Caracterização e classificação quanto ao risco ambiental do estéril da mina de cromita do município de Andorinha, Bahia

The mineral waste studied was host rock from a chromite mine located in Andorinha/Bahia, extracted and stockpiled in yards without specific application. Host rock was submitted to chemical analysis, XRD, SEM-EDS, IR and TGA and classified according to ABNT standards for solid waste classification. Analyses confirmed that this host rock, classified as ultrabasic, consists mainly of dolomite, calcite and diopside. Hazard assessment results showed this host rock should be classified as class II B - inert waste, important for its potential application in agriculture as a soil acidity correction agent.

Syntypaikkalajitellun sekajätteen koostumuksen sekä palamisteknisten ominaisuuksien selvitys Etelä-Karjalan alueella

Etelä-Karjalan alueen lajittelututkimuksen tavoitteena oli selvittää alueella syntyvän syntypaikkalajitellun sekajätteen koostumus sekä jätteen palamistekniset ominaisuudet. Palamisteknisinä ominaisuuksina selvitettiin jätteen kosteuspitoisuus, tuhkapitoisuus sekä tehollinen lämpöarvo saapumistilassa. Lisäksi pyrittiin löytämään ratkaisuja kaatopaikkakuormituksen pienentämiselle. Saatuja tuloksia verrattiin aiemmin Suomessa tehtyihin jätekoostumustutkimuksiin ja palamisteknisten ominaisuuksien selvityksiin. Lajittelututkimuksen tulosten perusteella erilliskeräys tarvitsee tehostamista. Biohajoavaa jätettä alueelta kerätyistä otoksista oli 51 m-%, josta biojätettä oli noin 24 m-%. Lisäksi jätteestä kierrätykseen kelpaavia jakeita oli 21 m-%. Palamisteknisten ominaisuuksien määrityksessä tulokset olivat kuivajätteen osalta seuraavat: kosteuspitoisuus 29 %, tehollinen lämpöarvo saapumistilassa 15 MJ/kg ja tuhkapitoisuus kuiva-aineesta 16 %. Tutkimuksesta saadut tulokset ovat linjassa referenssitutkimusten tulosten kanssa. Kaatopaikkakuormituksen vähentämisessä keskeisiä toimenpiteitä ovat tiedotus ja neuvonta. Lisäksi erilliskeräyspisteiden sijoittelulla ja määrän lisäämisellä voidaan saada vähennettyä kierrätyskelpoisen jätteen loppusijoitusta kaatopaikalle. Kierrätyskelvottomien jakeiden poltolla saadaan myös pienennettyä kaatopaikalle loppusijoitettavan jätteen määrää. Syntypaikkalajitellun sekajätteen seassa oli runsaasti polttokelpoista materiaalia. Massapolttoon kelpaavaa jätteestä oli 92 m-% ja energiajätteeseen kelpaavaa 47 m-%. Näistä 13 m-% oli kierrätykseen kelpaavaa jaetta, joka tulisi ohjata kierrätykseen.

