Suomen ja Skandinavian kirkkohistoria

Osasto sisältää lähdekokoelman, jonka keskeisen osan muodostavat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousten, hiippakuntakokousten, piispainkokousten ja pappeinkokousten pöytäkirjat, sekä suppean kokoelman lähinnä Ruotsin kirkkohistoriaan liittyviä lähteitä. Varsinaisen kirkkohistoriallisen tutkimuksen lisäksi osastossa on Suomen sekä sen instituutioiden ja julkisen elämän alueiden tutkimusta, sekä Pohjoismaiden ja niiden kirkkojen historioita ja aihepiirin monografioita. Osasto sisältää myös kokoelman Suomen paikallishistorioita.

Effect of type of forage offered and breed on performance of crossbred suckler heifers and their calves

Selostus: Karkearehuruokinnan vaikutus risteytyshiehojen ja niiden vasikoiden kehitykseen sisäruokinta- ja laidunkaudella

Yliopisto- ja tiedepolitiikan nousu ja uho

Kirjoituksen taustalla on puheenvuoro Tieteellisten seurain valtuuskunnan ja Suomen Oppihistoriallisen seuran järjestämässä seminaarissa "Suomen tieteen historia - teos ja tulkinta" 29.11.2002.

DNA ja koulukirjat vielä kerran

Kirjoitus on lisäys professorien Olli Halkan ja Veikko Sorsan artikkeleihin TT -lehdessä 2 ja 3/2004.

Taistelu sodan julkisuuskuvasta : Yhdysvaltojen mediastrategiat ja julkisuuden hallinnan keinot terrorisminvastaisessa sodassa

English summary: US media strategies in the war on terrorism

Nike MAXSIGHT aurinkosuojapiilolasit : käyttäjätutkimus jalkapalloilijoille

Opinnäytetyö käsittelee syksyllä 2005 Suomen markkinoille tulleita Nike MAXSIGHT Amber aurinkosuojapiilolaseja. Aurinkosuojapiilolasien on tarkoitus helpottaa urheilusuoristusta estämällä häiritsevää auringon häikäisyä, kun aurinkolaseja on lähes mahdotonta käyttää. Opinnäytetyö on ensimmäinen Suomessa tehty tutkimus aiheesta. Tarkoituksena oli keskittyä tutkimaan, toimivatko aurinkosuojapiilolasit häikäisyn estäjänä ja onko niistä merkittävää hyötyä parantamaan urheilusuoritusta ammattilaisurheilussa. Työssä tutkittiin, miten aurinkosuojapiilolasit toimivat jalkapalloilijoille. Työ tehtiin yhteistyössä Bausch & Lombin kanssa. Teoriaosuudessa käsiteltiin erityisesti urheilunäkemistä ja keskityttiin niihin osa-alueisiin, joihin Nike MAXSIGHT Amber piilolasit saattavat vaikuttaa. Urheilunäkeminen on nouseva kiinnostuksen kohde Euroopassa optisella alalla. Tutkimuksen näkökulmana on urheilusuorituksen parantaminen tarkan ja miellyttävän näkemisen avulla. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen käyttäjätutkimus. Tutkimusjoukkona oli kahdeksan jalkapalloilijaa, joista kuusi pelaa sarjatasolla ja kaksi divisioonassa. Ehtona oli, että jokaisella oli kokemusta piilolasien käytöstä. Tärkeänä pidettiin myös, että tutkimukseen saatiin mukaan maalivahti, joka joutuu usein torjumaan palloa vasten aurinkoa. Aurinkosuojapiilolasien toimivuutta selvitettiin erilaisilla näkötutkimuksilla, jotka tehtiin sekä kirkkailla piilolaseilla että aurinkosuojapiilolaseilla. Näin saatiin selvitettyä, miten aurinkosuojapiilolasit saattavat vaikuttaa kyseisiin näkemisen osa-alueisiin. Tutkimuksissa testattiin mm. näöntarkkuudet, kontrastinäkeminen, stereonäkö, näkökentät sekä värinäkö. Aurinkosuojapiilolasien toimivuuden selvittämiseksi käytettiin myös kyselykaavakkeita, joissa tutkittavien oli tarkoitus verrata kirkkaita piilolaseja ja Amber piilolaseja keskenään. Lisäksi jokaista tutkittavaa haastateltiin avointa haastattelumenetelmää käyttäen. Työn haasteena oli löytää oikeanlaiset näkötutkimukset, joilla saataisiin mahdollisimman monipuolista tietoa piilolasien hyödyistä ja haitoista. Tutkimuksen tulokset osoittivat tässä tutkimusjoukossa, että aurinkosuojapiilolasit estävät auringon häikäisyä, mutta pilvisellä säällä näkeminen hämärtyy. Myös värien näkeminen sekoittuu ja saattaa näin hankaloittaa eri väristen pelipaitojen erottamista toisistaan. Tutkimus tuo uutta tietoa aurinkosuojapiilolaseista sekä optiselle alalle että urheilijoille. Avainsanat Nike MAXSIGHT Amber piilolasit, aurinkosuoja, häikäisy, urheilunäkeminen

