824 resultados para FACEBOOK
Resumo:
Thesis (Ph.D.)--University of Washington, 2016-08
Resumo:
The purpose of this research is to gain a deeper understanding of how materialistic aspirations are related to distinct aspects of psychological well-being. Research has consistently found a negative relationship between materialistic goals and well-being, but a review of the literature identified that the measures of well- being used in the majority of studies were measures of what Keyes (2002) describes as “subjective well-being” or “hedonic happiness”. Criticisms of these types of measures are that they fixate too much on the momentary experience of pleasure and don’t take into account what is meaningful and or what contributes to long lasting fulfilment. Very little research was found investigating the impact of materialism on “eudaimonic” well-being, which is found through doing what is worthwhile and realising ones potential and has been found to have a longer lasting impact on overall well-being (Huta & Ryan, 2010). To address this gap in the literature, a convenience sample of 113 adult subjects in the UK were recruited through Facebook and asked to respond to the Aspiration Index and the Psychological wellbeing scale. The relative importance placed on extrinsic (materialistic) and intrinsic aspirations was compared to the six dimensions of psychological well-being. In line with previous research, higher importance placed on materialistic aspirations for wealth, status and image were found to be negatively correlated with all aspects of psychological well-being. However, the strongest and only statistically significant negative correlation was between extrinsic aspirations and positive relations with others (r = -.256, p< 0.01). Positive relationships with other people form a central component of many theories of well- being and so this negative relationship may help to explain why materialistic aspirations are so consistently found to be negatively correlated to a variety of measures of well-being. Further research is needed to explore this relationship as no causation could be inferred.
Resumo:
La aplicación de Internet en los medios de comunicación de Cuenca: El Mercurio, El Tiempo, Etv Telerama y radio La Voz del Tomebamba es un estudio realizado en los últimos 15 meses, desde. Hasta sobre la forma que tienen estos medios de utilizar las nuevas tecnologías para emitir información. Con el transcurso del tiempo el trabajo se tornó interesante porque los portales electrónicos variaron drásticamente, el ejemplo más evidente fue radio Tomebamba, donde en inicio únicamente existía contenidos tipo Web 1.0, es decir solo texto y sin posibilidad de interacción; sin embargo al terminar el presente estudio la página www.lavozdeltomebamba.com, adicionó redes sociales como Facebook o Twitter para ofrecer noticias de manera inmediata, considerando el alto número de visitas y de amigos conectados se definió que se trata de un nuevo y exitoso medio de comunicación poco explotado en nuestra ciudad. También se analizó la actitud de lo periodistas frente a la tecnología, así como el aporte de los gerentes y propietarios, en los dos casos se determinó que hace falta visión y conocimientos sobre su uso. A los periodistas se les aplicó una encuesta cuyos resultados revelaron que hace falta una motivación para su aplicación tanto en el sentido económico como de conocimientos a través de cursos, talleres o seminarios. Como recomendación final se consideró que las universidades locales deben implementar la cátedra de periodismo digital en sus mallas curriculares.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mitä merkityksiä luokanopettajat pitävät tärkeinä liikunnanopetuksessa ja verrata niitä oppilaille tehtyyn tutkimukseen. Liikunnan moninaiset merkitykset vaikuttavat oppilaiden liikuntasuhteen muodostumiseen. Liikunnassa merkitykset konkretisoituvat havainnoinnin ja fyysisen tekemisen tuomien elämysten kautta. Liikuntaa opettavalla opettajalla voi olla merkittävä rooli oppilaan liikuntasuhteen muodostumiseen sekä siihen, minkälaisia merkityksiä oppilaan on mahdollista kohdata ja löytää liikunnasta. Merkitysten tiedostamisella voidaan tukea liikunnallisen elämäntavan syntymistä ja harrastuneisuutta. Liikunnassa asiat koetaan usein fyysisesti, mutta yhtä tärkeää on se, mitä tapahtuu kognitiivisella tasolla. Tutkimuksen aineisto (n=164) kerättiin joulukuussa 2015 sosiaalisen median kautta toteutettuna kyselynä. Kysely oli suunnattu luokanopettajille, jotka ohjattiin Facebook- keskusteluryhmien välityksellä Webropol-kyselyyn. Kyselyn määrällisessä osiossa käytettiin pohjana merkitysosioa, joka oli Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisen tutkimuksessa. Laadullista aineistoa kerättiin lomakkeeseen lisätyillä avoimilla kysymyksillä liikunnanopetukseen liittyen. Aineistoa analysoitiin SPSS 23.0 tilasto-ohjelmalla. Liikunnanopetuksessa koettuja merkityksiä vertailtiin tärkeäksi ja erittäin tärkeäksi kokemisen lisäksi muun muassa keskiarvoilla. Tutkimuksen tulokset antoivat kuvan opettajien liikunnanopetuksessa tärkeänä pitämistä merkityksistä, joita olivat ilo, parhaansa yrittäminen, onnistumisen elämykset, hyvän olon saaminen ja liikunnan terveellisyys. Vanhimmat vastaajat pitivät muita ikäryhmiä tärkeämpänä lihasvoiman kasvattamista ja notkeuden parantamista. Miehet pitivät naisia yleisemmin tärkeänä menestyksen voittamisen tavoittelua. Oppilaiden ja opettajien tärkeimmiksi ja vähiten tärkeiksi kokemien merkitysten joukosta löytyi samoja merkityksiä.