Jätteenpolton typenoksidipäästöjen vähentäminen

Työn tavoitteena oli selvittää jätteenpolton typenoksidipäästöjen puhdistusmahdollisuuksia. Työssä käydään läpi typen oksidien muodostuminen poltossa ja typen oksidien poistomenetelmät. Poistomenetelmiä käsiteltäessä painotus on arinapoltossa ja erityisesti selektiivisessä ei-katalyyttimenetelmässä (SNCR). Työn kokeellinen osa tehtiin Ekokem Oy Ab:n jätevoimalassa Riihimäellä. Kokeellisessa osassa selvitettiin ensin ammoniakkiveden massavirran, SNCR-laitteiston veden massavirran ja räjähdysnuohouksen vaikutusta typenoksidipitoisuuteen. Samalla selvitettiin muita typenoksidipitoisuuteen vaikuttavia tekijöitä sekä SNCR-laitteiston puhdistustehokkuus. Sen jälkeen selvitettiin parhaita toiminta-arvoja öljyisen veden massavirralle, SNCR-laitteiston massavirralle ja primääri- ja sekundääri-ilman suhteelle typenoksidipitoisuuden, ammoniakki-slip:n, ilokaasupitoisuuden, ammoniakkiveden kulutuksen ja höyryn tuotannon kannalta. Tulokseksi saatiin, että ammoniakkiveden massavirran lisääminen pienentää typenoksidipitoisuutta, mutta voi aiheuttaa ammoniakkipäästön. Paras SNCR-laitteiston veden massavirta on suurin tutkittu, 800 kg/h, jolloin typenoksidipitoisuus sekä typenoksidipitoisuuden hetkittäinen vaihtelu, ammoniakkiveden kulutus ja ammoniakkipäästö ovat pienimmät. Samalla tosin höyryn virtaama pienenee. SNCR-laitteiston puhdistustehokkuudeksi saatiin 60 %. Räjähdysnuohouksella ei ole havaittavaa, eikä öljyisen veden massavirralla merkittävää vaikutusta typenoksidipitoisuuteen. Ammoniakkiveden kulutuksen kannalta paras öljyisen veden määrä on 600 kg/h, kun taas ammoniakki-slip:n kannalta paras öljyisen veden määrä on 950 kg/h. Primääri-ilman osuuden pienentäminen pienentää ammoniakki-slip:iä ja ammoniakkiveden kulutusta.

Toimintaohjeiston laatiminen HSY:n jätehuollon elinkaarimallinnuspalveluiden hankkimiseksi

Elinkaariarviointi on menetelmä, missä tuotejärjestelmän aikaiset syötteet ja tuotteet koostetaan yhteen ja tuloksena saadaan sen ympäristökuormitus. Elinkaariarviointi on päätöksentekoa tukeva työkalu. Jätelain kokonaisuudistuksen myötä elinkaariarvioinnin käyttö tullee lisääntymään kuntavastuullisessa jätehuollossa. Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymä HSY:n jätehuollon tavoitteena on rakentaa elinkaarimalli, jonka avulla voidaan selvittää koko toiminnan aiheuttama ympäristökuormitus ja taloudelliset vaikutukset. HSY:n jätehuolto on päättänyt toteuttaa elinkaarimallin rakentamisen konsulttityönä. Työn tavoitteena on ollut laatia toimintaohjeisto HSY:n jätehuollon elinkaarimallinnuspalveluiden hankkimiseksi. Elinkaarimalli voidaan tehdä kaupallista ohjelmistoa käyttämällä. Tähän selvitykseen on valittu arvioitavaksi kolme elinkaariarvioinnin työkalua: EASEWASTE, WRATE ja GaBi 4.4. Ohjelmistojen ominaisuuksia on arvioitu kirjallisuuden ja haastattelun perusteella. Työssä on laadittu kriteeristö näiden ohjelmistojen arviointiin. Kirjallisuuden perusteella on selvitetty elinkaariarvioinnin soveltamiskohteet kuntavastuullisessa jätehuollossa. HSY:n jätehuollon elinkaariarvioinnin soveltamiskohteet ja mallinnustarpeet on tunnistettu haastattelemalla HSY:n jätehuollon asiantuntijoita. HSY:n jätehuollolle rakennettavan mallin päivittämistä, käyttöä ja kehittämistä tulisi hallita HSY:n jätehuollon toimesta. Kaikki työssä arvioidut ohjelmistot soveltuvat HSY:n jätehuollon tunnistamien mallinnustarpeiden laskentaan. Elinkaarimallinnuspalveluiden toimintaohjeistolla pyritään varmistamaan HSY:n jätehuollon tarpeisiin soveltuvan mallin hankinta ja jatkotoimenpiteiden suunnittelu.

