Evaluación de la educación emocional en el ciclo medio de Educación Primaria

El principal propósito de la educación consiste en favorecer el desarrollo integral de la persona, lo cual implica atender el aspecto cognitivo y afectivo. Tradicionalmente, se han priorizado sólo los contenidos cognitivos por este motivo queremos incidir sobre los afectos. El objetivo general de este trabajo de investigación que presentamos consiste en aplicar y evaluar un Programa de Educación Emocional (PEEP), integrado dentro del currículum de Primaria de ciclo medio que ayude a prevenir los efectos nocivos de las emociones negativas y facilite la relación consigo mismo y con los demás. Objetivo general que se constatara a partir de cuatro criterios: conseguir un mejor conocimiento de las propias emociones y de las emociones de los demás, desarrollar estrategias de regulación emocional, mejorar la autoestima, aprender habilidades de vida y socioemocionales. Pues, la finalidad es intervenir en la mejora de la educación emocional de los alumnos entre los 8 y los 10 años, en total 510 alumnos de los cuales 104 formaron la muestra de investigación. Fueron divididos en dos grupos el grupo experimental y el grupo control, ambos constituían una muestra homogénea y estadísticamente comparable por lo que podíamos plantearnos una intervención y valorar su incidencia. Los resultados indican que mejora el nivel de Educación Emocional (EE) de estos alumnos con un nivel de significación de p= 0,001. A partir de este momento, podemos concretar que los resultados conseguidos por los alumnos que han seguido la aplicación del programa mejoran significativamente. Este resultado, nos permite afirmar que el uso intencional del programa de educación emocional para mejorar el ámbito afectivo ha incidido positivamente en el proceso de aprendizaje de los alumnos. Sin embargo consideramos esencial llevar a cabo una formación y posterior evaluación del profesorado en EE, como paso previo necesario para una aplicación óptima del programa.

"Voyage through death/to life upon these shores": the living dead of the Middle Passage

While historical studies of the Atlantic slave trade have amply demonstrated the magnitude of slave mortality during the Middle Passage, only recently have they started to examine how the captives might have endured and coped with this traumatic experience. Although it constitutes a major topos in African diasporic culture, the Middle Passage has only occasionally been represented directly and in details in novels and in films. This article examines three recent narratives of the Middle Passage, Fred D'Aguiar's novel Feeding the Ghosts (1998), Guy Deslauriers's film Passage du milieu (2000), and Stephanie Smallwood's historical study Saltwater Slavery: A Middle Passage from Africa to American Diaspora (2007). Beyond their individual poetic, aesthetic, and scholarly qualities, what is most striking about these three texts is that they all use the figure of the living dead in order to explore the captives' experience of the transatlantic journey. If the ghastly quality of the living dead powerfully captures the life-threatening material and physical conditions the captives endured on the voyage, its dual, liminal character also allows D'Aguiar, Deslauriers, and Smallwood to represent the metaphysical, psychological, social, and cultural journey they were forced to undertake. Through their use of the trope of the living dead, these three texts show that if death is indeed a central aspect of the experience of the Middle Passage, it impacts the captives in ways that go well beyond the issue of mortality.

A prospective observational study comparing a non-operator dependent automatic PWV analyser to pulse pressure, in assessing arterial stiffness in hemodialysis.

BACKGROUND: Chronic kidney disease (CKD) accelerates vascular stiffening related to age. Arterial stiffness may be evaluated measuring the carotid-femoral pulse wave velocity (PWV) or more simply, as recommended by KDOQI, monitoring pulse pressure (PP). Both correlate to survival and incidence of cardiovascular disease. PWV can also be estimated on the brachial artery using a Mobil-O-Graph; a non-operator dependent automatic device. The aim was to analyse whether, in a dialysis population, PWV obtained by Mobil-O-Graph (MogPWV) is more sensitive for vascular aging than PP. METHODS: A cohort of 143 patients from 4 dialysis units has been followed measuring MogPWV and PP every 3 to 6 months and compared to a control group with the same risk factors but an eGFR > 30 ml/min. RESULTS: MogPWV contrarily to PP did discriminate the dialysis population from the control group. The mean difference translated in age between the two populations was 8.4 years. The increase in MogPWV, as a function of age, was more rapid in the dialysis group. 13.3% of the dialysis patients but only 3.0% of the control group were outliers for MogPWV. The mortality rate (16 out of 143) was similar in outliers and inliers (7.4 and 8.0%/year). Stratifying patients according to MogPWV, a significant difference in survival was seen. A high parathormone (PTH) and to be dialysed for a hypertensive nephropathy were associated to a higher baseline MogPWV. CONCLUSIONS: Assessing PWV on the brachial artery using a Mobil-O-Graph is a valid and simple alternative, which, in the dialysis population, is more sensitive for vascular aging than PP. As demonstrated in previous studies PWV correlates to mortality. Among specific CKD risk factors only PTH is associated with a higher baseline PWV. TRIAL REGISTRATION: ClinicalTrials.gov Identifier: NCT02327962.