Resumo:
A primary goal of context-aware systems is delivering the right information at the right place and right time to users in order to enable them to make effective decisions and improve their quality of life. There are three key requirements for achieving this goal: determining what information is relevant, personalizing it based on the users’ context (location, preferences, behavioral history etc.), and delivering it to them in a timely manner without an explicit request from them. These requirements create a paradigm that we term as “Proactive Context-aware Computing”. Most of the existing context-aware systems fulfill only a subset of these requirements. Many of these systems focus only on personalization of the requested information based on users’ current context. Moreover, they are often designed for specific domains. In addition, most of the existing systems are reactive - the users request for some information and the system delivers it to them. These systems are not proactive i.e. they cannot anticipate users’ intent and behavior and act proactively without an explicit request from them. In order to overcome these limitations, we need to conduct a deeper analysis and enhance our understanding of context-aware systems that are generic, universal, proactive and applicable to a wide variety of domains. To support this dissertation, we explore several directions. Clearly the most significant sources of information about users today are smartphones. A large amount of users’ context can be acquired through them and they can be used as an effective means to deliver information to users. In addition, social media such as Facebook, Flickr and Foursquare provide a rich and powerful platform to mine users’ interests, preferences and behavioral history. We employ the ubiquity of smartphones and the wealth of information available from social media to address the challenge of building proactive context-aware systems. We have implemented and evaluated a few approaches, including some as part of the Rover framework, to achieve the paradigm of Proactive Context-aware Computing. Rover is a context-aware research platform which has been evolving for the last 6 years. Since location is one of the most important context for users, we have developed ‘Locus’, an indoor localization, tracking and navigation system for multi-story buildings. Other important dimensions of users’ context include the activities that they are engaged in. To this end, we have developed ‘SenseMe’, a system that leverages the smartphone and its multiple sensors in order to perform multidimensional context and activity recognition for users. As part of the ‘SenseMe’ project, we also conducted an exploratory study of privacy, trust, risks and other concerns of users with smart phone based personal sensing systems and applications. To determine what information would be relevant to users’ situations, we have developed ‘TellMe’ - a system that employs a new, flexible and scalable approach based on Natural Language Processing techniques to perform bootstrapped discovery and ranking of relevant information in context-aware systems. In order to personalize the relevant information, we have also developed an algorithm and system for mining a broad range of users’ preferences from their social network profiles and activities. For recommending new information to the users based on their past behavior and context history (such as visited locations, activities and time), we have developed a recommender system and approach for performing multi-dimensional collaborative recommendations using tensor factorization. For timely delivery of personalized and relevant information, it is essential to anticipate and predict users’ behavior. To this end, we have developed a unified infrastructure, within the Rover framework, and implemented several novel approaches and algorithms that employ various contextual features and state of the art machine learning techniques for building diverse behavioral models of users. Examples of generated models include classifying users’ semantic places and mobility states, predicting their availability for accepting calls on smartphones and inferring their device charging behavior. Finally, to enable proactivity in context-aware systems, we have also developed a planning framework based on HTN planning. Together, these works provide a major push in the direction of proactive context-aware computing.