Adsorptiojäähdyttimen käytön kannattavuus kaukolämpöjärjestelmässä

Vantaa Energy has decided to find out the district cooling business opportunities in Vantaa. One reason for starting up the cooling business is Vantaa Energy's waste-to-energy power plant which is under construction. In the future, especially in the summer time there is an oversupply of district heating because of the new power plant. The cooling using the district heat could be one way to increase the consumption of district heat in the summer. This thesis examines the use of adsorption cooling profitability. Adsorption refrigerator is a machine which uses heat as the driving energy. At Vantaa Energy's case, district heat produced at cogeneration plants would be used. The literature section of this thesis includes descriptions of district cooling, building cooling demand, as well as different ways to produce cooling energy. A tool for profitability calculations was made. It shows the payback period, internal rate of return and net present value of different projects. Based on the calculations adsorption refrigeration is not profitable. This is primarily due to the high price of the adsorption refrigerator. Payback periods become long even when the used heat energy is free. In addition, the lack of availability of the refrigerators and operating experience could become a partial barrier to the use of technology even if the investment would become profitable.

Decentralized management of organic household wastes in the Kathmandu Valley using small-scale composting reactors

The sustainable management of municipal solid waste in the Kathmandu Valley has always been a challenging task. Solid waste generation has gone rapidly high in the Kathmandu Valley over the last decade due to booming population and rapid urbaniza-tion. Finding appropriate landfill sites for the disposal of solid wastes generated from the households of the Kathmandu Valley has always been a major problem for Nepalese government. 65 % of total generated wastes from the households of Nepal consist of organic materials. As large fractions of generated household wastes are organic in na-ture, composting can be considered as one of the best sustainable ways to recycle organ-ic wastes generated from the households of Nepal. Model Community Society Development (MCDS), a non-governmental organization of Nepal carried out its small-scale project in five households of the Kathmandu Valley by installing composting reactors. This thesis is based on this small-scale project and has used secondary data provided by MCDS Nepal for carrying out the study. Proper man-agement of organic wastes can be done at household levels through the use of compost-ing reactors. The end product compost can be used as soil conditioners for agricultural purposes such as organic farming, roof-top farming and gardening. The overall average organic waste generation in the Kathmandu Valley is found to be 0,23 kg/person/day and the total amount of organic household wastes generated in the Kathmandu Valley is around 210 Gg/yr. Produced composts from five composting reac-tors contain high amount of moistures but have sufficient amount of nutrients required for the fertility of land and plant growth. Installation of five composting reactors in five households have prevented 2,74 Mg of organic wastes going into the landfills, thus re-ducing 107 kg of methane emissions which is equivalent to 2,7 Mg of carbondioxide.

Sahateollisuuden jätteiden hyötykäyttö menetelmät ja viranomaisraportoinnin kehittäminen

Yritysten ympäristönsuojelua ohjailevat kansalliset lait ja asetukset kuten ympäristönsuojelulaki (86/2000) ja jätelaki (646/2011) sekä Euroopan unionin lainsäädäntö. Ympäristönsuojelu on yrityksille yhä tärkeämpi osa liiketoimintaa. Tähän ovat vaikuttaneet yhä enemmän kiristynyt lainsäädäntö ja taloudellisen hyödyn tavoittelu ympäristöasioiden hyvän hoidon seurauksena sekä sidosryhmien lisääntynyt kiinnostus yritysten ympäristöasioista. Diplomityön tavoitteena oli perehtyä uuden jätelain tuomiin muutoksiin sahateollisuuden osalta, selvittää sahateollisuuden jätteiden hyötykäyttö mahdollisuuksia yleisesti sekä kehittää viranomaisraportointia jätteiden osalta. Diplomityössä analysoidaan Kiteen sahan jätevirtoja ja niiden käsittelyä, sekä hyötykäyttöä. Tarkoituksena on pyrkiä tilanteeseen, jossa syntyvät jätteet käsiteltäisiin siten, että jätteiden käsittelystä aiheutuvat kustannukset pienenisivät ja kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrä vähenisi ilman investointien tarvetta. Työssä vertaillaan muiden Stora Enson Suomen sahojen jätevirtoja ja niiden hyötykäyttöä Kiteen sahan tilanteeseen. Tavoitteena on löytää sellaisia jätteiden hyötykäyttömahdollisuuksia, jotka olisivat hyödynnettävissä kaikilla Stora Enson Suomen sahoilla.

