Relationship between sunlight and the age of onset of bipolar disorder:an international multisite study

Background - The onset of bipolar disorder is influenced by the interaction of genetic and environmental factors. We previously found that a large increase in sunlight in springtime was associated with a lower age of onset. This study extends this analysis with more collection sites at diverse locations, and includes family history and polarity of first episode. Methods - Data from 4037 patients with bipolar I disorder were collected at 36 collection sites in 23 countries at latitudes spanning 3.2 north (N) to 63.4 N and 38.2 south (S) of the equator. The age of onset of the first episode, onset location, family history of mood disorders, and polarity of first episode were obtained retrospectively, from patient records and/or direct interview. Solar insolation data were obtained for the onset locations. Results - There was a large, significant inverse relationship between maximum monthly increase in solar insolation and age of onset, controlling for the country median age and the birth cohort. The effect was reduced by half if there was no family history. The maximum monthly increase in solar insolation occurred in springtime. The effect was one-third smaller for initial episodes of mania than depression. The largest maximum monthly increase in solar insolation occurred in northern latitudes such as Oslo, Norway, and warm and dry areas such as Los Angeles, California. Limitations - Recall bias for onset and family history data. Conclusions - A large springtime increase in sunlight may have an important influence on the onset of bipolar disorder, especially in those with a family history of mood disorders.

Influence of light exposure during early life on the age of onset of bipolar disorder

Background: Environmental conditions early in life may imprint the circadian system and influence response to environmental signals later in life. We previously determined that a large springtime increase in solar insolation at the onset location was associated with a younger age of onset of bipolar disorder, especially with a family history of mood disorders. This study investigated whether the hours of daylight at the birth location affected this association. Methods: Data collected previously at 36 collection sites from 23 countries were available for 3896 patients with bipolar I disorder, born between latitudes of 1.4N and 70.7N, and 1.2S and 41.3S. Hours of daylight variables for the birth location were added to a base model to assess the relation between the age of onset and solar insolation. Results: More hours of daylight at the birth location during early life was associated with an older age of onset, suggesting reduced vulnerability to the future circadian challenge of the springtime increase in solar insolation at the onset location. Addition of the minimum of the average monthly hours of daylight during the first 3 months of life improved the base model, with a significant positive relationship to age of onset. Coefficients for all other variables remained stable, significant and consistent with the base model. Conclusions: Light exposure during early life may have important consequences for those who are susceptible to bipolar disorder, especially at latitudes with little natural light in winter. This study indirectly supports the concept that early life exposure to light may affect the long term adaptability to respond to a circadian challenge later in life.

Internet use by patients with bipolar disorder:results from an international multisite survey

There is considerable international interest in online education of patients with bipolar disorder, yet little understanding of how patients use the Internet and other sources to seek information. 1171 patients with bipolar disorder diagnosis in 17 countries completed a paper-based, anonymous survey. 81% of the patients used the Internet, a percentage similar to the general public. Older age, less education, and challenges in country telecommunications infrastructure and demographics decreased the odds of using the Internet. About 78% of the Internet users looked online for information on bipolar disorder or 63% of the total sample. More years of education in relation to the country mean, and feeling very confident about managing life decreased the odds of seeking information on bipolar disorder online, while having attended support groups increased the odds. Patients who looked online for information on bipolar disorder consulted medical professionals plus a mean of 2.3 other information sources such as books, physician handouts, and others with bipolar disorder. Patients not using the Internet consulted medical professionals plus a mean of 1.6 other information sources. The percentage of patients with bipolar disorder who use the Internet is about the same as the general public. Other information sources remain important.

Motivations Behind Sustainable Purchasing

Sustainability issues in purchasing are receiving greater attention. Literature is rapidly growing, with several research programs being initiated to investigate the topic. This study presents the results of a research project which aims to reveal and structure the motivating forces leading companies to make efforts in sustainability purchasing and the means used to attain achievements in some fields of sustainability. Results presented in the literature are scattered in terms of the fields of sustainability: most of the studies focus only on green or corporate social responsibility issues and there is a lack of exploratory models. Sustainability in purchasing is addressed in a comprehensive way including green, social responsibility and corporate growth issues. After presenting the results of a literature review, theoretical development was undertaken to create a framework in which it is possible to describe the means of sustainability applied and the motivating forces behind them. This framework serves as the basis for an empirical investigation among Hungarian companies. Empirical results confirm the usefulness of the theoretical framework: the number and the characteristics of sustainability activities were determined by the particular types of motivation – to avoid negative effects, to achieve compliance with expectations and to attain positive effects.

