Biodiversity offsetting and restoration under the European Union Habitats Directive: balancing between no net loss and deathbed conservation?

Biodiversity offsets have emerged as one of the most prominent policy approaches to align economic development with nature protection across many jurisdictions, including the European Union. Given the increased level of scrutiny that needs to be applied when authorizing economic developments near protected Natura 2000 sites, the incorporation of onsite biodiversity offsets in project design has grown increasingly popular in some member states, such as the Netherlands and Belgium. Under this approach, the negative effects of developments are outbalanced by restoration programs that are functionally linked to the infrastructure projects. However, although taking into consideration that the positive effects of onsite restoration measures leads to more leeway for harmful project development, the EU Court of Justice has recently dismissed the latter approaches for going against the preventative underpinnings of the EU Habitats Directive. Also, the expected beneficial outcomes of the restoration efforts are uncertain and thus cannot be relied upon in an ecological assessment under Article 6(3) of the Habitats Directive. Although biodiversity offsets can still be relied upon whenever application is being made of the derogation clause under Article 6(4) of the Habitats Directive, they cannot be used as mitigation under the generic decision-making process for plans and programs liable to adversely affect Natura 2000 sites. We outline the main arguments pro and contra the stance of the EU Court of Justice with regards to the exact delineation between mitigation and compensation. The analysis is also framed in the ongoing debate on the effectiveness of the EU nature directives. Although ostensibly rigid, it is argued that the recent case-law developments are in line with the main principles underpinning biodiversity offsetting. Opening the door for biodiversity offsetting under the Habitats Directive will certainly not reverse the predicament of the EU’s biodiversity. A reinforcement of the preventative approach is instrumental to avert a further biodiversity loss within the European Union, even if it will lead to additional permit refusals for unsustainable project developments.

Exact Solution of Bayes and Minimax Change-Detection Problems

The challenge of detecting a change in the distribution of data is a sequential decision problem that is relevant to many engineering solutions, including quality control and machine and process monitoring. This dissertation develops techniques for exact solution of change-detection problems with discrete time and discrete observations. Change-detection problems are classified as Bayes or minimax based on the availability of information on the change-time distribution. A Bayes optimal solution uses prior information about the distribution of the change time to minimize the expected cost, whereas a minimax optimal solution minimizes the cost under the worst-case change-time distribution. Both types of problems are addressed. The most important result of the dissertation is the development of a polynomial-time algorithm for the solution of important classes of Markov Bayes change-detection problems. Existing techniques for epsilon-exact solution of partially observable Markov decision processes have complexity exponential in the number of observation symbols. A new algorithm, called constellation induction, exploits the concavity and Lipschitz continuity of the value function, and has complexity polynomial in the number of observation symbols. It is shown that change-detection problems with a geometric change-time distribution and identically- and independently-distributed observations before and after the change are solvable in polynomial time. Also, change-detection problems on hidden Markov models with a fixed number of recurrent states are solvable in polynomial time. A detailed implementation and analysis of the constellation-induction algorithm are provided. Exact solution methods are also established for several types of minimax change-detection problems. Finite-horizon problems with arbitrary observation distributions are modeled as extensive-form games and solved using linear programs. Infinite-horizon problems with linear penalty for detection delay and identically- and independently-distributed observations can be solved in polynomial time via epsilon-optimal parameterization of a cumulative-sum procedure. Finally, the properties of policies for change-detection problems are described and analyzed. Simple classes of formal languages are shown to be sufficient for epsilon-exact solution of change-detection problems, and methods for finding minimally sized policy representations are described.

A posteriori error estimation for discontinuous Galerkin discretizations of H(curl)-elliptic partial differential equations

We develop the a posteriori error estimation of interior penalty discontinuous Galerkin discretizations for H(curl)-elliptic problems that arise in eddy current models. Computable upper and lower bounds on the error measured in terms of a natural (mesh-dependent) energy norm are derived. The proposed a posteriori error estimator is validated by numerical experiments, illustrating its reliability and efficiency for a range of test problems.

