Uso da internet como um ambiente para discussão de casos clínicos

Criou-se um espaço na internet para a discussão de casos clínicos no website da Sociedade Brasileira de Nefrologia (http://www.sbn.org.br). O objetivo deste trabalho é apresentar o funcionamento deste espaço virtual e os aprimoramentos gerados após sua implantação, em setembro de 2001. Atualmente, 62 casos já foram divulgados e diagnosticados. Todos estão arquivados neste espaço para consulta sem cadastro prévio. A internet mostrou-se também um ambiente propício à discussão anatomoclínica, uma vez que permite a participação de profissionais de centros distantes e sem condição local para este tipo de atividade, tão importante para o contínuo aprendizado da Medicina.

Experience with an internet-based course for ophthalmology residents

OBJECTIVE: To describe the first experience of an Internet-based course for ophthalmology residents. METHOD: Twenty-three residents were invited to participate in the study; however, only 13 (56.52%) took part, performing the proposed activities and answering a questionnaire. RESULTS: Of the 13 participants, only five (38.46%) completed 100% of the tasks, three (23.07%) completed between 70 and 90%, two (15.38%) completed between 50 and 60% and three (23.07%) completed less than 10% of the tasks. Regarding the use of computers and the Internet in general, all the participants reported using the Internet daily. All of them also affirmed they use the internet to study or to conduct research. CONCLUSION: Despite the advantages of the Internet, medical residents are still very reluctant to its use. Considering the context of information and communication technologies, there is a pressing need to reformulate continuing medical education in order to meet the demand of this new developing world.

Cognitively Empowering Internet-Based Patient Education for Ambulatory Orthopaedic Surgery Patients

Tiedollista voimavaraistumista tukeva internet-perustainen ohjaus päiväkirurgisille ortopedisille potilaille Tutkimuksen tarkoituksena oli kehittää tiedollista voimavaraistumista tukeva Internetperustainen potilasohjausohjelma sekä arvioida sitä. Tutkimusprosessi jaettiin kahteen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa luotiin sisältö tiedollista voimavaraistumista tukevalle Internet-perustaiselle ohjaukselle päiväkirurgisia ortopedisia potilaita varten. Toisessa vaiheessa arvioitiin Internet-perustaisen ohjauksen (koeryhmä) hyväksyttävyyttä käyttäjien arvioimana ja ohjauksen tuloksia sekä verrattiin Internet-perustaisen ohjauksen (koeryhmä) tuloksia tiedollisesti voimavaraistumista tukevan sairaanhoitajan välittämään ohjauksen (kontrolliryhmä) tuloksiin. Tutkimuksen tavoitteena oli luoda uusi potilasohjausmuoto joka tarjoaa yksilöllisen, osallistavan ja aikaan ja paikkaan sitomattoman ohjauksen päiväkirurgiseen ortopediseen leikkaukseen tulevalle potilaalle. Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa käytettiin kuvailevaa ja vertailevaa tutkimusmenetelmää (ennen ja jälkeen testaus). Tutkimukseen osallistui 120 päiväkirurgista ortopedista potilasta joiden tiedon odotuksia ja heille välitettyä tietoa tarkasteltiin. Tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksien ja aikaisemman voimavaraistumista käsittävän tiedon perusteella luotiin sisältö tiedollista voimavaraistumista tukevalle Internet-perustaiselle ohjaukselle. Sisältö rakentui voimavaraistavan tiedon kuudesta eri osa-alueesta. Tutkimuksen toisessa vaiheessa käytettiin randomoitua kokeellista tutkimusasetelmaa. Päiväkirurgiseen ortopediseen leikkaukseen tulevat potilaat randomoitiin koeryhmään (n=72) Internetperustaiseen ohjaukseen ja kontrolliryhmään (n=75) sairaanhoitajan välittämään ohjaukseen. Aineisto kerättiin strukturoitujen mittareiden avulla ja tulokset analysoitiin tilastollisesti. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kehitettyä tiedollisesti voimavaraistumista tukevaa Internet-perustaista potilasohjausmenetelmää voidaan suositella käytettäväksi ortopedisten päiväkirurgisten potilaiden ohjauksessa ja potilailla on hyvät mahdollisuudet voimavaraistua tiedollisesti sen avulla. Monipuolista tietoa sisältävä Internet-perustainen ohjaus osoittautui käyttäjien näkökulmasta hyväksyttäväksi. Vaikka Internet ohjauksen hyväksyttävyys koettiin osittain heikommaksi kuin sairaanhoitajan välittämän ohjauksen, potilaat käyttivät nettisivustoa ongelmitta ja arvioivat sen helppokäyttöiseksi. Ohjausmuodolla ei ollut vaikutusta hoidosta aiheutuneisiin kustannuksiin. Sen sijaan kustannuksista organisaatiolle voitiin puolittaa sairaanhoitajan ohjaukseen käyttämä aika Internet-perustaisen ohjauksen avulla. Internet-perustaiseen ohjaukseen osallistuneiden potilaiden tiedon taso ja kokemus tiedon riittävyydestä lisääntyivät ohjauksen jälkeen enemmän kuin sairaanhoitajan välittämään potilasohjaukseen osallistuneiden potilaiden tiedot. Ohjausmuodolla ei ollut vaikutusta potilaiden kokemien tunteiden ja oireiden voimakkuuteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että tiedollisesti voimavaraistava Internet-perustaista ohjausta voidaan suositella vaihtoehtoiseksi menetelmäksi sairaanhoitajan välittämälle ohjaukselle päiväkirurgiseen ortopediseen leikkaukseen tuleville potilaille.