(Table S1) Brominated flame retardant concentrations in an ice core from Holtedahlfonna, Svalbard

Brominated flame retardants (BFRs) have been found in Arctic wildlife, lake sediment, and air. To identify the atmospheric BFR deposition history on Svalbard, Norway, we analyzed 19 BFRs, including hexabromocyclododecane (HBCD), 1,2-bis(2,4,6-tribromophenoxy)ethane (BTBPE), decabromodiphenyl ethane (DBDPE), pentabromoethylbenzene (PBEB),and 15 polybrominated diphenyl ether congeners (PBDE) in the upper 34 m of an ice core (representing 1953-2005) from Holtedahlfonna, the western-most ice sheet on Svalbard. All of the non-PBDE compounds were detected in nearly continuous profiles in the core. Seven PBDEs were not observed above background (28,47,66,100,99,154,153), while 4 were found in 1 or 2 of 6 segments (17,85,138,183). BDEs-49,71,190,209 had nearly continuous profiles but only BDE-209 in large amounts. The greatest inputs were HBCD and BDE-209, 910, and 320 pg/cm**2/yr from 1995-2005. DBDPE, BTBPE, and PBEB show nearly continuous input growth in recent core segments, but all were <6 pg/cm**2/yr. Long-range atmospheric processes may have moved these particle-bound BFRs to the site, probably during the Arctic haze season. Average air mass trajectories over 10 years show >75% of atmospheric flow to Holtedahlfonna coming from Eurasia during haze periods (March and April).

Measuring House Price Bubbles

We thank John Clapp, Martijn Dröes, Mika Kortelainen, and Song Shi for helpful comments. Financial support from the Academy of Finland, the OP‐Pohjola Group Research Foundation, the Kluuvi Foundation, and the Emil Aaltonen Foundation is gratefully acknowledged.

Online information seeking by patients with bipolar disorder:results from an international multisite survey

Background: Information seeking is an important coping mechanism for dealing with chronic illness. Despite a growing number of mental health websites, there is little understanding of how patients with bipolar disorder use the Internet to seek information. Methods: A 39 question, paper-based, anonymous survey, translated into 12 languages, was completed by 1222 patients in 17 countries as a convenience sample between March 2014 and January 2016. All patients had a diagnosis of bipolar disorder from a psychiatrist. Data were analyzed using descriptive statistics and generalized estimating equations to account for correlated data. Results: 976 (81 % of 1212 valid responses) of the patients used the Internet, and of these 750 (77 %) looked for information on bipolar disorder. When looking online for information, 89 % used a computer rather than a smartphone, and 79 % started with a general search engine. The primary reasons for searching were drug side effects (51 %), to learn anonymously (43 %), and for help coping (39 %). About 1/3 rated their search skills as expert, and 2/3 as basic or intermediate. 59 % preferred a website on mental illness and 33 % preferred Wikipedia. Only 20 % read or participated in online support groups. Most patients (62 %) searched a couple times a year. Online information seeking helped about 2/3 to cope (41 % of the entire sample). About 2/3 did not discuss Internet findings with their doctor. Conclusion: Online information seeking helps many patients to cope although alternative information sources remain important. Most patients do not discuss Internet findings with their doctor, and concern remains about the quality of online information especially related to prescription drugs. Patients may not rate search skills accurately, and may not understand limitations of online privacy. More patient education about online information searching is needed and physicians should recommend a few high quality websites.