Goal detection using laser range finder for goalkeeper and striker from CAMBADA team

For a robot be autonomous and mobile, it requires being attached with a set of sensors that helps it to have a better perception of the surrounding world, to manage to localize itself and the surrounding objects. CAMBADA is the robotic soccer team of the IRIS research group, from IEETA, University of Aveiro, that competes in the Middle-Size League of RoboCup. In competition, in order to win, the main objective of the game it's to score more goals than the conceded, so not conceding goals, and score as much as possible it's desirable, thus, this thesis focus on adapt an agent with a better localization capacity in defensive and offensive moments. It was introduced a laser range finder to the CAMBADA robots, making them capable of detecting their own and the opponent goal, and to detect the opponents in specific game situations. With the new information and adapting the Goalie and Penalty behaviors, the CAMBADA goalkeeper is now able to detect and track its own goal and the CAMBADA striker has a better performance in a penalty situation. The developed work was incorporated within the competition software of the robots, which allows the presentation, in this thesis, of the experimental results obtained with physical robots on the laboratory field.

A Posteriori Error Analysis of hp-Version Discontinuous Galerkin Finite Element Methods for Second-Order Quasilinear Elliptic Problems

We develop the a-posteriori error analysis of hp-version interior-penalty discontinuous Galerkin finite element methods for a class of second-order quasilinear elliptic partial differential equations. Computable upper and lower bounds on the error are derived in terms of a natural (mesh-dependent) energy norm. The bounds are explicit in the local mesh size and the local degree of the approximating polynomial. The performance of the proposed estimators within an automatic hp-adaptive refinement procedure is studied through numerical experiments.

Discontinuous Galerkin Methods for Advection-Diffusion-Reaction Problems on Anisotropically Refined Meshes

In this paper we consider the a posteriori and a priori error analysis of discontinuous Galerkin interior penalty methods for second-order partial differential equations with nonnegative characteristic form on anisotropically refined computational meshes. In particular, we discuss the question of error estimation for linear target functionals, such as the outflow flux and the local average of the solution. Based on our a posteriori error bound we design and implement the corresponding adaptive algorithm to ensure reliable and efficient control of the error in the prescribed functional to within a given tolerance. This involves exploiting both local isotropic and anisotropic mesh refinement. The theoretical results are illustrated by a series of numerical experiments.

Discontinuous Galerkin Methods on hp-Anisotropic Meshes I: A Priori Error Analysis

We consider the a priori error analysis of hp-version interior penalty discontinuous Galerkin methods for second-order partial differential equations with nonnegative characteristic form under weak assumptions on the mesh design and the local finite element spaces employed. In particular, we prove a priori hp-error bounds for linear target functionals of the solution, on (possibly) anisotropic computational meshes with anisotropic tensor-product polynomial basis functions. The theoretical results are illustrated by a numerical experiment.

Aging and semantic integration in sentence processing: Testing the cognitive workload of wrap-up

The current study investigated the cognitive workload of sentence and clause wrap-up in younger and older readers. A large number of studies have demonstrated the presence of wrap-up effects, peaks in processing time at clause and sentence boundaries that some argue reflect attention to organizational and integrative semantic processes. However, the exact nature of these wrap-up effects is still not entirely clear, with some arguing that wrap-up is not related to processing difficulty, but rather is triggered by a low-level oculomotor response or the implicit monitoring of intonational contour. The notion that wrap-up effects are resource-demanding was directly tested by examining the degree to which sentence and clause wrap-up affects the parafoveal preview benefit. Older and younger adults read passages in which a target word N occurred in a sentence-internal, clause-final, or sentence-final position. A gaze-contingent boundary change paradigm was used in which, on some trials, a non-word preview of word N+1 was replaced by a target word once the eyes crossed an invisible boundary located between words N and N+1. All measures of reading time on word N were longer at clause and sentence boundaries than in the sentence-internal position. In the earliest measures of reading time, sentence and clause wrap-up showed evidence of reducing the magnitude of the preview benefit similarly for younger and older adults. However, this effect was moderated by age in gaze duration, such that older adults showed a complete reduction in the preview benefit in the sentence-final condition. Additionally, sentence and clause wrap-up were negatively associated with the preview benefit. Collectively, the findings from the current study suggest that wrap-up is cognitively demanding and may be less efficient with age, thus, resulting in a reduction of the parafoveal preview during normal reading.