Resumo:
La presente tesis, titulada “La Comunicación de los Diarios de Cuenca en las redes sociales”, tuvo como finalidadidentificar y reconocer el punto actual en que se encuentra el uso de las redes sociales por parte de los Diarios cuencanos; para ello se realizó un estudio que permitió determinar el modelo comunicativo imperante. El proceso investigativo se basó en una observación cuantitativa y comparativa de las cuentas de los Diarios de Cuenca: EL TIEMPO, EL MERCURIO, LA TARDE y EL MORLACO DIGITAL, en Twitter, Facebook, YouTube y Flickr en los meses de agosto, septiembre y octubre de 2012. A través del seguimiento se obtuvo un registro referente a la interactividad, la influencia y el contenido de los diferentes mensajes publicados. Este análisis permitió concluir que los Diarios locales traspasan su modelo lineal, de sus versiones tradicionales, al sistema comunicativo de las redes sociales. Y, además que, a pesar de que esta forma de comunicación impuesta por los Diarios no encaja en la perspectiva de comunicación existente en las redes sociales, las cuentas de los diarios son influyentes, sobre todo en temas de relativa trascendencia informativa.
Resumo:
La investigación “Periodistas cuencanos y el uso de plataformas cibernéticas en prensa, radio y televisión durante junio, julio y agosto de 2012”, va dirigida al conocimiento sobre el manejo que le brindan a estas herramientas los periodistas que laboran en medios locales. El primer capítulo es una introducción hacia la llegada de Internet al mundo y su posterior llegada a nuestro país; la evolución de esta herramienta y las diferencias entre la Web 1.0 y Web 2.0, los tipos de interactividad que existen dentro del ciberespacio. En el segundo capítulo la conjugación de Internet y el periodismo, la influencia y el impacto que Internet posee sobre la labor periodística. De igual manera se encuentra una pequeña visión sobre el periodismo ciudadano que ha nacido por la existencia de la internet. El tercer capítulo profundiza la composición y estructura que tienen el Blog, Facebook y Twitter. Además se puede encontrar una visión sobre la convergencia y adaptación a la digitalización por parte de medios tradicionales cuencanos. En el cuarto y último capítulo están los resultados de la investigación de campo durante los tres meses que se realizó el seguimiento y análisis del comportamiento de los periodistas en Facebook, Twitter y Blog.
Resumo:
Facebook joue un rôle déterminant dans la montée fulgurante en popularité des RSN sur Internet. Tout le fonctionnement de la plateforme repose sur la connexion aux comptes des autres membres. La popularité de Facebook doit beaucoup au partage public et réciproque des informations personnelles de ses usagers. Ce type de renseignement était jusqu’à présent réservé aux personnes appartenant à un cercle restreint de proches et d’intimes. Toutefois, les listes de contact des utilisateurs Facebook ne sont pas uniquement constituées d’amis proches, mais plutôt d’un ensemble de relations interpersonnelles – formé de connaissances, de collègues, d’anciens camarades de classe, etc. Les membres Facebook divulguent ainsi souvent leur intimité à un auditoire qui peut être qualifié de public en raison de sa taille et de sa diversité d’origine. Les recherches quantitatives sur le sujet sont nombreuses, néanmoins le point de vue de réels utilisateurs des réseaux sociaux numériques est très peu connu. Cette étude exploratoire vise les expressions visibles de l’intimité sur les réseaux sociaux numériques, tels que Facebook, et s’intéresse plus particulièrement à l’apparition d’une nouvelle forme d’intimité exclusive aux réseaux sociaux numériques. Pour ce faire, 15 entretiens individuels ont été menés auprès d’une population à forte utilisation de Facebook : les étudiantes universitaires de 18 à 24 ans. À l’aide des notions d’espace public, d’espace privé, d’intimité, d’extimité et de visibilité, ce mémoire explore la représentation que l’utilisateur se fait de l’envahissement du territoire de l’intimité par les réseaux sociaux. On y explique l’apparition d’une possible nouvelle forme d’intimité – engendré par les réseaux sociaux numériques – grâce au mouvement des frontières entre les espaces privés et publics. Selon les résultats présentés dans ce mémoire, les utilisateurs Facebook emploient un certain nombre de stratégies pour se protéger des effets négatifs de la diffusion de leur vie privée, tout en divulguant suffisamment d’information pour assurer l’entretient de leur relation avec leurs amis. Leur vie privée est donc publique, mais seulement pour leurs propres réseaux. L’intimité sur Facebook s’affiche aisément, selon des degrés déterminés par la communauté d’utilisateurs, alors qu’elle reste cachée dans la vie de tous les jours.
