La música en la fiesta del dios Xipe Totec

In Aztec mythology and religion, Xipe Totec ("our lord the flayed one") was a life-death-rebirth deity, god of agriculture, vegetation, the east, disease, spring, goldsmiths, silversmiths and the seasons. The music used for his worship has been described by a diversity of documents (carved stones, depicted codices, and chronicles made by the first European friars arrived to Mexico). This article explores the symbolic content of these descriptions, especially in association with Xochipilli Macuilxochitl, master of music and poetry.

El teponaztli en la tradición musical mexica

Lecture about the teponaztli (a specific type of slit drum), traditionally used by the Aztec (or Mexica) people, and its associated repertoire. Special attention is paid to the usage of this instrument in the Cantares Mexicanos (a song compilation from the 16th century) accompaniment.

Design and fabrication of an automated temperature programmed reaction system to evaluate 3-way catalysts Ce1-x-y(La/Y)(x)PtyO2-delta

A completely automated temperature-programmed reaction (TPR) system for carrying out gas-solid catalytic reactions under atmospheric flow conditions is fabricated to study CO and hydrocarbon oxidation, and NO reduction. The system consists of an all-stainless steel UHV system, quadrupole mass spectrometer SX200 (VG Scientific), a tubular furnace and micro-reactor, a temperature controller, a versatile gas handling system, and a data acquisition and analysis system. The performance of the system has been tested under standard experimental conditions for CO oxidation over well-characterized Ce1-x-y(La/Y)(y)O2-delta catalysts. Testing of 3-way catalysis with CO, NO and C2H2 to convert to CO2, N-2 and H2O is done with this catalyst which shows complete removal of pollutants below 325 degrees C. Fixed oxide-ion defects in Pt substituted Ce1-y(La/Y)(y)O2-y/2 show higher catalytic activity than Pt ion-substituted CeO2

Design and fabrication of an automated temperature programmed reaction system to evaluate 3-way catalysts Ce1-x-y(La/Y)(x)PtyO2-delta

A completely automated temperature-programmed reaction (TPR) system for carrying out gas-solid catalytic reactions under atmospheric flow conditions is fabricated to study CO and hydrocarbon oxidation, and NO reduction. The system consists of an all-stainless steel UHV system, quadrupole mass spectrometer SX200 (VG Scientific), a tubular furnace and micro-reactor, a temperature controller, a versatile gas handling system, and a data acquisition and analysis system. The performance of the system has been tested under standard experimental conditions for CO oxidation over well-characterized Ce1-x-y(La/Y)(y)O2-delta catalysts. Testing of 3-way catalysis with CO, NO and C2H2 to convert to CO2, N-2 and H2O is done with this catalyst which shows complete removal of pollutants below 325 degrees C. Fixed oxide-ion defects in Pt substituted Ce1-y(La/Y)(y)O2-y/2 show higher catalytic activity than Pt ion-substituted CeO2.

Effect of La modification on antiferroelectricity and dielectric phase transition in sol-gel grown PbZrO3 thin films

Antiferroelectricity of sol-gel grown pure and La modified PbZrO3 thin films, with a maximum extent of 6 mol%, has been characterized by temperature dependent P-E hysteresis loops within the applied electric field of 60 MV/m. It has been seen that on extent of La modification electric field induced phase transformation can be altered and at 40 degrees C its maximum value has been observed at +/- 38 MV/m on 6 mol% modifications whereas the minimum value is +/- 22 MV/m on 1 mol%. On La modification the variation of electric field induced phase transformations at 40 degrees C has been correlated with the temperature of ntiferroelectric phase condensation on cooling. The critical electric fields for saturated P-E hysteresis loops have been defined from field dependent maximum polarizations and their variations on La modification show a similar trend as found in their dielectric phase transition temperatures. (C) 2010 Elsevier Ltd. All rights reserved.

Fin de millénaire eli maailmanlopun satiiri : Frédéric Beigbederin Au secours pardon, Marie Darrieussecqin Truismes ja Michel Houellebecqin La Possibilité d'une île