Discontinuous Galerkin Methods on hp-Anisotropic Meshes II: A Posteriori Error Analysis and Adaptivity

We consider the a posteriori error analysis and hp-adaptation strategies for hp-version interior penalty discontinuous Galerkin methods for second-order partial differential equations with nonnegative characteristic form on anisotropically refined computational meshes with anisotropically enriched elemental polynomial degrees. In particular, we exploit duality based hp-error estimates for linear target functionals of the solution and design and implement the corresponding adaptive algorithms to ensure reliable and efficient control of the error in the prescribed functional to within a given tolerance. This involves exploiting both local isotropic and anisotropic mesh refinement and isotropic and anisotropic polynomial degree enrichment. The superiority of the proposed algorithm in comparison with standard hp-isotropic mesh refinement algorithms and an h-anisotropic/p-isotropic adaptive procedure is illustrated by a series of numerical experiments.

Discontinuous Galerkin Methods for the Biharmonic Problem

This work is concerned with the design and analysis of hp-version discontinuous Galerkin (DG) finite element methods for boundary-value problems involving the biharmonic operator. The first part extends the unified approach of Arnold, Brezzi, Cockburn & Marini (SIAM J. Numer. Anal. 39, 5 (2001/02), 1749-1779) developed for the Poisson problem, to the design of DG methods via an appropriate choice of numerical flux functions for fourth order problems; as an example we retrieve the interior penalty DG method developed by Suli & Mozolevski (Comput. Methods Appl. Mech. Engrg. 196, 13-16 (2007), 1851-1863). The second part of this work is concerned with a new a-priori error analysis of the hp-version interior penalty DG method, when the error is measured in terms of both the energy-norm and L2-norm, as well certain linear functionals of the solution, for elemental polynomial degrees $p\ge 2$. Also, provided that the solution is piecewise analytic in an open neighbourhood of each element, exponential convergence is also proven for the p-version of the DG method. The sharpness of the theoretical developments is illustrated by numerical experiments.

As relativas de grau no português brasileiro : uma abordagem gerativista

Dissertação (mestrado)—Universidade de Brasília, Instituto de Letras, Departamento de Linguística, Português e Línguas Clássicas, Programa de Pós-Graduação em Linguística, 2015.

Yhteistä turvallisuutta rakentaen : poliisi- ja upseeriprofessioiden yhteiskehittelyn mahdollisuuksista