Kaupallisen sekajätteen mekaaniset käsittelyprosessit ja laitos investoinnin kannattavuus

Työn tavoitteena oli tutkia mekaanisia käsittelylaitteita ja -prosesseja kaupalliselle sekajätteelle ja selvittää mahdollisen laitoshankkeen kannattavuutta case-yritykselle. Jätehuollon yritykset ovat jatkuvan muutoksen alla kasvavien keräys- ja käsittelykustannusten takia, joka vaatii säästöjen etsimistä. Sekajäte sisältää arvokkaita kierrätysraaka-aineita ja näiden erottelu voisi luoda lisäarvoa alentuneina hävityskustannuksina ja lisääntyneinä myyntituottoina. Työssä selvitettiin kaupallisen sekajätteen koostumusta lajittelukokeen ja muiden sekajätetutkimusten avulla. Mekaanisia käsittelylaitteita tutkittiin kirjallisuuden ja case-esimerkkien kautta. Laitoshakkeen kannattavuutta arvioitiin taulukkolaskentamallin avulla. Laitosvaihtoehtoja tarkasteltiin 10-30 tuhannen tonnin kapasiteetin välillä. Laskelmien ja kirjallisuustutkimuksen pohjalta kannattavimpana vaihtoehtona nähtiin SRF kierrätyspolttoainetta valmistava laitos. Kirjallisuustutkimuksen ja case-laitosten pohjalta luotiin kaksi investointiskenaariota, joille laskettiin taulukkolaskentamallin avulla yksikkökustannukset, nettonykyarvot ja sisäiset korot. Kustannusaineisto oli peräisin case-yritykseltä ja muista laitostutkimuksista. Kannattavuuslaskelmien mukaan skenaario 2, jossa SRF-tuotannon lisäksi eroteltaisiin sekalaisia muoveja, on kannattavampi. Skenaarioiden 1 ja 2 kriittiset pisteet olivat noin 15,3 ja 13,6 tuhatta tonnia vuodessa. Kumpikaan skenaarioista ei kuitenkaan ole kannattava case-yrityksen omilla vuotuisilla kuormilla (10 000 tonnia). Lisää käsiteltävää jätettä tulisi hankkia ulkopuolisilta yrityksiltä taloudellisesti edullisen vaakamaksun avulla. Skenaarion 2 ongelmaksi kuitenkin muodostuu sekalaisten muovien poistuminen SRF:n komponenttina, mikä vaikuttaa SRF:n markkinoitavuuteen tehollisen lämpöarvon alenemisen takia.

Microbial Biosurfactants – Review

Biosurfactants are surface active compounds released by microorganisms. They are biodegradable non-toxic and eco-friendly materials. In this review we have updated the information about different microbial surfactants. The biosurfactant production depends on the fermentation conditions, environmental factors and nutrient availability. The extraction of the biosurfactants from the cell-free supernatant using the solvent extraction procedure and the qualitative and quantitative analysis has been discussed with appropriate equipment details. The application of the biosurfactant includes biomedical, cosmetic and bioremediation. The type of microbial biosurfactants include trehalose lipids, rhamnolipids, sophorolipids, glycolipids, cellobiose lipids, polyol lipids, diglycosyl diglycerides, lipoloysaccharides, arthrofactin, lichensyn A and B, surfactin, viscosin, phospholipids, sulphonyl lipids and fatty acids. Rhamnolipid biosurfactants produced by Pseudomonas aeruginosa DS10-129 showed significant applications in the bioremediation of hydrocarbons in gasoline spilled soil and petroleum oily sludge. Rhamnolipid biosurfactant enhanced the bioremediation process by releasing the weathered oil from the soil matrices and enhanced the bioavailability of hydrocarbons for microbial degradation. It is having potential applications in the remediation of hydrocarbon contaminated sites. Biosurfactants from marine microorganisms also offer great potential in bioremediation of oil contaminated oceanic environments