Pro gradu -työni käsittelee ranskalaisen nykykirjallisuuden yhteiskunnallista suuntausta, jota kirjallisuudentutkija Ruth Cruickshank kutsuu fin de millénaire -kirjallisuudeksi. Tutkimani teokset ovat Frédéric Beigbederin Au secours pardon (2007), Marie Darrieussecqin Truismes (1996) ja Michel Houellebecqin La Possibilité d'une île (2005). Pohdin, millaisena ja millaisin keinoin teokset kuvaavat seksuaalisuutta ja sen tulevaisuudennäkymiä kulutusyhteiskunnassa, ja millaisiin yhteiskunnallisiin olosuhteisiin niiden havainnot perustuvat. Hahmottelen reittejä, joita pitkin globaalin mittakaavan yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat ihmisten intiimeihin tunteisiin ja ihmissuhteisiin. Seksuaalisuuden tarkastelun avulla osoitan, että ranskalaisessa nykykirjallisuudessa ilmenee varsin yhteneviä näkemyksiä ja uhkakuvia aikamme sosiaalisesta todellisuudesta. Tällä tavoin tarkennan ja vankennan vielä hajanaista fin de millénaire -käsitettä. Fin de millénaire -kirjallisuuden oma lajityyppi on massakulttuurin, esimerkiksi viihteen ja mainosten, kielestä vaikutteita ammentava dystopian ja satiirin liitto. Kuten Cruickshank kirjoittaa, fin de millénaire -kirjallisuus heijastaa Ranskassa vuosituhannen vaihteessa korostunutta tunnetta käännekohtaan saapumisesta. Dystopian ohella voidaankin puhua myös apokalyptisesta tekstistä, etenkin siksi, että teokset tarjoavat niukasti ratkaisuja kuvaamiinsa ongelmiin. Eritoten Houellebecqin ja Beigbederin teokset käsittelevät tarpeiden luomista kuluttajille seksuaalivietin ja seksuaalisen kilpailun avulla. Kutsun tätä järjestelmää halutaloudeksi, ja käytän sen toiminnan analysoimisessa apuna Michel Foucault'n käsityksiä vallasta ja Jean Baudrillardin käsityksiä kulutusyhteiskunnasta. Halutalouden sosiaalisia seurauksia ovat vieraantuminen, seksuaalisten hierarkioiden jyrkentyminen ja valinnanvapauden kaventuminen. Teosten kuvaamassa yhteiskunnassa erilaiset esimerkiksi sukupuolen, iän ja ulkonäön perusteella rakentuvat seksuaaliset hierarkiat käyvät yhä merkittävämmiksi. Au secours pardon ja La Possibilité d'une île kuvaavat tapahtumaketjua, jossa etenkin heteromiehistä yhä useampi luisuu seksuaaliseen kurjuuteen muun muassa naisten emansipaation sekä yleisen nuoruuden ja kauneuden palvonnan myötä. Truismesissa taas kuvitellaan yhteiskunta, johon feminismi ei ole päässyt vaikuttamaan mutta pornoistuminen on; naisten ruumiista on tullut miesten yhteistä omaisuutta ja seksuaalinen väkivalta on arkipäivää. Sen maailmassa viehättävä ulkonäkö on naisille miltei elinehto. Yleistäen Houellebecqin ja Beigbederin teokset edustavat miesnäkökulmaa ja Darrieussecqin teos naisnäkökulmaa. Teosten näkemyksiä naisten ja miesten välisistä valtasuhteista pohdin naisten seksuaalisesta vallasta kirjoittaneen Henry Laasasen käyttökelpoisten käsitteiden avulla. Kolmea teosta yhdistävät kuvaukset kulttuurista, jossa ihmissuhteet ovat kaupankäyntiä ja seksuaalinen viehätysvoima määrittelee ihmisen arvon. Darrieussecqin teos on lähitulevaisuuteen sijoittuva dystopia, jossa Beigbederin ja Houellebecqin kuvaama arvoliberalismia ja taloudellista liberalismia yhdistävä kulttuuri on vaihtunut uuskonservatiiviseen ja kaksinaismoralistiseen, naisia räikeästi sortavaan yhteiskuntaan. Teoksen kertoja vähättelee itseensä kohdistuvia koskemattomuuden loukkauksia ja pahoittelee kertomuksensa käänteiden säädyttömyyttä varsinkin kuvatessaan omaa haluaan ja seksuaalista subjektiuttaan. Katson teoksen kritisoivan kirjallisuudentutkija Shirley Ann Jordanin termein poliittisen korrektiuden tyranniaa ja peräänkuuluttavan suoraa puhetta pornografiasta ja naisen halusta. Seksuaalisuus toimii tutkimuksessani lähtökohtana, jonka avulla teoksista nousee esiin julma ja rakkaudeton, säälimättömän kilpailun ja väkivallan täyttämä yhteiskunta. Viime kädessä teosten kuvaama maailmanloppu on se, että rakkaus katoaa ihmisten välisistä suhteista, koska rakkaudessa ei ole voiton tavoittelun kannalta mitään järkeä. Satiirin keinojen, kuten päättymättömän ja monikerroksisen ironian, yhdistyminen dystopiaan pelastaa teokset osoittelevalta moralisoinnilta ja tekee niistä toimivaa yhteiskunnallista kirjallisuutta.