Poliisin rakenneuudistus Pora III ja Puolustusvoimauudistus 2011–2015 ovat olleet viime vuosien esimerkkejä julkisen sektorin työn tehostamisen vaatimuksista. Sekä Puolustusvoimilla että poliisilla, kahdella turvallisuusalan viranomaistaholla, on lakisääteiset tehtävänsä, jotka tulee työn tehostamisen vaatimuksista huolimatta suorittaa. Turvallisuusala yksityistyy vauhdilla, ja keskustelua käydään siitä, mitä tehtäviä viranomainen hoitaa itse, mitä annetaan kaupallisen toimijan tai järjestöjen hoidettavaksi ja mistä kansalainen vastaa itse jatkossa. Resurssi- ja tehostamisvaatimuksia mietittäessä nousee esille upseereiden kohdalla koko maan puolustus ja turvaaminen. Kyetäänkö tämän tehtävän täyttämiseen mahdollisessa sotatilanteessa enää nykyisellä tai mahdollisesti vähenevällä resursoinnilla? Poliisitoimen osalta vasteajat eri puolilla Suomea puhuttavat, samoin se, miten tehtäviä priorisoidaan hoidettavaksi. Saavatko kansalaiset enää perusoikeuksiinsa kuuluvaa arjen turvallisuutta, jonka vielä tänä päivänä katsotaan kuuluvan valtion perustehtäviin? Viranomaisten pitäisi tutkimukseen valittujen aineistojen sekä lakien perusteella hoitaa tehtävänsä laadukkaasti ja tasa-arvoisesti kaikkialla Suomessa. Nykyiset sisäistä ja ulkoista turvallisuutta käsittelevät asiakirjat, esimerkiksi strategiat, puhuvat laajasta turvallisuuskäsityksestä, sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden rajojen hämärtymisestä globalisoitumisen seurauksena ja lisääntyvästä poikkihallinnollisesta yhteistyöstä toimintaa ohjaavana ajattelumallina. Viranomaisyhteisyötä tulisi lisätä osana normaalia toimintaa, samoin yhteistyötä järjestöjen, elinkeinoelämän ja jokaisen kansalaisen kanssa. Valtioneuvoston tulevaisuusselonteossa (2013) peräänkuulutetaan uusia, innovatiivisia tapoja hoitaa sekä valtion että kuntien tehtäviä. Yhteisen toiminnan kohteen eli laajan turvallisuuskäsityksen viitekehyksessä on mahdollisuus pohtia uudenlaista turvallisuusalan viranomaisyhteistyötä, eli etsiä perusteluja upseeri- ja poliisiprofession syvemmälle yhteistyölle – yhteiskehittelylle. Tutkimukseni tavoitteena on herätellä keskustelua siitä, onko yhteisen toiminnan kohteen löytymiselle edellytyksiä. Nähtävissä on, että valtiolle kuuluvia toimintoja tehostetaan jatkossakin. Yksi järkevä tapa tehostamisessa on löytää töiden rajapintoja ja yhdistää resurssit näiden osalta. Jotta toiminta olisi tehokasta, sen pitää olla osa jokapäiväistä toimintaa eikä perustua vain muutamiin yhteistoimintaharjoituksiin tai jo tapahtuneiden poikkeustilanteiden hoitoon. Suurin osa kriisiajan toiminnasta perustuu normaaliolojen toimintaan, jolloin sen lähtökohdat voisivat olla yhteisessä työssä ja alkaa jo koulutuksesta, mikä nostetaan tässä työssä yhtenä mahdollisuutena esille. Koulutuksellinen yhteistyö ja liikkuvuus ovat eurooppalaisen tutkintojen viitekehyksen perusteella mahdollista myös kahden eri hallinnonalan koulutuksessa. Tällaista koulutuksen tehostamista haetaan tällä hetkellä muualla yhteiskunnassa. Mutta halutaanko omasta toiminnasta ja tehtävistä luopua edes osittain ja tehdä yhteistyötä mahdollisesti oman työn hallinnan, vallan tai resurssien menettämisen pelossa? Vai onko kyse vain siitä, että yhteistyön syventämiselle ei ole nähty kovinkaan suurta tarvetta tai hyötyä eikä yhteistyö näytä tuovan mitään uutta ammattikuntien osaamiseen? Tutkimuksen aineisto koostuu valtionhallinnon aineistoista, kuten strategioista, mietinnöistä ja raporteista niin sisäisen kuin ulkoisen turvallisuuden alalta. Aineistona käytetään myös