Gradient-Domain Bidirectional Path Tracing

Gradient-domain path tracing has recently been introduced as an efficient realistic image synthesis algorithm. This paper introduces a bidirectional gradient-domain sampler that outperforms traditional bidirectional path tracing often by a factor of two to five in terms of squared error at equal render time. It also improves over unidirectional gradient-domain path tracing in challenging visibility conditions, similarly as conventional bidirectional path tracing improves over its unidirectional counterpart. Our algorithm leverages a novel multiple importance sampling technique and an efficient implementation of a high-quality shift mapping suitable for bidirectional path tracing. We demonstrate the versatility of our approach in several challenging light transport scenarios.

(Table 1) Soil density and concentration of 10Beryllium and 26Aluminium in samples from two ash deposits in the McMurdo Dry Valleys

The McMurdo Dry Valleys, Antarctica (MDV) are among the oldest landscapes on Earth, and some landforms there present an intriguing apparent contradiction such that millions of years old surface deposits maintain their meter-scale morphology despite the fact that measured erosion rates are 0.1-4 m/Ma. We analyzed the concentration of cosmic ray-produced 10Be and 26Al in quartz sands from regolith directly above and below two well-documented ash deposits in the MDV, the Arena Valley ash (40Ar/39Ar age of 4.33 Ma) and the Hart ash (K-Ar age of 3.9 Ma). Measured concentrations of 10Be and 26Al are significantly less than expected given the age of the in situ air fall ashes and are best interpreted as reflecting the degradation rate of the overlying sediments. The erosion rate of the material above the Arena Valley ash that best explains the observed isotope profiles is 3.5 ± 0.41 x 10**-5 g/cm**2/yr (~0.19 m/Ma) for the past ~4 Ma. For the Hart ash, the erosion rate is 4.8 ± 0.21 x 10**-4 g/cm**2/yr (~2.6 m/Ma) for the past ~1 Ma. The concentration profiles do not show signs of mixing, creep, or deflation caused by sublimation of ground ice. These results indicate that the slow, steady lowering of the surface without vertical mixing may allow landforms to maintain their meter-scale morphology even though they are actively eroding.

(Table 1, page 168) Iron, manganese, and phosphorus concentrations in Fe-Mn-concretions from the Gulf of Bothnia, northern Baltic Sea

Fe-Mn-concretions of a spheroidal type were found according to electron probe determinations to consist of alternating iron- and manganese-rich layers. This pattern was ascribed to seasonal variations in the physico-chemical conditions governing the precipitation of the hydrous oxides of iron and manganese. Calculations based on the rhythmic growth of the concretions investigated gave a mean accumulation rate of 0.15-0.20 mm/yr. The rather high phosphorus content (average 3.5 % P2O5) of the concretions was found to be concentrated in the iron-rich layers, probably as a result of the scavenging effect of ferric hydroxide.

Vehicle speed and rural automotive crash injury. Part I: estimated traveling speed and fatalities.

Public Health Service, Bethesda, Md.

The epidemiology and genetics of smoking initiation and persistence: Crosscultural comparisons of twin study results

We examined whether there are crosscultural differences in the magnitude of genetic and environmental contributions to risk of becoming a regular smoker and of persistence in smoking in men and women. Standard methods of epidemiologic and genetic analysis were applied to questionnaire data on history of cigarette use obtained from large samples of male and female like-sex twins from three different countries: Australia (N = 2284 pairs), Sweden (N = 8651 pairs), and Finland (N = 10,948 pairs). Samples were subdivided into three age groups (AG), 18-25 years, 26-35 years, and 36-46 years of age. The magnitude of genetic influence for lifetime smoking was found to be consistent across country and AG for women (46%) and men (57%), and estimates of the contribution from environmental influences shared by twin and co-twin could be equated across all countries by AG for the women (from youngest to oldest AG: 45%, 35%, and 26%), but not for men, with separate estimates obtained for the Scandinavian (33%, 29%, and 19%) and the Australian men (26%, 9%, and 11 %). There was no evidence for an important role for shared environmental influences on persistent smoking, and the genetic contribution was found to be consistent in magnitude in men and women, and the same across country and AG (52%). There are strong genetic influences on smoking behavior, and that risk of becoming a smoker (but not persistence in smoking) may be modified by experiences shared by twins that differ by AG and, at least for men, cultural background.

What Counts Versus What Can Be Counted : The Complex Interplay of Market Orientation and Marketing Performance Measurement

Market orientation (MO) and marketing performance measurement (MPM) are two of the most widespread strategic marketing concepts among practitioners. However, some have questioned the benefits of extensive investments in MO and MPM. More importantly, little is known about which combinations of MO and MPM are optimal in ensuring high business performance. To address this research gap, the authors analyze a unique data set of 628 firms with a novel method of configurational analysis: fuzzy-set qualitative comparative analysis. In line with prior research, the authors find that MO is an important determinant of business performance. However, to reap its benefits, managers need to complement it with appropriate MPM, the level and focus of which vary across firms. For example, whereas large firms and market leaders generally benefit from comprehensive MPM, small firms may benefit from measuring marketing performance only selectively or by focusing on particular dimensions of marketing performance. The study also finds that many of the highest-performing firms do not follow any of the particular best practices identified.