Spatial budgetary evaluation of organochlorine contaminants in the sediments of Cochin Estuary, India

This paper presents the first detailed investigation on the residual levels of organochlorine insecticide (OCI) concentrations in the Cochin estuarine sediment. It aims in elucidate their distribution and ecological impact on the aquatic system. Concentrations of persistent organochlorine compound (OC) were determined for 17 surface sediment samples which were collected from specific sites of Cochin Estuarine System (CES) over a period of November 2009 and November 2011. The contaminant levels in the CES were compared with other worldwide ecosystems. The sites bearing high concentration of organochlorine compounds are well associated with the complexities and low energy environment. Evaluation of ecotoxicological factors suggests that adverse biological effects are expected in certain areas of CES

Studies on Landfill Leachate Transportation and Its Impact on Soil Characteristics

Leachate from an untreated landfill or landfill with damaged liners will cause the pollution of soil and ground water. Here an attempt was made to generate knowledge on concentrations of all relevant pollutants in soil due to municipal solid waste landfill leachate and its migration through soil and also to study the effect of leachate on the engineering properties of soil. To identify the pollutants in soil due to the leachate generated from municipal solid waste landfill site, a case study on an unlined municipal solid waste landfill at Kalamassery has been done. Soil samples as well as water samples were collected from the site and analysed to identify the pollutants and its effect on soil characteristics. The major chemicals in the soil were identified as Ammonia, Chloride, Nitrate, Iron, Nickel, Chromium, Cadmium etc.. Engineering properties of field soil samples show that the chemicals from the leachate of landfill may have effect on the engineering properties of soil. Laboratory experiments were formulated to model the field around an unlined MSW landfill using two different soils subjected to a synthetic leachate. The Maximum change in chemical concentration and engineering property was observed on soil samples at a radial distance of 0.2 m and at a depth of 0.3 m. The pollutant (chemicals) transport pattern through the soil was also studied using synthetic leachate. To establish the effect of pollutants (chemicals) on engineering properties of soil, experiments were conducted on two types soils treated with the synthetic chemicals at four different concentrations. Analyses were conducted after maturing periods of 7, 50, 100 and 150 days. Test soils treated with maximum chemical concentration and matured for 150 days were showing major change in the properties. To visualize the flow of pollutants through soil in a broader sense, the transportation of pollutants through soil was modeled using software ‘Visual MODFLOW’. The actual field data collected for the case study was used to calibrate the modelling and thus simulated the flow pattern of the pollutants through soil around Kalamassery municipal solid waste landfill for an extent of 4 km2. Flow was analysed for a time span of 30 years in which the landfill was closed after 20 years. The concentration of leachate beneath the landfill was observed to be reduced considerably within one year after closure of landfill and within 8 years, it gets lowered to a negligible level. As an environmensstal management measure to control the pollution through leachate, permeable reactive barriers are used as an emerging technology. Here the suitability of locally available materials like coir pith, rice husk and sugar cane bagasse were investigated as reactive media in permeable reactive barrier. The test results illustrates that, among these, coir pith was showing better performance with maximum percentage reduction in concentration of the filtrate. All these three agricultural wastes can be effectively utilized as a reactive material. This research establishes the influence of leachate of municipal solid waste landfill on the engineering properties of soil. The factors such as type of the soil, composition of leachate, infiltration rate, aquifers, ground water table etc., will have a major role on the area of influence zone of the pollutants in a landfill. Software models of the landfill area can be used to predict the extent and the time span of pollution of a landfill, by inputting the accurate field parameters and leachate characteristics. The present study throws light on the role of agro waste materials on the reduction of the pollution in leachate and thus prevents the groundwater and soil from contamination

