Psykoterapian suurin ongelma

Teemanumero: Lukivaikeus.

Hermeneutiikka ja demokratia

Alkuteksti "Ermeneutica e democrazia" on Gianni Vattimon Tampereella 1996 pitämä esitelmä, suom. Jussi Vähämäki.

Halu ja nautinto

Kääntänyt ranskan kielestä Jussi Vähämäki.

eELY : ELY-keskusten toiminnan ja palvelujen sähköistäminen

ELY-keskusten palveluiden sähköistämisen kehittämisohjelma (eELY) on osa työ- ja elinkeinoministeriön laaja-alaista, monivuotista eTEM2.0-toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on sähköisten palvelujen ja järjestelmien yhteentoimivuuden, palveluiden laadun sekä toiminnan tehokkuuden ja vaikuttavuuden parantaminen. eTEM2.0-toimenpideohjelman tavoitteena on luoda toimintamalli, jolla varmistetaan, että palveluiden ja toiminnan kehittäminen on horisontaalisesti koordinoitua, kokonaisvaltaista sekä toimintaa ja asiakkaille tuotettavia palveluprosesseja uudistavaa ja yhdenmukaistavaa. Tavoitteena on toiminnan ja palveluiden kehittäminen ja tehostaminen sekä tuottavuuden lisääminen. Kyse ei ole yksinomaan teknologiaratkaisuista, vaan ennen kaikkea palveluiden ja toiminnan kehittämisestä, jota tuetaan sähköisten välineiden mahdollisuuksia hyödyntämällä. ELY-keskusten palveluiden ja toiminnan sähköistämisessä on kyse merkittävästä koko toimintaa koskevasta muutosprosessista, jonka edetessä luovutaan vanhoista toimintamalleista ja -käytännöistä. Myös asiakas- ja käyttäjänäkökulmat on huomioitu. eELY-työhön ovat vaikuttaneet myös strategia-asiakirjat, poikkihallinnollisessa valmistelutyössä esiin nousseet kehittämistarpeet sekä eri hallinnonalojen sähköistämissuunnitelmat. Yhtenä merkittävänä tausta-ajurina on valtionhallinnon vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma, joka osaltaan suuntaa taloudellisia resursseja asettaa sähköisten palvelujen kehittämiselle uusia vaatimuksia. eELY – ELY-keskusten toiminnan ja palveluiden sähköistäminen -raportti sisältää kuvauksen sähköisten palvelujen ja sähköistämishankkeiden nykytilasta, sähköistämisen tavoitetilan ja linjaukset, sähköistämisohjelman, ohjelman vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden arvioinnin, sähköistämiseen liittyvät riskit sekä toimenpidesuunnitelman.

Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2010–2015

Vesienhoidon yleisenä tavoitteena on pinta- ja pohjavesien saaminen vähintään hyvään tilaan vuoteen 2015 mennessä. Tavoitteet ovat yhteiset koko Euroopan unionin alueella ja niiden saavuttamiseksi on valmisteltu vesienhoitoalueittaiset hoitosuunnitelmat. Vesienhoitosuunnitelmat pohjautuvat alueittain tehtyihin yksityiskohtaisempiin toimenpideohjelmiin. Tämä julkaisu on Pohjois-Savon vesienhoidon toimenpideohjelma ja se täsmentää Vuoksen ja Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmia maakuntamme osalta. Toimenpideohjelmassa on kuvattuna maakunnan järvien, jokien ja pohjavesien nykytila, vesistöjä muuttavat tekijät, vakiintuneet vesiensuojelukeinot ja vesistöjen tilan parantamistarpeet sekä tarvittavat lisätoimenpiteet. Ensimmäisen vuosille 2010–2015 laaditun toimenpideohjelman toimenpidetarkasteluissa on keskitytty ensisijaisesti suurempiin vesistöihin (118 kpl), mutta tilaluokitukset on tehty laajemmalla 299 järven ja 89 joen vesistöjoukolle. Näiden pienempien vesistöjen osalta lisätoimenpiteitä on tarvittaessa esitetty yleispiirteisemmällä tasolla valuma-alueittain tai vesistöreiteittäin. Reittikohtaisissa tarkasteluissa erillisinä alueina ovat olleet Iisalmen, Nilsiän, Juojärven ja Rautalammin reitit sekä Kallaveden-Sorsaveden alue. Pohjavesien osalta toimenpideohjelmassa on käsitelty kaikki vedenhankinnan kannalta tärkeät ja vedenhankintaa soveltuvat 173 pohjavesialuetta ja esitetty tunnistetuille riski- ja selvitysalueille tarvittavia lisätoimenpiteitä.

Yksityisen päiväkotihoidon kiinnostavuus Lahdessa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millainen Lahteen mahdollisesti perustettava yksityinen päiväkoti toiminnaltaan olisi, eli millaisia ominaisuuksia päiväkotilasten vanhemmat sellaisessa arvostaisivat. Toisaalta vertailukohdaksi otettiin, miten he näkevät tämänhetkisen tilanteen kunnallisissa päiväkodeissa. Teoriaosuus perustui viiden kilpailuvoiman malliin ja siinä erityisesti differointiin. Empiriaosuudessa tutkittiin kvantitatiivisella lomaketutkimuksella vanhempien mielipiteitä. Kunnallisten päiväkotilasten vanhempien tietämys yksityisistä päiväkodeista oli heikkoa, joten tutkimus perustui tältä osin pääasiassa mielikuviin. Mielikuva yksityisistä päiväkodeista oli positiivinen, mutta lähes kaikessa heikompi kuin kokemukset kunnallisista päiväkodeista. Ryhmäkoot, päiväkotien koot ja henkilökunnan määrä sekä hoidon rauhallisuus nähtiin yksityisellä puolella parempina. Mikäli yksityiset päiväkodit haluavat saada aikaan paremman mielikuvan ja tulevaisuudessa toimia jopa brändeinä, niiden on luotava itsestään positiivisempi mielikuva.

A bridge between engineering and language learning : automation and German in an online course

Artikkeli luettavissa osassa: Part 2. - ISBN 9789522163172(PDF). - Liitteenä työpaperi

Kommunikaatio ja tiedonsiirto etätyössä

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää etätyönteon vaikutuksia kommunikaatioon ja tiedonsiirtoon. Teoriaosuudessa tutkitaan akateemista keskustelua aiemmin mainittujen aiheiden parissa. Tutkimus on laadultaan kvalitatiivinen ja se toteutettiin puolistrukturoiduilla teemahaastatteluilla. Tutkimuksen havainnot noudattivat pitkälti teoriaosuudessa esiin nousseita linjoja, mutta muun muassa inhimillisten tekijöiden merkitys kommunikaatiohalukkuuteen nousi vahvasti esiin. Tämän lisäksi etätyön ajallisella määrällä, etätyönteon sijainnilla sekä yleisellä organisaatiotasoisella suhtautumisella etätyöhön todettiin olevan merkitystä kommunikaation ja siten myös tiedonsiirron laatuun, tiheyteen ja määrään.

Karkkila

kuv., 11 x 23 cm