Characterization of rambutan (Nephelium lappaceum) fruits from outstanding mexican selections

Fruits of five regional selections of rambutan (Nephelium lappaceum L.) were characterized to identify those with international marketing quality to promote their propagation in Mexico, improvement and conservation in germoplasm bank. The fruits were harvested in June, July, and August 2008 and, after each harvest, were assessed for shape (length/diameter), firmness, fruit weight, number of fruits per kilogram, weight and percentage of pericarp, seed and aril, total soluble solids, total sugars, vitamin C content, pH, and titratable acidity. In addition, a sensorial evaluation was carried out with 31 panelists who graded each selection for color, sweetness, and acidity. Fruits of five selections were ovoid, and with the following characteristics: firmness values from 43.7 to 51.0 N, fruit weight ranged from 22.4 to 34.7 g, registering from 28.9 to 45.0 fruits per kg; pericarp weight from 10.5 to 17.3 g (45.9 to 49.9% of the total fruit weight); total seed weight from 2.2 to 2.5 g (7.0 to 10.0%); average arils weight from 8.9 to 13.1 g (37.5 to 41.4%). The fruits had high contents of total soluble solids (17.8 to 20.4 ºBrix), total sugars (211.95 to 242.70 mg/100g in the edible portion), vitamin C (37.9 to 69.1 mg/100 g), pH 5.0, and titratable acidity of 0.20 to 0.28%. The fruits from the RT-01 and RT-05 selections had better attributes in fruit weight, total soluble solids and titratable acidity and were better accepted by the panelists. Harvest date significantly affects rambutan fruit quality; at the middle and end of the season harvested fruits had better qualitative characteristics for the marketing.

On-line –jatkojalostuksen integrointi mäntysahan tuotantoprosessiin

Diplomityön tavoitteena oli selvittää erilaisia jatkojalostusmahdollisuuksia, joilla voidaan nostaa suuren mäntysahan tuotteiston arvoa. Lisäksi tuli tarkastella jalostuksen integrointia sahan tuotantoprosessiin. Työn taustalla on toisaalta puutuotemarkkinoiden muuttuminen ja toisaalta raaka-aineen laadullinen huononeminen. Molemmat seikat vaikuttavat negatiivisesti perinteisen mäntysahan kannattavuuteen .Jatkojalostuksen integroinnilla sahatavaraprosessiin saavutetaan säästöjä tuotantokustannuksissa, kun tarkastellaan koko prosessia tukista jatkojalosteeksi. Myös raaka-aineen tuottavuutta voidaan nostaa integraation avulla. Jatkojalostus voidaan integroida sahatavaraprosessiin raaka-aineen valikoinnilla sahatavaraprosessin eri osissa, on-line –jalostuksella sekä taloudellisesti. Sahatavaraprosessissa tapahtuva raaka-aineen valikointi voidaan suorittaa tukeista ja sahatavarasta. Valikointikriteerinä voi olla puun ominaisuudet, sahatavaran mitat ja laatu. Valikointiin voidaan nykyteknologiasta hyödyntää röntgentekniikkaa sekä konenäköä. On-line –jalostus tarkoittaa kiinteästi sahatavaraprosessiin liittyvää jalostusta, jolloin ns. turhia prosessivaiheita jää pois ja syntyy säästöjä. On-line –jalostuksen edellytys on raaka-aineen jonkin asteinen valikointi, esim. pituus. Taloudellisesti integroitu jalostus tarkoittaa, että jalostuslaitoksella pyritään nollatulokseen ja jalostuksen lisäarvo palautetaan sahan toimittamaan raaka-aineen hintaan. Tällainen toiminta yhtiön sisällä poistaa turhaa keskustelua raaka-aineen siirtohinnoista ja siten vapauttaa osaltaan resursseja tuottavampaan toimintaan. Erilaisten jatkojalostusmuotojen ja puun ominaisuuksien hyödyntämisen seulonnan perusteella löytyi yksi jalostusmuoto, jolla voidaan kohottaa mäntysahan tuotteiston arvoa. Työn tuloksena syntyi investointiehdotus aihiotankotuotannosta ikkunateollisuuden tarpeisiin. Raaka-aineen hyödynnettäviä ominaisuuksia ovat männyn sydänpuun luonnollinen kestävyys sekä keskimääräinen oksaväli. Valikointi tehdään välitukeista, joiden sahaamisen kannattavuus on männyn rungon osista heikoin. Aihiotankoprosessissa hyödynnetään konenäköä ja sormijatkostekniikkaa. Jatkojalostuksen integrointi sahatavaraprosessiin toteutetaan rakentamalla on-line –jalostuslaitos sekä soveltamalla röntgentekniikkaa raaka-aineen valinnassa.