Internet edellyttää aktiivista ja kriittistä toimijuutta

Kirjallisuusarvostelu

Feministiskt virus i ett sexistiskt internet?

Kirjallisuusarvostelu

Kommunikaatio ja Internet : media murroksessa - merkityksiä ja arviointeja

Kommunikaatio on kaikista asioista ihmeellisin, kirjoitti amerikkalainen filosofi John Dewey vuonna 1925. Sen jälkeen tapahtunut kommunikaatioteknologian kiihtyvä kehitys on ehkä vielä ihmeellisempää. Tarkastelun kohteena on kommunikaatioteknologian kehitys ja sen aikaansaama median murros. Tämän kehityksen tärkein ilmentymä on Internet, joka kuvastaa ehkä parhaiten informaatioyhteiskunnan olemusta. Tutkielmassa käydään läpi Internetin asemaa julkisena keskusteluareenana, sen tekijänoikeuskysymyksiä ja Internetin merkitystä massamedialle sekä sosiaalista mediaa kommunikaatioteorioiden näkökulmasta. Ensimmäisenä tutkimusongelmana on arvioida näitä piirteitä hollantilaisen mediatutkijan Denis McQuailin jaottelemien media-yhteiskuntateorioiden kautta. Tutkimuksen toisena ongelmana ja empiirisenä osuutena on WikiLeaks-vuotosivuston julkisuuskuva, jota tarkastellaan printtimedian asennoitumisen kautta. Ensimmäisen tutkimusongelman ratkaisumenetelmänä on kattava teoreettisen kirjallisuuden käsittely, jossa käydään läpi merkittävimmät kommunikaatiotutkimukseen liittyvät historialliset teoriat ja niiden paradigmat sekä arvioidaan Internetin eri ilmiöitä näiden teorioiden ja uusimpien tieteellisten artikkelien pohjalta. Toisen tutkimusongelman ratkaisumenetelmänä on yksinkertainen semioottinen analyysi, jossa aineistona on 54 eurooppalaisen ja pohjoisamerikkalaisen sanomalehti- ja aikakausjulkaisun pääkirjoitusta ja kolumnia. Tutkielman teoreettisessa osuudessa tullaan johtopäätökseen, jonka mukaan vanhat media-yhteiskuntateoriat selittävät edelleen melko hyvin Internetin aikaansaamaa muutosta sekä henkilökohtaisessa viestinnässä että massakommunikaatiossa. Esimerkiksi sosiaalisen median suhteen sosiaalisen konstruktionismin symbolinen interaktionismi -paradigma tuntuu selitysvoimaiselta. Empiirisessä osuudessa tutkielman lähtökohta-oletuksena on, että vasemmistolaisten ja vasemmistoliberaalien julkaisujen suhtautuminen vuotosivustoon on positiivisempi kuin liberaalikonservatiivisten ja arvokonservatiivisten julkaisujen. Aineiston analyysi osoittaa lähtökohtaoletuksen enimmäkseen paikkansapitäväksi.

Internet-based breast cancer patient’s pathway as an empowering patient educational tool