Resumo:
El uso de blog por los periodistas ecuatorianos es un proceso relativamente nuevo; es utilizado como una alternativa de comunicación libre y vía de escape de las presiones internas y externas que existen en el sector de medios en el país desde la aprobación de la Ley de Comunicación. Este estudio evidencia la existencia de 91 blogs divididos en tres categorías: 64 blogs personales alimentados por periodistas, 24 asociados a los grandes medios impresos en Ecuador y 3 blogs grupales dedicados a la distribución de noticias.Se analizan los lugares de procedencia de los blogs y su relación con los niveles de acceso a la Red, temas tratados, la difusión que tienen en Facebook y Twitter, los tipos de blogs (personales, adjuntos a medios y grupales) y, por último, su índice de abandono y mortandad, usando la técnica de rastreo digital de evidencias (Roger, 2009). En Ecuador los blogs no son monotemáticos; tratan varias ramas siendo el periodismo, la comunicación y la política los temas preferidos.
Resumo:
Participation Space Studies explore eParticipation in the day-to-day activities of local, citizen-led groups, working to improve their communities. The focus is the relationship between activities and contexts. The concept of a participation space is introduced in order to reify online and offline contexts where people participate in democracy. Participation spaces include websites, blogs, email, social media presences, paper media, and physical spaces. They are understood as sociotechnical systems: assemblages of heterogeneous elements, with relevant histories and trajectories of development and use. This approach enables the parallel study of diverse spaces, on and offline. Participation spaces are investigated within three case studies, centred on interviews and participant observation. Each case concerns a community or activist group, in Scotland. The participation spaces are then modelled using a Socio-Technical Interaction Network (STIN) framework (Kling, McKim and King, 2003). The participation space concept effectively supports the parallel investigation of the diverse social and technical contexts of grassroots democracy and the relationship between the case-study groups and the technologies they use to support their work. Participants’ democratic participation is supported by online technologies, especially email, and they create online communities and networks around their goals. The studies illustrate the mutual shaping relationship between technology and democracy. Participants’ choice of technologies can be understood in spatial terms: boundaries, inhabitants, access, ownership, and cost. Participation spaces and infrastructures are used together and shared with other groups. Non-public online spaces, such as Facebook groups, are vital contexts for eParticipation; further, the majority of participants’ work is non-public, on and offline. It is informational, potentially invisible, work that supports public outputs. The groups involve people and influence events through emotional and symbolic impact, as well as rational argument. Images are powerful vehicles for this and digital images become an increasingly evident and important feature of participation spaces throughout the consecutively conducted case studies. Collaboration of diverse people via social media indicates that these spaces could be understood as boundary objects (Star and Griesemer, 1989). The Participation Space Studies draw from and contribute to eParticipation, social informatics, mediation, social shaping studies, and ethnographic studies of Internet use.