The Control of the Edge Shrinkage in Board

Tämän diplomityön tavoitteena oli löytää prosessiparametrejä nestepakkauskartongin reuna-alueiden kuivatuskutistuman hallintaan ja saada tuotteen reuna-alueiden sileystaso paremmaksi. Tarkoituksena oli parantaa reuna-alueiden painettavuusominaisuuksia sekä saada koneen poikkisuunnassa laadultaan parempi tuote. Työn kirjallisuusosassa on tarkasteltu työn kannalta nestepakkauskartongin kriittisimpiä ominaisuuksia, sileyttä ja jäykkyyttä. Lisäksi kirjallisuusosassa on tarkasteltu kuitujen ominaisuuksia, sylinterikuivatusta ja kuivatuskutistumaa. Kokeellisessa osassa on etsitty esitutkimuksella prosessiparametrejä, jotka ovat aiheuttaneet poikkisuunnan sileyserojen kasvun kartonkikoneen investoinnin jälkeen. Suoria korrelaatioita prosessiparametrien ja kuivatuskutistuman välille ei löydetty. Kokeellisen osan tehdasmittakaavaisissa koeajoissa tutkittiin kahdeksan eri parametrin vaikutusta kuivatuskutistumaan, jotka perustuivat kirjallisuuteen. Tutkituista parametreistä huulisuihkun iskukulman muutoksella sekä konesuuntaisella kuivatusprofiililla ei ollut vaikutusta kuivatuskutistumaan. Runkokerroksen mäntysellun korvaaminen koivusellulla vähensi kuivatuskutistumaa ja lisäsi sileyttä, mutta tuotteen palstautumislujuus ei tällöin ollut riittävä. Retentiokemikaalien reseptimuutoksilla pinta- ja taustakerroksen välillä, kuivatusosan nollatason laskulla ja perälaatikkosakeuksien pienentämisellä oli vähän vaikutusta kuivatuskutistumaan. Vaikutus reuna-alueiden sileyteen oli kuitenkin vähemmän kuin 10 %. Diplomityön perusteella kuivatusosan nopeuseroilla ja kuivatusviirojen kireyksillä oli suurin vaikutusta kuivatuskutistumaan ja reuna-alueiden sileystasoon. Lisäämällä nopeuseroja ja kiristämällä kuivatusviiroja reuna-alueiden sileyttä pystyttiin parantamaan yli 20 %.

Cardiovascular disease and the changing face of global public health : a focus on low and middle income countries

Eighty percent of the global 17 million deaths due to cardiovascular disease (CVD) occur in low and middle income countries (LMICs). The burden of CVD and other noncommunicable diseases (NCDs) is expected to markedly increase because of the global aging of the population and increasing exposure to detrimental lifestyle-related risk in LMICs. Interventions to reduce four main risks related to modifiable behaviors (tobacco use, unhealthy diet, low physical activity and excess alcohol consumption) are key elements for effective primary prevention of the four main NCDs (CVD, cancer, diabetes and chronic pulmonary disease). These behaviors are best improved through structural interventions (e.g., clean air policy, taxes on cigarettes, new recipes for processed foods with reduced salt and fat, urban shaping to improve mobility, etc.). In addition, health systems in LMICs should be reoriented to deliver integrated cost-effective treatment to persons at high risk at the primary health care level. The full implementation of a small number of highly cost effective, affordable and scalable interventions ("best buys") is likely to be the necessary and sufficient ingredient for curbing NCDs in LMICs. NCDs are both a cause and a consequence of poverty. It is therefore important to frame NCD prevention and control within the broader context of social determinants and development agenda. The recent emphasis on NCDs at a number of health and economic forums (including the September 2011 High Level Meeting on NCDs at the United Nations) provides a new opportunity to move the NCD agenda forward in LMICs.

Western blotting as a tool for the serodiagnosis of farmer's lung disease: validation with Lichtheimia corymbifera protein extracts.