What counts versus what can be counted:the complex interplay of market orientation and marketing performance measurement

Market orientation (MO) and marketing performance measurement (MPM) are two of the most widespread strategic marketing concepts among practitioners. However, some have questioned the benefits of extensive investments in MO and MPM. More importantly, little is known about which combinations of MO and MPM are optimal in ensuring high business performance. To address this research gap, the authors analyze a unique data set of 628 firms with a novel method of configurational analysis: fuzzy-set qualitative comparative analysis. In line with prior research, the authors find that MO is an important determinant of business performance. However, to reap its benefits, managers need to complement it with appropriate MPM, the level and focus of which vary across firms. For example, whereas large firms and market leaders generally benefit from comprehensive MPM, small firms may benefit from measuring marketing performance only selectively or by focusing on particular dimensions of marketing performance. The study also finds that many of the highest-performing firms do not follow any of the particular best practices identified.

Is more capability always beneficial for firm performance? Market orientation, core business process capabilities, and business environment

This study examines the role of capabilities in core marketing-related business processes–product development management (PDM), supply chain management (SCM) and customer relationship management (CRM)–in translating a firm’s market orientation (MO) into firm performance. The study is the first to examine the interplay of all three business process capabilities simultaneously, while investigating how environmental conditions moderate their performance effects. A moderated mediation analysis of 468 product-focused firms finds that PDM and CRM process capabilities play important mediating roles, whereas SCM process capability does not mediate the relationship between MO and performance. However, the relative importance of the capabilities as mediators varies along the degree of environmental turbulence, and under certain conditions, an increase in the level of business process capability may even turn detrimental.

Tallinmäki–Virojoki-tie, Hamina, Virolahti : Museotien hoito- ja ylläpitosuunnitelma

Tallinmäki ̶ Virojoki-museotie sijaitsee Haminan ja Virolahden kunnissa. Museotiejakson pituus on noin 35 kilometriä. Museotieksi poikkeuksellisesti tie 3513 (Tallinmäki ̶ Virojoki) on koko pituudeltaan museotie. Se on osa Suurta Rantatietä, joka johtaa Turusta historiallisesti Viipuriin, nykyisin Vaalimaalle. Suuren Rantatien historia ulottuu Turun lähiympäristössä jopa 800-luvulle saakka. Viipurin linnan rakentamisen aloittaminen vuonna 1293 on ollut ajankohta, jolloin yhtenäistä maakulkureittiä Ruotsin itärajan rajalinnaan on tarvittu. Tie on syntynyt valtakunnalliseksi maantieksi hallinnollisista ja sotilaallisista tarpeista. Suuri Rantatie on yksi harvoista Suomen historiallisista teistä, jotka on inventoitu. Tallinmäki ̶ Virojoki-museotie on säilynyt linjaukseltaan ja korkeussuhteiltaan melko samanlaisena, mitä se on ollut 1700-luvulla. Tie kaartelee laajoja maanviljelysmaisemia, mutta sen varrella on myös metsäisiä jaksoja. Tallinmäki ̶ Virojoki-tie on liitetty Liikenneviraston (silloin Tie- ja vesirakennuslaitoksen) museokohdekokoelmaan vuonna 1982 ensimmäisten kohteiden joukossa. Liikenneviraston museokohdekokoelmassa Tallinmäki ̶ Virojoki-museotie edustaa kokoelmapolitiikassa mainittua tieliikennehistoriallista ajanjaksoa, ”Tien varhaisvaiheet 800-1400-luvulla, Jaakko Teitin luettelon keskiaikaiset tiet”. Museotie kuuluu Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon (RKY) osana Suurta Rantatietä. Tallinmäki ̶ Virojoki-museotiejakso on ollut vuoteen 1966 osana valtatietä 7. On luonnollista, että noin 800 vuotta vanhoja tien tunnusmerkkejä ei enää löydy. Tie on säilynyt museointihetkensä (1982) asussa melko hyvin. Autoliikenteen vaatimukset ovat muokanneet tietä 1930-luvulta alkaen. Tiehen keskeisesti liittyy edelleenkin havaittava sotilaallinen rakennelma, Salpa-linja, mikä jatkaa tien syntyhistorian perinnettä. Museokohdekokoelmassa Tallinmäki ̶ Virojoki-museotien keskeinen arvo on sen ajallinen ja ilmiöllinen kerrostuneisuus. Tallinmäki ̶ Virojoki-museotien kunto on museaalisesta näkökulmasta hyvä. Myös tien ympäristö vastaa historiallista arvoa. Museokohteena Tallinmäki ̶ Virojoki-tie on helposti saavutettava ja helposti löytyvä. Maisemallisesti kohde on merkittävä, koska tien linjaus ja mäkisyys sekä maa- ja metsätalousmaisema ovat säilyneet toisiaan täydentävänä kokonaisuutena. Erikoisuutena ovat 1900-luvun alussa rakennetut kivisillat. Niiden kunnon tarkkailu ja kunnossapito ovat tien historialliselle arvolle tärkeitä. Museotien opastaulut ovat uusia ja siistissä kunnossa. Hoito- ja ylläpitosuunnitelmassa esitetään yhtä lisätaulua Klamilan kylään perusteella, että sillä kohdalla on säilynyt tien alkuperäistä linjausta muutaman sadan metrin matkalla maantienä. Klamilan kaupan ja kylätalon pihan kulmasta lähtee ja palaa myöhemmin museotielle (3513) Uuno Klamin tie, jonka tienumero on 14709. Hoito- ja ylläpitosuunnitelman tavoitteena on säilyttää Tallinmäki ̶ Virojoki-tie todisteena Suomen teiden varhaisvaiheista kerrostuneena valtatieksi vuosina 1938-1966. Tien säilyneisyys museointihetken (1982) asussa edellyttää hienovaraisia toimenpiteitä, joissa erityisesti otetaan huomioon tien liittyminen ympäristöönsä. Toimenpiteillä pyritään korostamaan tien ja sen ympäristön tulkittavuutta. Suunnitelmassa on esitetty toimenpiteitä tien ja sen lähiympäristön kehittämiseksi ja hoitamiseksi sekä tienpitäjän että maanomistajien näkökulmasta. Suunnitelma sisältää alueurakkaan sisällytettävät tieympäristön hoitotoimenpiteet sekä pitkän aikavälin tavoitteena kohteen ympäristön kunnostustoimenpiteitä ja suuntaviivoja tien mahdolliselle korjaukselle.