Resumo:
Relatório de estágio apresentado à Escola Superior de Educação do Instituto Politécnico de Santarém para obtenção do grau de mestre em Educação e Comunicação Multimédia
Resumo:
Relatório de estágio apresentado à Escola Superior de Educação do Instituto Politécnico de Santarém para obtenção do grau de mestre em Educação e Comunicação Multimédia
Resumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaisia selviytymiskeinoja kiusatut ovat käyttäneet kiusaamisen aikana ja miten he ovat selvinneet kiusaamiskokemuksistaan myöhemmin elämässään. Tarkoituksena oli selvittää mitkä selviytymiskeinot auttavat tehokkaimmin kiusaamisen lopettamiseen ja mitkä selviytymiskeinot saattavat olla haitallisia kiusatun tulevaisuutta ajatellen. Analysoidessani selviytymistä myöhemmin elämässä, tarkastelin erilaisia vaiheita, joita kiusattu käy läpi selviytymispolullaan. Tutkimukseni toteutin keräämällä tarinoita kiusaamista kokeneilta henkilöiltä jakamalla kirjoituspyyntöäni Facebookissa. Tarinan jakamisen aloitin ensin henkilökohtaiselta Facebook sivultani ja kiusaamisaiheisista Facebook ryhmistä. Tarinoiden kautta tahdoin lähestyä koulukiusaamista selviytymisen näkökulmasta. Kirjoituspyyntöni tavoitti 25 kiusattua. Osallistujat kirjoittivat vapaan kirjoitelman kiusatuksi joutumisesta, sen aiheuttamista vaikutuksista ja siitä selviytymisestä. Kirjoituspyynnön perustiedoilla haluttiin kartoittaa vastaajien ikä ja sukupuoli. Tutkimustulosten mukaan kiusattujen eniten käyttämiä selviytymiskeinoja olivat kiusaamisesta kertominen ja sosiaalisen verkostoon tukeutuminen. Sosiaalista tukea selviytymiskeinona käyttäneet eivät välttämättä ole kertoneet kiusaamisesta, vaan ystävät tai muut läheiset toimivat kiusatun tukena emotionaalisesti läsnäolollaan. Kertomista selviytymiskeinona käytti 16 vastaajaa (64%). Tämä selviytymiskeino ei kuitenkaan johtanut kiusaamisen loppumiseen kuin kahden vastaajan kohdalla. Opettajat kyllä puuttuivat pääsääntöisesti kiusaamiseen, mutta käytetyt menetelmät eivät saaneet kiusaamista loppumaan. Tutkimukseen osallistuneista avun kiusaamisen loppumiseen sai vain kuusi vastaajaa. Ilman apua jäi siis 19 vastaajaa. Tämän on 74 % kaikista tutkimukseen osallistuneista. Kiusatun mahdollisuudet saada apua kiusaamistilanteeseen näyttävät tämän tutkimuksen valossa todella heikoilta. Kiusaamisesta selviytymistä myöhemmin aikuisiällä tehokkaimmin edisti kiusaamiskokemuksien läpikäyminen. Anteeksianto näytti olevan yksi merkittävimmistä tekijöistä kiusatun selviytymispolulla. Anteeksiantamisella kiusattu vapautti itsensä kiusaamistilanteesta ja katkeruuden tunteista. Anteeksi antaminen näyttäytyi näissä tarinoissa keinona, jonka avulla lopullinen ylitsepääseminen kiusaamisesta oli mahdollista.