Electrosyneresis and double diffusion are immunoprecipitation techniques commonly used in the serological diagnosis of Farmer's lung disease (FLD). These techniques are reliable but lack standardization. The aim of this study was to evaluate Western blotting for the serodiagnosis of FLD. We carried out Western blotting with an antigenic extract of Lichtheimia corymbifera, an important aetiological agent of the disease. The membranes were probed with sera from 21 patients with FLD and 21 healthy exposed controls to examine the IgG antibody responses against purified somatic antigens. Given the low prevalence of the disease, 21 patients could be considered as a relevant series. Four bands were significantly more frequently represented in membranes probed with FLD sera (bands at 27.7, 40.5, 44.0 and 50.5 kDa) than those probed with control sera. We assessed the diagnostic value of different criteria alone or in combination. The diagnostic accuracy of the test was highest with the inclusion of at least two of the following criteria: at least five bands on the strip and the presence of one band at 40.5 or 44.0 kDa. Sensitivity, specificity and positive and negative predictive values were all 81%, and the odds ratio was 18.06. Inclusion of bands of high intensity diminished rather than improved the diagnostic value of the test. We concluded that Western blotting is a valuable technique for the serodiagnosis of FLD. The industrial production of ready-to-use membranes would enable the routine use of this technique in laboratories, and provide reliable and standardized diagnostic results within a few hours.

Attitudes Toward Organizational Change among Public Middle Managers

Positive attitudes toward change (PATC) are an important current issue in public organizations facing profound financial and managerial reforms. This study aims to identify social and organizational antecedents of PATC. The investigated population is composed of middle managers working in Swiss public hospitals (N = 720), which are currently being confronted by major reforms. Partial mediation effects of organizational commitment (OC) in the relationships between independent variables and PATC are also controlled. The findings show that perceived social support (work relationships with colleagues and supervisors) as well as perceived organizational support (employee voice and participation, information and communication, work-life balance) are positively and significantly related to PATC. Stress perception is shown to have a negative impact on PATC. This article provides valuable contributions with respect to antecedents of attitudes toward change in a population of public middle managers.

Retentiojärjestelmän optimointi kartonkikoneella

Diplomityössä tutkittiin kartonkikoneen retentiojärjestelmää ja eri mahdollisuuksia retention ja vedenpoiston tehostamiseen. Tavoitteena oli parantaa etenkin runkokerroksen retentiota ja vedenpoistoa. Työssä testattiin kilpailevan kemikaalitoimittajan mikropartikkelia kartonkikoneella. Lisäksi runkokerroksessa testattiin retentiotärkkelyksen vaikutus kartongin palstaumislujuuteen, suoritettiin käytössä olevan mikropartikkelin annostuksen optimointi sekä testattiin alunan käyttöä retentioainesysteemin tehoaineena. Kirjallisuusosassa tarkasteltiin pinta- ja kolloidikemian perusteita, retentioainejärjestelmiä ja niissä käytettäviä kemikaaleja sekä retentioaineilla tehtävään flokkaukseen vaikuttavia tekijöitä. Laboratoriokokeilla tutkittiin kokeellisessa osassa eri mikropartikkelijärjestelmien toimivuutta kartonkikoneen eri kerroksien massoilla. Toimivimmaksi osoittautuneella mikropartikkelilla suoritettiin pilot-koeajo runkokerroksen massalla. Lisäksi suoritettiin toinen pilot-koeajo, jossa tutkittiin mikropartikkelin vaikutuksia saostuman aiheuttajana. Pilot-koeajoissa saavutettiin samat retentiotasot kuin referenssisysteemillä lähes puolet pienemmällä kemikaalin kulutuksella. Kartongin laatuominaisuuksista huokoisuus, formaatio ja AKD-liiman retentio muuttuivat viiraretention mukaan. Saostumakoeajossa ei todettu retentioaineen vaikuttavan saostumien syntyyn. Täyden mittakaavan koeajossa tarkoituksena oli testata kilpailevan mikropartikkelin toimivuus kartonkikoneella. Koeajossa etsittiin optimaalinen mikropartikkelin annostus eri kerroksiin. Pintakerroksen tuhkaretentio nousi hiukan ja vedenpoisto parani. Runko- ja taustakerroksessa saavutettiin samat retentiotasot sekä vedenpoistot. Samat retentiotasot saavutettiin n. 25 % pienemmällä mikropartikkelin kulutuksella. Kartongin laatuominaisuuksista seurattiin palstautumislujuutta, formaatiota ja AKD-liiman retentoitumista. Kartongin palstautumislujuus heikkeni. Vastaavasti runko- ja taustakerroksen AKD-liiman retentio oli hiukan korkeampi koeajetulla mikropartikkelilla. Formaatiossa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Jatkokokeet tehtiin kartonkikoneen runkokerroksessa. Kokeissa todettiin retentiotärkkelyksen vaikuttavan kartongin palstautumislujuuteen. Käytössä olevan mikropartikkelin annostelun optimointikokeissa ei saavutettu parannusta retentioon eikä vedenpoistoon. Mikropartikkelilla saavutetaan tietty retentiotaso, jonka jälkeen sillä ei ole enää vaikutusta retentiotasoon. Alunan annostelukokeissa ei alle yksi kg/t annosmäärällä ole vaikutusta retentioon ja vedenpoistoon.