Estructura formal, textual y oral del discurso público

Estructura formal, textual y oral del discurso públicoExisten tres competencias comunicativas muy valoradas en la sociedad de la información. Primero, la búsqueda, selección y gestión de grandes cantidades de información. Segundo, la redacción de textos claros, concisos y rigurosos. Y en tercer lugar, la exposición y defensa oral de esta información en un discurso público. Tradicionalmente, los estudios de periodismo han abordado estas competencias de forma independiente. Pero actualmente, instituciones y empresas de ámbitos diferentes demandan un perfil profesional capaz de aplicarlas ante cualquier tipo de información y con objetivos diversos. Se propone un modelo integral en tres niveles estructurales basado en teorías, conceptos y estudios específicos de periodismo, oratoria, retórica… o comunicación, en los últimos años. Este modelo puede contribuir a encauzar las investigaciones de académicos y representa una herramienta de entrenamiento para profesionales.

THE COSTS OF RAISING EQUITY RATIO FOR BANKS Evidence from publicly listed banks operating in Finland

The solvency rate of banks differs from the other corporations. The equity rate of a bank is lower than it is in corporations of other field of business. However, functional banking industry has huge impact on the whole society. The equity rate of a bank needs to be higher because that makes the banking industry more stable as the probability of the banks going under will decrease. If a bank goes belly up, the government will be compensating the deposits since it has granted the bank’s depositors a deposit insurance. This means that the payment comes from the tax payers in the last resort. Economic conversation has long concentrated on the costs of raising equity ratio. It has been a common belief that raising equity ratio also increases the banks’ funding costs in the same phase and these costs will be redistributed to the banks customers as higher service charges. Regardless of the common belief, the actual reaction of the funding costs to the higher equity ratio has been studied only a little in Europe and no study has been constructed in Finland. Before it can be calculated whether the higher stability of the banking industry that is caused by the raise in equity levels compensates the extra costs in funding costs, it must be calculated how much the actual increase in the funding costs is. Currently the banking industry is controlled by complex and heavy regulation. To maintain such a complex system inflicts major costs in itself. This research leans on the Modigliani and Miller theory, which shows that the finance structure of a firm is irrelevant to their funding costs. In addition, this research follows the calculations of Miller, Yang ja Marcheggianon (2012) and Vale (2011) where they calculate the funding costs after the doubling of specific banks’ equity ratios. The Finnish banks studied in this research are Nordea and Danske Bank because they are the two largest banks operating in Finland and they both also have the right company form to able the calculations. To calculate the costs of halving their leverages this study used the Capital Asset Pricing Model. The halving of the leverage of Danske Bank raised its funding costs for 16—257 basis points depending on the method of assessment. For Nordea the increase in funding costs was 11—186 basis points when its leverage was halved. On the behalf of the results found in this study it can be said that the doubling of an equity ratio does not increase the funding costs of a bank one by one. Actually the increase is quite modest. More solvent banks would increase the stability of the banking industry enormously while the increase in funding costs is low. If the costs of bank regulation exceeds the increase in funding costs after the higher equity ratio, it can be thought that this is the better way of stabilizing the banking industry rather than heavy regulation.

”Vu-huu, vu-huu Pikkuveli! Nyt surffataan täällä ylhäällä!” Lastenkirjallisuuden käsittely haastattelun ja sadutuksen menetelmillä osallisuuden näkökulmasta

Tässä tutkimuksessa selvitettiin minkälaista tietoa haastattelu ja sadutus antavat lasten kokemuksesta lastenkirjallisuudesta ja miten nämä tiedonhankintatavat näyttäytyvät suhteessa lapsen osallisuuteen. Kielellisten taitojen perusteella tutkimuskohteeksi valittiin esikouluikäiset lapset. Tutkimuksen otos oli yhden kokopäiväryhmän esikoululaiset, joista neljä viidestä halusi olla mukana tutkimuksessa. Lapsille luettiin pienryhmässä kirja Pikkuveli ja Katto-Kassinen. Tämän jälkeen heidät haastateltiin ja sadutettiin. Aineisto järjestettiin sisällönanalysointimenetelmin. Haastattelu toi näkyväksi lapsen muistia ja ymmärrystä kirjan henkilöistä ja tapahtumista. Sadutuksessa näkyi enemmänkin lapsen intuitio kirjasta ja sen päähenkilön hahmosta. Sadutuksen kautta lapset ilmaisivat positiivisia mielikuviaan kirjasta, kun taas haastattelu toi esiin laajemman skaalan kirjan sisäisistä skeemoista. Sadutus menetelmänä on osallistavampi kuin haastattelu, mutta molemmissa menetelmissä osallisuuden aste riippuu lapsen tietoisuudesta taustalla vaikuttavasta ajatusmaailmasta. Miksi tätä tehdään ja kuka on päättänyt minun osallistumisestani toimintaan? Tutkimusta tehdessä selkeni myös, että molemmat tavat voivat olla monella eri osallisuuden tasolla, riippuen juuri vastauksista aiempiin kysymyksiin. Myös lapsen ollessa tilanteessa toimijana, voi osallisuuden taso muuttua riippuen lapsen tai tilanteen kehittymisestä.