upseeri- (n=71) ja poliisipäällystöopiskelijoille (n=65) suunnattua kyselyä ja kirjoitelmaa tulevaisuuden turvallisuusasiantuntijuudesta vuonna 2030. Lisäksi opiskelijavastauksista tehtyä analyysia syvennetään molempien korkeakoulujen (Maanpuolustuskorkeakoulu ja Poliisiammattikorkeakoulu) rehtoreiden sekä molempien hallinnonalojen (puolustusministeriö sekä sisäministeriö) kansliapäälliköiden haastatteluilla. Aineistojen avulla pyritään herättelemään ajatuksia siitä, voisiko yhteisiä töitä löytyä yhteistyön pohjaksi. Tarkoituksena on perustella, miksi yhteistyötä kannattaa tehdä ja ikään kuin vastata etukäteen vastaväitteisiin, miksi sitä ei voitaisi tehdä. Strategioiden yhteistyön tahtotilaa verrataan muihin strategioiden toimenpide ehdotuksiin ja sitä kautta vielä kyselyaineistoon. Opiskelijakyselyllä haetaan näkemyksiä tulevaisuuden turvallisuusasiantuntijuudesta ja mahdollisesta yhteistyöstä sekä sen painopisteistä. Muilla asiantuntijahaastatteluilla haetaan korkeakoulujen sekä ministeriön tason näkemyksiä opiskelijoiden mielipiteisiin. Opiskelijakyselyn avulla on haluttu selvittää sitä, mitä jo työelämässä olleet mutta vaihteeksi opiskelevat sotatieteiden maisteriopiskelijat Maanpuolustuskorkeakoulussa ja poliisin päällystötutkinnon opiskelijat Poliisiammattikorkeakoulussa ajattelevat turvallisuusalan ja -asiantuntijuuden muutoksesta. Minkälaisena he näkevät oman tulevan työnsä ja yhteistyökentän muiden viranomaisten kanssa? Selvää opiskelijavastausten mukaan on se, että turvallisuus halutaan pitää jatkossakin viranomaisen vastuulla ja välttää viimeiseen asti yksityisen sektorin liiallista vastuuta enempää kuin on pakko. Yhteistyötä halutaan edelleen lisätä, ja erityisesti tämä koskee viranomaisten välistä yhteistyötä. Tutkimus on tietoisesti rajattu koskemaan kahta turvallisuusalan viranomaistoimijaa, ammattikorkeakoulutuksen käyneitä poliiseja ja Puolustusvoimien Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelevia upseereita, joiden tehtävistä ja koulutuksesta on löydettävissä yhteisiä rajapintoja ja yhteistyön alueita. Kiinnostus syventyä valittuun kahteen ammattialaan johtuu myös siitä, että usein esimerkiksi sisäasianhallinnon strategioissa Puolustusvoimat jätetään ulkopuolelle varsinkin normaaliolojen yhteistyötä tarkasteltaessa tai vain yksittäisen maininnan asteelle. Sama huomio on havaittavissa puolustushallinnon strategioista. Tämä nousee esille erityisesti alueellista yhteistyötä tai viranomaisyhteistyötä pohdittaessa. Silti sekä sisäministeriön että puolustusministeriön hallinnonalan strategiat ym. perustuvat laajaan turvallisuuskäsitykseen, ja usein eri ammattikuntia analysoitaessa puhutaan tehtävistä, joita tekevät useat ammattikunnat ja professiot. Puhutaan niin sanotuista harmaista alueista. Ministeriöiden tahtotilassa ja toiminnassa on tutkimukseni mukaan nähtävissä ristiriita. Koulutuksen osalta yhteistyön lisääminen on mahdollista etenkin nyt, kun Poliisiammattikorkeakoulussa peruskoulutus on muuttunut ammattikorkeakoulutasoiseksi ja näin tämän ammattikunnan professioasema koulutuksen näkökulmasta on vahvistunut entisestään. Käsittelenkin tutkimuksessani kahta professiota professiotutkimuksen perinteisiä kriteereitä käyttäen, eli rinnastaessani näitä kahta ammattia. Rinnastettavuus koulujen kesken on tullut mahdolliseksi sekä tutkintojen että osaamisen tarkastelun näkökulmasta. Tämän myötä myös molempia korkeakouluja hyödyttävää yhteistyötä olisi mahdollista miettiä osana muutakin hallinnon tehostamista ja rauhan ajan viranomaistoimintaa.