Resumo:
Tämän tutkimuksen lähtökohtana oli huoli kaupan rakenteellisten muutosten vaikutuksista suomalaisiin vaatevalmistajiin ja -valmistuttajiin. Muutosten seurauksena suomalaisia brändejä katoaa markkinoilta jakelukanavien vähentymisen myötä, joten vaatevalmistajien ja -valmistuttajien olisi aktiivisesti reagoitava asiaan jo lähitulevaisuudessa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata suomalaisten vaatevalmistajien ja -valmistuttajien verkkokauppaliiketoimintamalleja, verkkokaupan rooleja yritysten strategiassa sekä kuluttajien aktivoinnin ja sitouttamisen keinoja verkkokaupoissa. Tutkimuksen tutkimuskysymykset olivat: 1. Minkälaisia verkkokauppaliiketoimintamalleja yrityksillä on käytössä? 2. Millaisia rooleja verkkokaupoilla on yritysten strategiassa? ja 3. Miten verkkokaupan avulla voidaan aktivoida ja sitouttaa kuluttajia? Tutkimuksen tavoitteena oli löytää teorian ja empirian pohjalta vaatevalmistajille sopiva verkkokauppaliiketoiminnan malli, joka olisi vaihtoehto oman verkkokaupan perustamiselle. Tutkimus rajattiin koskemaan miesten vaatebrändejä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja tutkimuksen empiria kerättiin haastattelemalla kahdeksaa henkilöä viidestä suomalaisesta vaatevalmistusyrityksestä. Tuloksista ilmeni, että vaatevalmistajilla ja -valmistuttajilla on käytössä monenlaisia verkkokauppaliiketoimintamalleja samaan aikaan. Formaattina yrityksillä on valikoimilla erikoistuva formaatti ja siitä tämän formaatin alakategoria, kapeaan tuotealueeseen keskittyvä formaatti. Yritykset kokivat verkkokaupan olevan ensisijaiselta rooliltaan yksi yrityksen jakelukanavista, mutta samalla myös tärkeä markkinointiviestinnän ja brändin rakentamisen kanava. Yrityksen verkkokaupoissa olevat toiminnallisuudet eivät ole erityisen kuluttajia aktivoivia, mutta osalla yrityksistä vuorovaikutus kuluttajien kanssa tapahtuu yrityksen Facebook-sivustolla. Verkkokaupoissa kuluttajan sitoutumista pyritään vahvistamaan kertomalla selkeästi yrityksen arvoista. Yksi tärkeä arvo on suomalaisuus. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että yritysten kannattaisi kehittää verkkokauppojensa elämyksellisyyttä, yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutteisuutta. Jos yrityksellä ei ole verkkokauppaa, kuluttajia voi aktivoida yrityksen verkkosivuilla tai Facebook-sivustolla. Vaihtoehto omalle verkkokaupalle on lähteä ulkopuolisen operoimaan elämykselliseen markkinapaikkaan, jossa useat yritykset myyvät tuotteitaan. Tällöin yritys saisi näkyvyyttä verkossa ja turvaisi jakelukanaviensa säilymisen haastavassa kaupan murroksessa. Samalla miesten vaatteiden tarjontaa saataisiin paremmin vastaamaan ennustettua miesten vaatteiden kysynnän kasvua.
Resumo:
Devolver el control al usuario: Narrativas colaborativas y transmedia. El caso de RTVE. Hay una pérdida de confianza en los medios y al mismo tiempo vemos como en la actualidad vemos que el tráfico que llega a las web proviene mayoritariamente de redes como Facebook, por encima incluso de Google. Por tanto las redes se han consolidado como grandes fuentes de tráfico, y se ha de abrir la participación al público, lo que supone un cambio en el modelo de comunicación. Los emisores ya no están en un pedestal, emisor y audiencia están a un mismo nivel. Por eso hoy en día es necesario establecer estrategias narrativas que me permitan llevar al público durante un minuto a ver vídeo a nuestras webs. El control tiene que ser del público, del usuario, y ésa es la línea en la que trabaja RTVE, dando voz y participación al usuario. En el 2008 RTVE ya hizo una web en la que el usuario podía enviar preguntas a los candidatos políticos, incluso antes de que RTVE tuviera web. El tiempo es muy valioso en Internet porque es lo único que escasea. Lo demás abunda, la información el entretenimiento, pero el tiempo no, y debemos ser muy agradecidos con el tiempo que nos dedica el usuario. La corporación RTVE ha tenido la ocasión de experimentar con las nuevas tecnologías y las nuevas narrativas que llevan interactividad real en la televisión, desde los informativos incluso a contenidos de entretenimiento y la serie el Ministerio del Tiempo ha sido un gran ejemplo de ello con contenido exclusivo en webs, y en redes sociales, podcasts de audio y webseries con personajes secundarios.