Johdon harkinnanvaraisuus tuloksenjärjestelyn mahdollistajana IFRS-kontekstissa – Tilintarkastajan näkökulma

Tutkielmassa tarkastellaan johdon harkinnanvaraisuutta tuloksenjärjestelyn mahdollistajana IFRS-kontekstissa tilintarkastajan näkökulmasta. Tuloksenjärjestely ilmenee silloin, kun johto käyttää harkinnanvaraisuutta taloudellisessa raportoinnissa ja muuttaa raportointia sellaiseksi, joka ei vastaa yrityksen sen hetkistä taloudellista suoriutumista. Tutkimuksen tavoitteena on saada selville, miten harkinnanvaraisuuden oikeellisuudesta voidaan varmentua IFRS-raportointia noudattavissa, suomalaisissa yhtiöissä. Tutkimuksen tarkoituksena on tarjota uutta tietoa IFRS:n sisältämästä harkinnanvaraisuudesta nojautumalla tilintarkastajan näkökulmaan. Tämän tavoitteena on lisätä informaatiota puutteellisesta näkökulmasta, millä avataan myös aikaisempien tutkimustuloksien ristiriitaa liittyen tuloksenjärjestelyn harjoittamisen mahdollisuuksiin IFRS-kontekstissa. Lisäksi tutkimuksen tarkoituksena on saada selville, miten johdon harkinnanvaran asianmukaisuutta voidaan kyseenalaistaa. Tuloksenjärjestelyä käsittävä tutkimus on lähes poikkeuksetta kvantitatiivista keskittyen tilinpäätöksistä johdettuihin, yleistettäviin tilastollisiin analyyseihin. Tuloksenjärjestelyn on kuitenkin todettu olevan aiempaa tiedettyä monimuotoisempi ilmiö, joka edellyttää kvantitatiivisten menetelmien sijaan kvalitatiivista lähestymistapaa. Tämä tutkielma keskittyykin tutkimaan tuloksenjärjestelyä laadullisin menetelmin käyttämällä toiminta-analyyttista tutkimusotetta. Tutkimuksen empiirinen aineisto muodostuu puolestaan neljästä puolistrukturoidusta yksilöhaastattelusta. Kaikki haastateltavat työskentelevät KHT-tilintarkastajina yhdessä Suomen suurimmassa tilintarkastusorganisaatiossa. Tämä tutkimus vahvistaa aikaisempia tutkimustuloksia, joiden mukaan IFRS-standardit edellyttävät runsaasti johdon harkintaa. Lisäksi tässä tutkielmassa todetaan, että arvionvaraisten erien tarkastamiseen on useita eri tapoja. Mikään näistä ei kuitenkaan tarjoa tilintarkastajille absoluuttista vastausta siitä, onko harkintaa käytetty asianmukaisella tavalla. Tämän vuoksi tilintarkastajat joutuvatkin usein tasapainottelemaan johdon harkinnanvaran asianmukaisuuden suhteen. Lisäksi tutkimuksessa havaitaan, että tilintarkastajien kynnys lähteä kyseenalaistamaan johdon harkinnanvaran asianmukaisuutta on korkea. Ensimmäiseksi tämä tutkimus lisää ymmärrystä tilintarkastajien merkityksestä harkinnanvaraisten erien tarkastamisessa. Tutkielman mukaan harkinnanvaraiset erät eivät nimittäin ole aiemman tietämyksen tapaan pelkästään alttiita johdon subjektiivisille näkemyksille, vaan niiden tarkastaminen edellyttää myös tilintarkastajilta subjektiivista tulkintaa. Toiseksi tämä tutkimus tuo uutuusarvoa aikaisempiin tutkimuksiin nostamalla esiin tilintarkastajien kokeman riskin asiakasmenetyksistä osana harkinnanvaraisten erien tarkastamista ja kyseenalaistamista.

