkimuksia suomalaisessa puoluehistoriatutkimuksessa, mikä todistaa, että poliittinen korruptio oli osa suomalaista päätöksentekoa 1970-ja 1980-luvulla. Poliittinen korruptio kosketti poliittista päätöksentekoa, rakennusalaa, valtion hallintoa ja oikeuslaitosta. Helsingin hovioikeuden talo, Ratamestarinkatu 9, rakennettiin osana poliittista korruptiota.