An Inquiry of Changes in Environmental Governance by Community-driven Process

Urban environmental depletion has been a critical problem among industrialized-transformed societies, especially at the local level where administrative authorities’ capacity lags behind changes. Derived from governance concept, the idea of civil society inclusion is highlighted. Focusing on an agglomerated case study, Bang Plee Community in Thailand, this research investigates on a non-state sector, 201-Community organization, as an agent for changes to improve urban environments on solid waste collection. Two roles are contested: as an agent for neighborhood internal change and as an intermediary toward governance changes in state-civil society interaction. By employing longitudinal analysis via a project intervention as research experiment, the outcomes of both roles are detected portrayed in three spheres: state, state-civil society interaction, and civil society sphere. It discovers in the research regarding agglomerated context that as an internal changes for environmental betterment, 201-Community organization operation brings on waste reduction at the minimal level. Community-based organization as an agent for changes – despite capacity input it still limited in efficiency and effectiveness – can mobilize fruitfully only at the individual and network level of civil society sectors, while fails managing at the organizational level. The positive outcomes result by economic waste incentive associated with a limited-bonded group rather than the rise of awareness at large. As an intermediary agent for shared governance, the community-based organization cannot bring on mutual dialogue with state as much as cannot change the state’s operation arena of solid waste management. The findings confine the shared governance concept that it does not applicable in agglomerated locality as an effective outcome, both in terms of being instrumental toward civil society inclusion and being provocative of internal change. Shared environmental governance as summarized in this research can last merely a community development action. It distances significantly from civil society inclusion and empowerment. However, the research proposes that community-based environmental management and shared governance toward civil society inclusion in urban environmental improvement are still an expectable option and reachable if their factors and conditions of key success and failure are intersected with a particular context. Further studies demand more precise on scale, scope, and theses factors of environmental management operation operated by civil society sectors.

Alternativas de optimización del proceso actual de recuperación de residuos sólidos en el centro de acopio del aeropuerto El Dorado de Bogotá

Esta investigación tiene como objetivo principal, presentar alternativas de optimización del proceso actual de recuperación de residuos sólidos en el Centro de Acopio obteniendo como resultado mejores prácticas para la recuperación de valor de los residuos sólidos que se generan en la Terminal de Pasajeros, Muelle de Carga Internacional, Muelle de Carga Nacional y edificio CISA. El estudio se constituye, como un ejercicio investigativo de carácter cualitativo analítico, que abarcara los factores que se tuvieron en cuenta para la presentación de alternativas que optimicen las instalaciones actuales y sus procesos.

Análisis del Dilema de Seguridad entre Estados Unidos y la Federación Rusa a partir del control de la carrera armamentista. Periodo: 1991 - 2010

La aparición de las armas nucleares hacia los años ’40 ha cambiado la forma en que ciertos Estados desarrollan sus relaciones bilaterales en materia de seguridad, debido a que la obtención de estas garantiza capacidad militar que no se tiene con las armas de carácter convencional. Tanto Estados Unidos como la Unión Soviética procuraron la producción de las armas nucleares a gran escala, lo cual conllevó a la consolidación de una carrera armamentista entre ambos que fue regulada por tratados bilaterales: esta situación generó un Dilema de Seguridad entre ambos Estados. Con la disolución de la Unión Soviética y el surgimiento de la Federación Rusa en el inicio de la década del ’90, el Sistema Internacional que se había configurado durante la Guerra Fría se alteró debido a que, si bien se había acabado el conflicto que existía en el periodo bipolar, aún existían las armas nucleares con las que se garantizaba la continuación del Dilema de Seguridad que había surgido en los años anteriores. Con la presente monografía pretende analizar el Dilema de Seguridad durante el periodo comprendido entre 1991 y 2010 entre Estados Unidos y la Federación Rusa.