THE COSTS OF RAISING EQUITY RATIO FOR BANKS Evidence from publicly listed banks operating in Finland

The solvency rate of banks differs from the other corporations. The equity rate of a bank is lower than it is in corporations of other field of business. However, functional banking industry has huge impact on the whole society. The equity rate of a bank needs to be higher because that makes the banking industry more stable as the probability of the banks going under will decrease. If a bank goes belly up, the government will be compensating the deposits since it has granted the bank’s depositors a deposit insurance. This means that the payment comes from the tax payers in the last resort. Economic conversation has long concentrated on the costs of raising equity ratio. It has been a common belief that raising equity ratio also increases the banks’ funding costs in the same phase and these costs will be redistributed to the banks customers as higher service charges. Regardless of the common belief, the actual reaction of the funding costs to the higher equity ratio has been studied only a little in Europe and no study has been constructed in Finland. Before it can be calculated whether the higher stability of the banking industry that is caused by the raise in equity levels compensates the extra costs in funding costs, it must be calculated how much the actual increase in the funding costs is. Currently the banking industry is controlled by complex and heavy regulation. To maintain such a complex system inflicts major costs in itself. This research leans on the Modigliani and Miller theory, which shows that the finance structure of a firm is irrelevant to their funding costs. In addition, this research follows the calculations of Miller, Yang ja Marcheggianon (2012) and Vale (2011) where they calculate the funding costs after the doubling of specific banks’ equity ratios. The Finnish banks studied in this research are Nordea and Danske Bank because they are the two largest banks operating in Finland and they both also have the right company form to able the calculations. To calculate the costs of halving their leverages this study used the Capital Asset Pricing Model. The halving of the leverage of Danske Bank raised its funding costs for 16—257 basis points depending on the method of assessment. For Nordea the increase in funding costs was 11—186 basis points when its leverage was halved. On the behalf of the results found in this study it can be said that the doubling of an equity ratio does not increase the funding costs of a bank one by one. Actually the increase is quite modest. More solvent banks would increase the stability of the banking industry enormously while the increase in funding costs is low. If the costs of bank regulation exceeds the increase in funding costs after the higher equity ratio, it can be thought that this is the better way of stabilizing the banking industry rather than heavy regulation.

Auria Biopankin hyödynnettävyys tutkittavien rekrytoinnissa kliinisiin lääketutkimuksiin