Vuosaaren sataman sähköverkon suojaus

Insinöörityössä on tutkittu Vuosaareen rakennettavan sataman omistaman sähköverkon topologiaa, tehonjakoa ja ennen kaikkea niitä toteutusperiaatteita, joilla sataman sähköverkko suojataan ylikuormituksia, oikosulkuja, ja maasulkuja vastaan. Työn alussa on esitelty yleisesti koko Vuosaaren satamahanke, siihen liittyvät taustat, toimijat, kustannukset ja liikenneyhteydet. Seuraavaksi on esitelty läpileikkaus relesuojaustekniikan perusteista ja käyty läpi suojareletyypit ja -lajit sekä mittamuuntajat. Työssä on esitelty eri suojauskohteiden toteutusperi-aatteet sekä sulakesuojaus. Edelleen työssä on esitelty Vuosaaren sataman sähköverkon rakenne, sen komponentit ja peruskäyttötilanteet sekä se osa Helenin verkkoa, josta satama saa syöttönsä. Työssä on laskettu sataman verkon eri kohdissa esiintyvät maksimi- ja minimioikosulkuvirrat IEC60909 mukaisesti sekä lasketaan karkeasti esiintyvät maasulkuvirrat. Työssä esitellään ne suojausperiaatteet, joiden avulla sataman verkon suojauksesta saadaan järkevä kokonaisuus. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että taustaverkon oikosulkutehon ollessa kyseisellä alueella niinkin suuri, sataman sähköverkossa oikosulkuvirtojen suhteen ei aiheudu ongelmia. Riittävä oikosulkusuojaus saadaan helposti aikaan aikaporrastuksilla. Maasulkuvirtojen suhteen sataman verkolla on marginaalinen rooli Helenin taustaverkkoon nähden, joten maasulkusuojaus saadaan toimivaksi suunnatuilla suojilla täydennettynä aikaporrastuksella.

Suomi tiellä sivistyskieleksi. Suomenkielisen maantieteen sanaston kehittyminen ja kehittäminen 1800-luvulla

Tutkimukseni käsittelee suomen kielen sanaston kehitystä 1800-luvulla eli aikana, jolloin suomen kielestä kehittyi monialainen sivistyskieli. Esimerkkiaineistona on yhden erikoisalan, maantieteen sanasto. Suomen kirjakieli syntyi 1500-luvulla, mutta aluksi kirjoitettua kieltä tarvittiin pääasiassa uskonnollisissa yhteyksissä. 1800-luvun aikana kielen käyttöalat monipuolistuivat ja uutta sanastoa tarvittiin monien erikoisalojen tarpeisiin. Ryhdyttiin tietoisesti kääntämään tietokirjallisuutta ja kirjoittamaan eri aiheista. Tutkimukseni selvittää maantieteen sanaston kehittymistä sadassa vuodessa erityisesti maantieteen oppikirjoissa. Tutkimus kuvaa sanaston kehitystä teoreettisesti uudenlaisista lähtökohdista tarkastelemalla leksikaalista variaatiota. Variaatiota on kuvattu tarkasti sekä yksittäisten käsitteiden nimitysten kehityksenä että ilmiönä yleisesti. Tutkimus hyödyntää myös kognitiivista lähestymistapaa, etenkin sosiokognitiivisen terminologian teoriaa. Aineiston analyysin pohjalta syntyy kuva sanaston kehityksestä ja vakiintumisesta. Tutkimus kuvaa myös tapoja, joilla uusia käsitteitä nimettiin. Se pohtii eri nimeämistapojen suhdetta sekä kirjoittajien ja aikalaisten roolia sanaston vakiintumisessa. 1800-luvun maantieteen sanastossa on runsaasti variaatiota; vain harvojen käsitteiden nimitykset ovat vakiintuneita tai vakiintuvat nopeasti. Tämän variaation kuvaaminen leksikaalisena variaationa osoittautui tutkimuksessa hyväksi metodiksi. Koska kirjakieli oli vakiintumatonta, nimityksissä esiintyy paljon kontekstuaalista variaatiota esimerkiksi sanojen kirjoitusasuissa. Kirjoittajat myös pohtivat havainnollista tapaa nimetä käsitteitä, ja tästä aiheutuu onomasiologista variaatiota. Semasiologinen variaatio taas kertoo käsitejärjestelmän vakiintumattomuudesta. Aineiston sanaston lähtökohdat ovat vanhan kirjasuomessa, mutta tältä pohjalta luodaan valtava määrä uutta sanastoa tai otetaan aiemmin kirjakielessä käytettyjä nimityksiä uuteen merkitykseen. Tärkeä rooli on sekä nimitysten muodostamisella kotoisista aineksista että kääntämisellä, jossa malli saadaan toisesta kielestä mutta nimitysten ainekset ovat omaperäisiä.