Tutkimusaineistot biteiksi ja kiertoon – Digitaalisen kuratoinnin soveltaminen tutkimuksessa

Pro gradu -tutkielma käsittelee digitaalisen kuratoinnin soveltamista tutkimuksessa ja erityisesti historiantutkimuksessa. Digitaalinen kuratointi voidaan ymmärtää digitaalisten aineistojen ylläpidoksi, säilyttämiseksi ja niiden arvon lisäämiseksi uudelleenkäytön kautta. Tutkimuksessa tarkastellaan alan historiaa, nykyisyyttä ja tulevaisuutta Suomessa ja kansainvälisesti. Keskiössä ovat digitaalisen kuratoinnin elinkaarimallin toiminta ja alan ammattilaisten näkemykset tulevaisuuden haasteista. Tutkielma palvelee historiantutkijoiden lisäksi laajemmin ihmistieteitä digitaalisissa tutkimusympäristöissä. Digitaalisten aineistojen lisääntyessä niiden käyttöön liittyy useita ongelmia. Tutkielmassa analysoidaan Digital Curation Centren (DCC) kehittämää digitaalisen kuratoinnin elinkaarimallia, joka jakautuu seitsemään toimintavaiheeseen. Näiden vaiheiden kautta on tarkoitus varmistaa, että digitaaliset aineistot ovat löydettävissä, luettavissa ja käytettävissä tutkimusta varten nyt ja tulevaisuudessa. Keskeisinä lähteinä on käytetty DCC:n verkkoarkistoa ja tutkija Ross Harveyn julkaisemaa teosta Digital Curation – a how-to-do-it manual (2010). Empiiristä osuutta työssä edustaa digitaalisen kuratoinnin tutkijoiden ja ammattilaisten haastattelut, jotka tehtiin alkuvuodesta 2016. Tutkielman teoreettisessa osuudessa on hyödynnetty hermeneuttista analyysia ja empiirisessä puolessa sovellettu osin tulevaisuuden tutkimuksessa käytettävää delfoi-menetelmää. Keskeinen tutkimustulos on, että digitaalinen kuratointi soveltuu tutkimukseen ja aineistojen käyttöön yleisenä ohjeistuksena. Historiantutkimuksen näkökulmasta elinkarimalli seuraa monissa kohdin tutkimuksen kulkua ja on näin sovellettavissa tieteenalaan helposti. Haastatteluosuudesta nousee esille, että digitaalisten aineistojen kuratointi on vielä monissa maissa alkutekijöissään. Haasteita tulevaisuudessa ovat resurssien kaventuminen ja teknisen osaamisen heikko taso. Digitaalinen kuratointi nähdään myös avainroolissa datatieteen yleistyessä yhteiskunnassa ja tieteellisen tutkimuksen parissa. Näin digitaalisen kuratoinnin tutkimusta voi laajentaa tulevaisuudessa eri analyysimenetelmien hyödyntämiseen eri tieteenalojen näkökulmista.