Kliininen lääketutkimus on ihmiseen kohdistuva interventiotutkimus, jonka tavoitteena on selvittää lääkeaineiden farmakodynaamisia sekä farmakokineettisiä ominaisuuksia ihmiselimistössä. Tutkittavien rekrytointi kliinisiin lääketutkimuksiin voi olla haastavaa ja hidasta, mikä vaikeuttaa tutkimuksen suorittamista. Biopankki on yksikkö, johon on säilöttynä ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liitettyjä terveystietoja, joita voidaan käyttää biopankkitutkimusten tekemiseen. Vuonna 2013 astui voimaan Biopankkilaki (688/2012), jonka myötä Suomeen on perustettu yhdeksän biopankkia. Tämän projektin tarkoituksena oli selvittää, miten Auria Biopankin näyte- ja tietorekisteriä voitaisiin hyödyntää tutkittavien rekrytoimiseksi kliinisiin lääketutkimuksiin. Projekti on toteutettu yhteistyössä Auria Biopankin kanssa. Projektia varten valittiin kuusi lääkekehityksen kannalta mielenkiintoista ja ajankohtaista sairautta, jotka ovat: Alzheimerin tauti, idiopaattinen keuhkofibroosi (IPF), multippeliskleroosi eli MS-tauti, eturauhassyöpä, ei-pienisoluinen keuhkosyöpä sekä monisysteemiatrofia (MSA). Jokaiselle sairaudelle suoritettiin näyte- ja tietorekisterihaku Auria Biopankin rekisteristä. Hakua varten luotiin sairauskohtaiset tutkittavien mukaanotto- ja poissulkukriteerit, suoritettujen todellisten kliinisten lääketutkimusten kriteereitä apuna käyttäen. Näyte- ja tietorekisterihaun tarkoituksena oli selvittää, kuinka monta kriteereitä vastaavaa henkilöä biopankin rekisterissä on, ja voidaanko heiltä biopankin välityksellä tiedustella halukkuutta ottaa osaa kliiniseen lääketutkimukseen. Projektin toisena osana luotiin toimintamalleja sekä mallikirjeitä biopankin välityksellä tapahtuvaa yhteydenottoa varten. Varsinaista yhteydenottoa sopiviin henkilöihin ei tämän projektin yhteydessä suoritettu. Suurinosa Auria Biopankin näytteistä on kerätty sairaalahoidon yhteydessä, joten oletettavasti erikoissairaanhoidossa hoidettavat sairaudet ovat kattavammin edustettuina biopankin rekisterissä. Tietorekisterihaun tuloksista tämä ei kuitenkaan ole suoraan havaittavissa. Valituista sairauksista eturauhassyöpää sairastavia kriteerit täyttäviä potilaita löytyi hieman alle 130, kun Alzheimerin taudin, IPF:n, ja MSA:n kohdalla luku jäi alle kymmeneen. MS-tautia sairastavia henkilöitä löytyi alle 20 ja ei-pienisoluista keuhkosyöpää sairastavia noin 10. Biopankkilain mukainen biopankkitoiminta on Suomessa vielä uutta. Aktiivisten biopankkisuostumusten määrä tulee todennäköisesti kasvamaan voimakkaasti seuraavien vuosien aikana, mikä mahdollistaa biopankkien näyte- ja tietorekisterien kasvun ja tiedon nykyistä paremman hyödyntämisen. Mitä enemmän on biopankkisuostumuksen antaneita henkilöitä, sitä enemmän on henkilöitä tavoitettavissa biopankin välityksellä myös kliinisiin lääketutkimuksiin liittyen.

El efecto de la definición regulatoria de banda ancha sobre la difusión y la competencia del mercado de servicios de Internet fijo en Colombia

A partir de la dinámica evolutiva de la economía de las Tecnologías de la Información y las Comunicaciones y el establecimiento de estándares mínimos de velocidad en distintos contextos regulatorios a nivel mundial, en particular en Colombia, en el presente artículo se presentan diversas aproximaciones empíricas para evaluar los efectos reales que conlleva el establecimiento de definiciones de servicios de banda ancha en el mercado de Internet fijo. Con base en los datos disponibles para Colombia sobre los planes de servicios de Internet fijo ofrecidos durante el periodo 2006-2012, se estima para los segmentos residencial y corporativo el proceso de difusión logístico modificado y el modelo de interacción estratégica para identificar los impactos generados sobre la masificación del servicio a nivel municipal y sobre las decisiones estratégicas que adoptan los operadores, respectivamente. Respecto a los resultados, se encuentra, por una parte, que las dos medidas regulatorias establecidas en Colombia en 2008 y 2010 presentan efectos significativos y positivos sobre el desplazamiento y el crecimiento de los procesos de difusión a nivel municipal. Por otra parte, se observa sustituibilidad estratégica en las decisiones de oferta de velocidad de descarga por parte de los operadores corporativos mientras que, a partir del análisis de distanciamiento de la velocidad ofrecida respecto al estándar mínimo de banda ancha, se demuestra que los proveedores de servicios residenciales tienden a agrupar sus decisiones de velocidad alrededor de los niveles establecidos por regulación.