The symmetric syntax of Japanese complex verbs and Slavic prefixes

We report on a robust symmetry between the Polish and the Japanese sequence of syntactic projections in what superficially looks like different domains, namely verbal prefixes (Polish) and multiple verbs (Japanese). This paralellism strongly supports the thesis about the finegrained sequence of positions in syntax, namely that there exists the functional sequence of syntactic heads (fseq) which is invariantly ordered by UG (see e.g. Cinque (1999)) and the surface differences among particular langauges in the order of elements that instantiate this fseq result solely from movement (not from the variation in fseq itself).

Odpowiedzialność za szkodę medyczną wynikającą ze zdarzenia medycznego – pojęcie zdarzenia medycznego

Artykuł dotyczy problematyki pojęcia zdarzenia medycznego, a zatem kwestii wyznaczających przedmiotowy zakres postępowania przed wojewódzką komisją do spraw orzekania o zdarzeniach medycznych. Pojęcie zdarzenia medycznego jest pojęciem normatywnym i zostało ono zdefiniowane w art. 67a ust. 1 ustawy o prawach pacjenta i Rzeczniku Praw Pacjenta. W pierwszej kolejności zostały omówione zagadnienia ogólne dotyczące postępowania przed wojewódzką komisją do spraw orzekania o zdarzeniach medycznych. Dalsze rozważania dotyczą przesłanek rozpoznania sprawy przez wojewódzką komisję. Autorka wyjaśnia znaczenie poszczególnych pojęć ustawowych składających się na pojęcie „zdarzenia medycznego”, tj. terminu: pacjent, zakażenie, biologiczny czynnik chorobotwórczy, uszkodzenie ciała, rozstrój zdrowia, śmierć oraz aktualna wiedza medyczna. W artykule ponadto poruszono istotną problematykę miejsca wystąpienia zdarzenia medycznego, a także podano przykłady zdarzeń medycznych.

A Belief rule-based environmental responsibility assessment system for small and medium-sized enterprises

Various environmental management systems, standards and tools are being created to assist companies to become more environmental friendly. However, not all the enterprises have adopted environmental policies in the same scale and range. Additionally, there is no existing guide to help them determine their level of environmental responsibility and subsequently, provide support to enable them to move forward towards environmental responsibility excellence. This research proposes the use of a Belief Rule-Based approach to assess an enterprise’s level commitment to environmental issues. The Environmental Responsibility BRB assessment system has been developed for this research. Participating companies will have to complete a structured questionnaire. An automated analysis of their responses (using the Belief Rule-Based approach) will determine their environmental responsibility level. This is followed by a recommendation on how to progress to the next level. The recommended best practices will help promote understanding, increase awareness, and make the organization greener. BRB systems consist of two parts: Knowledge Base and Inference Engine. The knowledge base in this research is constructed after an in-depth literature review, critical analyses of existing environmental performance assessment models and primarily guided by the EU Draft Background Report on "Best Environmental Management Practice in the Telecommunications and ICT Services Sector". The reasoning algorithm of a selected Drools JBoss BRB inference engine is forward chaining, where an inference starts iteratively searching for a pattern-match of the input and if-then clause. However, the forward chaining mechanism is not equipped with uncertainty handling. Therefore, a decision is made to deploy an evidential reasoning and forward chaining with a hybrid knowledge representation inference scheme to accommodate imprecision, ambiguity and fuzzy types of uncertainties. It is believed that such a system generates well balanced, sensible and Green ICT readiness adapted results, to help enterprises focus on making improvements on more sustainable business operations.