This three-phase study was conducted to examine the effect of the Breast Cancer Patient’s Pathway program (BCPP) on breast cancer patients’ empowering process from the viewpoint of the difference between knowledge expectations and perceptions of received knowledge, knowledge level, quality of life, anxiety and treatment-related side effects during the breast cancer treatment process. The BCPP is an Internet-based patient education tool describing a flow chart of the patient pathway during the breast treatment process, from breast cancer diagnostic tests to the follow-up after treatments. The ultimate goal of this study was to evaluate the effect of the BCPP to the breast cancer patient’s empowerment by using the patient pathway as a patient education tool. In phase I, a systematic literature review was carried out to chart the solutions and outcomes of Internet-based educational programs for breast cancer patients. In phase II, a Delphi study was conducted to evaluate the usability of web pages and adequacy of their content. In phase III, the BCPP program was piloted with 10 patients and patients were randomised to an intervention group (n=50) and control group (n=48). According to the results of this study, the Internet is an effective patient education tool for increasing knowledge, and BCPP can be used as a patient education method supporting other education methods. However, breast cancer patients’ perceptions of received knowledge were not fulfilled; their knowledge expectations exceed the perceived amount of received knowledge. Although control group patients’ knowledge expectations were met better with the knowledge they received in hospital compared to the patients in the intervention group, no statistical differences were found between the groups in terms of quality of life, anxiety and treatment-related side effects. However, anxiety decreased faster in the intervention group when looking at internal differences between the groups at different measurement times. In the intervention group the relationship between the difference between knowledge expectations and perceptions of received knowledge correlated significantly with quality of life and anxiety. Their knowledge level was also significant higher than in the control group. These results support the theory that the empowering process requires patient’s awareness of knowledge expectations and perceptions of received knowledge. There is a need to develop patient education to meet patients’ perceptions of received knowledge, including oral and written education and BCPP, to fulfil patient’s knowledge expectations and facilitate the empowering process. Further research is needed on the process of cognitive empowerment with breast cancer patients. There is a need for new patient education methods to increase breast cancer patients’ awareness of knowing.

Key performance indicators for successful metadata governance

Metadata in increasing levels of sophistication has been the most powerful concept used in management of unstructured information ever since the first librarian used the Dewey decimal system for library classifications. It remains to be seen, however, what the best approach is to implementing metadata to manage huge volumes of unstructured information in a large organization. Also, once implemented, how is it possible to track whether it is adding value to the company, and whether the implementation has been successful? Existing literature on metadata seems to either focus too much on technical and quality aspects or describe issues with respect to adoption for general information management initiatives. This research therefore, strives to contribute to these gaps: to give a consolidated framework for striving to understand the value added by implementing metadata. The basic methodology used is that of case study, which incorporates aspects of design science, surveys, and interviews in order to provide a holistic approach to quantitative and qualitative analysis of the case. The research identifies the various approaches to implementing metadata, particularly studying the one followed by the unit of analysis of case study, a large company in the Oil and Gas Sector. Of the three approaches identified, the selected company already follows an approach that appears to be superior. The researcher further explores its shortcomings, and proposes a slightly modified approach that can handle them. The research categorically and thoroughly (in context) identifies the top effectiveness criteria, and corresponding key performance indicators(KPIs) that can be measured to understand the level of advancement of the metadata management initiative in the company. In an effort to contrast and have a basis of comparison for the findings, the research also includes views from information managers dealing with core structured data stored in ERPs and other databases. In addition, the results include the basic criteria that can be used to evaluate metrics, in order to classify a metric as a KPI.

The purpose of consumer co-operation: implications for the management and governance of co-operatives

Extant research on consumer co-operation has acknowledged that the corporate purpose of consumer co-operatives deviates significantly from the purpose of investor-owned firms (IOFs – the dominant form in market economies and in theory development in the field of business economics) and also suggested that the management of consumer co-operatives differs from the management of IOFs. Despite this, there is a scarcity of research focusing on the management of consumer co-operatives in general and the ways this different purpose manifests in their management in particular. In other words, research on consumer cooperatives has only started to discover the importance of identifying the premises of these organizations and generating management and organization theories that take them into account. The overall objective of this study is to map out some of the implications that the purpose of consumer co-operation has for the management and governance of consumer co-operatives. To put it more precisely, by combining interview data gathered from Finnish consumer cooperatives (S Group, OP Bank Group and POP Bank) and extant literature, this study aims to generate or elaborate on definitions and outlines of the features that co-operative purpose poses for the strategic management, governance and managerial competence needed for consumer co-operatives. The study consists of two parts. The first part introduces the research topic, methods and publications, as well as discusses the overall outcomes. The second part consists of four publications that address the research questions from different viewpoints. The analyses of this study indicate that due to the purpose of consumer co-operation, the roles of locality and regionality become emphasized in their management. While locality and regionality are potential sources of competitive advantage for consumer co-operatives, geographic boundness sets significant boundary conditions for the strategic management of these organizations. Further, the purpose of consumer co-operation may pose several challenges to governance and set specific competence demands for the managers of these organizations. Associating the observations from various streams of research on management and governance with the purpose of consumer co-operation and examining these issues further, the thesis contributes to elaboration of theory in the field. While the thesis is by no means comprehensive (but instead reflects a co-operative research project in its early stages), it does shed light on some key ideas of management and governance and offers leads to theory and, thereby, will prove useful to elaborators, disseminators and appliers of knowledge on co-operation.