Evaluating Document Retrieval Methods for Resource Selection in Clustered P2P IR

Resource Selection (or Query Routing) is an important step in P2P IR. Though analogous to document retrieval in the sense of choosing a relevant subset of resources, resource selection methods have evolved independently from those for document retrieval. Among the reasons for such divergence is that document retrieval targets scenarios where underlying resources are semantically homogeneous, whereas peers would manage diverse content. We observe that semantic heterogeneity is mitigated in the clustered 2-tier P2P IR architecture resource selection layer by way of usage of clustering, and posit that this necessitates a re-look at the applicability of document retrieval methods for resource selection within such a framework. This paper empirically benchmarks document retrieval models against the state-of-the-art resource selection models for the problem of resource selection in the clustered P2P IR architecture, using classical IR evaluation metrics. Our benchmarking study illustrates that document retrieval models significantly outperform other methods for the task of resource selection in the clustered P2P IR architecture. This indicates that clustered P2P IR framework can exploit advancements in document retrieval methods to deliver corresponding improvements in resource selection, indicating potential convergence of these fields for the clustered P2P IR architecture.

A Machine Learning Analysis of Twitter Sentiment to the Sandy Hook Shootings

Gun related violence is a complex issue and accounts for a large proportion of violent incidents. In the research reported in this paper, we set out to investigate the pro-gun and anti-gun sentiments expressed on a social media platform, namely Twitter, in response to the 2012 Sandy Hook Elementary School shooting in Connecticut, USA. Machine learning techniques are applied to classify a data corpus of over 700,000 tweets. The sentiments are captured using a public sentiment score that considers the volume of tweets as well as population. A web-based interactive tool is developed to visualise the sentiments and is available at this http://www.gunsontwitter.com. The key findings from this research are: (i) There are elevated rates of both pro-gun and anti-gun sentiments on the day of the shooting. Surprisingly, the pro-gun sentiment remains high for a number of days following the event but the anti-gun sentiment quickly falls to pre-event levels. (ii) There is a different public response from each state, with the highest pro-gun sentiment not coming from those with highest gun ownership levels but rather from California, Texas and New York.

Sonic Places: In Conversation with Peter Cusack

In this interview, Recomposing the City co-directors Sarah Lappin and Gascia Ouzounian talk with Peter Cusack about his recent work, reflecting in particular on relationships between sound, sound art, planning processes and urban communities. Cusack, a field recordist and sound artist, has been a leading figure in acoustic ecology and soundscape studies for more than two decades

Big Data Analysis in Social Networks : Extracting Food Preferences of Vegans from Twitter

Market research is often conducted through conventional methods such as surveys, focus groups and interviews. But the drawbacks of these methods are that they can be costly and timeconsuming. This study develops a new method, based on a combination of standard techniques like sentiment analysis and normalisation, to conduct market research in a manner that is free and quick. The method can be used in many application-areas, but this study focuses mainly on the veganism market to identify vegan food preferences in the form of a profile. Several food words are identified, along with their distribution between positive and negative sentiments in the profile. Surprisingly, non-vegan foods such as cheese, cake, milk, pizza and chicken dominate the profile, indicating that there is a significant market for vegan-suitable alternatives for such foods. Meanwhile, vegan-suitable foods such as coconut, potato, blueberries, kale and tofu also make strong appearances in the profile. Validation is performed by using the method on Volkswagen vehicle data to identify positive and negative sentiment across five car models. Some results were found to be consistent with sales figures and expert reviews, while others were inconsistent. The reliability of the method is therefore questionable, so the results should be used with caution.

LDA-TM : A two-step approach to twitter topic data clustering

The Twitter System is the biggest social network in the world, and everyday millions of tweets are posted and talked about, expressing various views and opinions. A large variety of research activities have been conducted to study how the opinions can be clustered and analyzed, so that some tendencies can be uncovered. Due to the inherent weaknesses of the tweets - very short texts and very informal styles of writing - it is rather hard to make an investigation of tweet data analysis giving results with good performance and accuracy. In this paper, we intend to attack the problem from another aspect - using a two-layer structure to analyze the twitter data: LDA with topic map modelling. The experimental results demonstrate that this approach shows a progress in twitter data analysis. However, more experiments with this method are expected in order to ensure that the accurate analytic results can be maintained.

Pathways: A Conversation with Karl Mistry '04

Karl Mistry’s responsibilities include oversight of all Toll Brothers communities throughout Houston, Texas, and he is actively involved in the acquisition and approval process for new residential development. Mistry joined Toll Brothers in 2004 as an Assistant Project Manager, and most recently was promoted to Division President in 2012. He has served as a Board Member of the Greater Houston Builders Association since 2013.

Performance of case-based retrieval of 3-D shapes for the design of metal castings

Abstract not available

& she was like "O_O" : Animation of reported speech on Twitter

This study relates discourse-pragmatic aspects of the use of the quotatives say, be like, be all, and go to the question of the supposed or actual spoken-likeness of written computer-mediated communication (CMC). 1,800 tokens of reported speech, collected from Twitter, were analyzed in a “constructed dialogue” framework (Tannen, 2007). The results show that users of Twitter employ various CMC devices to animate and modally enrich reported speech, especially in speech reports with be like, be all, and go. They perform a style of communication that is reminiscent of conversational speech, even while having qualities that seem to belong uniquely to CMC.

Twitter e ciberativismo: o movimento social da hashtag #ForaMicarla em Natal-RN

The spatial and temporal fluidity conditioned by the technologies of social interaction online have been allowing that collective actions of protest and activism arise every day in cyberspace - the cyber-activism. If before these actions were located in geographical boundaries, today's demands and mobilizations extrapolate the location, connect to the global, and at the same time, return to the regional through digital virtuality. Within this context of the relationship between digital technology and global flow of sociability, emerges in October 2010 the social movement of the hashtag "#ForaMicarla", which means the dissatisfaction of cibernauts from Natal of Twitter with the current management of the municipality of Natal-RN, Micarla de Sousa (Green Party). We can find in the center of this movement and others who appeared in the world at the same time a technological condition of Twitter, with the hashtag "#". Given this scenario, this research seeks to analyze how the relationship of the agents of movement hashtag "ForaMicarla", based on the principle that it was formed in the Twitter network and is maintained on the platform on a daily basis, it can create a new kind of political culture. Thus, this study discusses theoretically the importance of Twitter and movements that emerge on the platform and through it to understand the social and political demands of the contemporary world and this public sphere, which now seems to include cyberspace

The Comfort of life depends upon Conversation – Puheen ja keskustelun ihanteet 1700-luvun englantilaisessa miehille ja naisille suunnatussa käytöskirjallisuudessa

Tutkielmassani tarkastellaan 1700-luvun englantilaisten käytösoppaiden antamia ohejeita ihanteellisesta kohteliaasta puheesta ja keskustelusta. Kohtelias käytöskulttuuri oli kehittynyt 1700-luvun kuluessa kaikenkattavaksi kulttuuriseksi ideologiaksi, jonka tärkein ilmaisumuoto oli keskustelu. Tutkielmassani pyrin selvittämään valitsemani neljän 1700-luvun englantilaisten käytösoppaan antamia ohjeita ihanteellisesta keskustelusta ja puheesta. Kaksi opasta on suunnattu miehille ja kaksi vastaavasti naisille. Tarkastelen naisille ja miehille suunnattujen 1700-luvun englantilaisten käytösoppaiden antamia ohjeita ihanteellisesta keskustelusta ja puheesta. Tärkeäksi näkökulmani kannalta muodostuu ajan kohtelias käytöskoodisto ja sen suhde puheeseen. Pohdin työssäni kohteliaisuuden suhdetta puheeseen ajan käytöskirjallisuuden kautta. Millaista kohtelias puhe niiden mukaan oli ja millaisia ideologisia sisältöjä sekä tavoitteita se sisälsi. Tuon esiin myös kohteliaisuuden suhdetta 1700-luvun englantilaisen yläluokan elämään ja sen vaikutukseen yhteiskunnassa. Pohdin erityisesti sitä millaiseksi käytösoppaat kuvasivat miesten ja naisten ihanteellista puhetta sekä keskustelua. Millaisina puhujina oppaat näkivät miehen ja naisen? Erosiko miesten ja naisten puhe jotenkin toisistaan? Käytösoppaiden tapaan nähdä sukupuolet vaikuttaa vahvasti 1700-luvun Englannissa vallinneet käsitykset sukupuolten rooleista ja sukupuolten eroista. Toisaalta kohtelias käytöskulttuuri antaa ihanteelliselle keskustelulle ja puheelle oman kehyksensä. 1700-luvun englantilaiset käytösoppaat korostavat kohteliaan puheen roolia ihmiselämän ja sosiaalisten suhteiden kannalta. Se oli tärkein keino, jolla eliitti pystyi omaa asemaansa perustelevat ja jonka avulla yhteisöön kuuluminen arvioidaan. Kohtelias puhe vaati harjoittajiltaan paljon ja se vaatikin harjaantumista. Käytösoppaat näkevät miehen ja naisen hyvin erilaisina keskustelijoina. Molemmat pyrkivät puheellaan miellyttämään muita ja olemaan osa kohteliasta yhteisöä, mutta miesten ja naisten saamat puhujanroolit ovat hyvin erilaisia. Ihanteellinen maskuliininen puhe henkilöityy kohteliaaseen herrasmieheen, joka kohtelee puheellaan kanssaihmisiä hyväntahtoisesti ja yhdenvertaisesti. Käytösoppaat rajaavat kohteliaan herrasmiehen ideaalin ulkopuolelle naismaisia ja moraalittomia käytösmalleja maskuliinisuuden sekä kohteliaisuuden suojelemiseksi. Naisille puolestaan käytösoppaat antavat rajoitetun roolin kohteliaassa yhteisössä, jonka toiminnot ohjautuvat tämän oman maineen, mutta myös miehisen kunnian ja tarpeiden kautta. Toisaalta naisten puhe on kohteliaan keskustelun kannalta myös tärkeää ja se saa erityisen roolin avioliitossa.

Ympäristökeskustelun elinkaari Pariisin ilmastokokouksen aikaisessa Twitter-keskustelussa

Tämän kandidaatintyön tavoittena on perehtyä ympäristökeskustelun elinkaarimalliin ja selvittää sen paikkansapitävyys Pariisin ilmastokokouksen aikaisessa Twitter-keskustelussa. Työssä analysoidaan myös keskustelun tunnelmia, ja selvitetään millainen yleinen mielipide Twitterissä vaikutti Pariisin kokouksen aikana. Menetelminä työssä käytetään laadullista tutkimusta ja sisällönanalyysiä. Ympäristökeskustelun elinkaari koostuu viidestä vaiheesta, joita ovat latenssi, synty, kasvu, kypsyys ja taantuma. Vaiheet eroavat toisistaan keskustelun intensiteetin ja keskustelijoiden taustan perusteella. Aineiston perusteella Twitter-keskustelusta erottuu selkeästi elinkaaren vaiheet niin intensiteetin, kuin keskustelijoiden taustojen puolesta. Kerätystä aineistosta erottuu erilaisia tunnelmia, jotka jaetaan seuraavasti: odottava, innokas, epäilevä ja neutraali. Suurin osa tviiteistä kuuluu neutraaliin ryhmään, mikä selittyy Twitterin luonteella ja elinkaaren vaikutuksella. Tunnelmat vaihtelevat keskustelun elinkaaren aikana siten, että alkuun keskustelu on neutraalia, sitten odottavaa ja innokasta, lopuksi epäilevää ja jälleen neutraalia. Työn tulokset kertovat, että elinkaarimallia voidaan soveltaa myös sosiaalisen median keskusteluun. Jatkotutkimuksissa voidaan keskittyä teemojen määrälliseen tutkimukseen.

El impacto de la red social twitter en la información local del diario El Tiempo y El Mercurio en el periodo febrero-junio

La red social Twitter da sus comienzos en el año 2006, su idioma inicial fue el inglés, su principal función es la de crear textos de 140 caracteres para dar a conocer información, dentro de una empresa, pero con el pasar del tiempo esta herramienta fue evolucionando hasta convertirse en la primera red de aceptación como apoyo para el periodismo digital. El Periodismo actual se está ayudando de herramientas tecnológicas como el Twitter para poder aportar noticias o acontecimientos que se generan dentro del territorio local, nacional y también a nivel internacional. Los diarios locales como: diario El Tiempo y diario El Mercurio dieron sus inicios a la era digital al mismo tiempo, ambos medios de comunicación poseen sus respectivas versiones electrónicas con las cuales informan a la ciudadanía ecuatoriana y a las personas que viven fuera del país. Los periodistas han aportado con conocimientos y experiencias personales en el manejo de Twitter como herramienta esencial que tiene el periodismo en la actualidad, también están de acuerdo que los periodistas necesitan de la última tecnología para poder sacarle el mayor provecho a esta red social, poseer dispositivos móviles facilita el desempeño periodístico y se puede twittear desde cualquier lugar donde acontecen hechos noticiosos.

Semiología del uso del twitter en la información publicada de 20 periodistas que tienen cuentas activas en Cuenca

Esta tesina es una investigación sobre la evolución del periodismo tradicional al periodismo digital en el mundo 2.0 y el nuevo reto que tiene para los periodistas sumarse a esta vertiginosa evolución de los medios en la Internet. Este trabajo se fundamenta en la aparición de la plataforma Twitter, un espacio que los periodistas y los medios de comunicación han encontrado para compartir la información segundo a segundo. El Twitter con el pasar de los días se ha convertido en una herramienta útil para el trabajo cotidiano de los periodistas en donde además de encontrar noticias actualizadas también pueden encontrar fuentes y espacios de debate sobre el periodismo. El propósito es establecer una guía de trabajo para los periodistas que se suman a esta nueva tecnología para informar. Además establece direccionamientos para cuidar su reputación en línea con el objetivo de en medida de lo posible disminuir los errores que se comenten en la red al transmitir sus noticias.