Wavelet Analysis in Turbulence

The objective of this thesis is to study wavelets and their role in turbulence applications. Under scrutiny in the thesis is the intermittency in turbulence models. Wavelets are used as a mathematical tool to study the intermittent activities that turbulence models produce. The first section generally introduces wavelets and wavelet transforms as a mathematical tool. Moreover, the basic properties of turbulence are discussed and classical methods for modeling turbulent flows are explained. Wavelets are implemented to model the turbulence as well as to analyze turbulent signals. The model studied here is the GOY (Gledzer 1973, Ohkitani & Yamada 1989) shell model of turbulence, which is a popular model for explaining intermittency based on the cascade of kinetic energy. The goal is to introduce better quantification method for intermittency obtained in a shell model. Wavelets are localized in both space (time) and scale, therefore, they are suitable candidates for the study of singular bursts, that interrupt the calm periods of an energy flow through various scales. The study concerns two questions, namely the frequency of the occurrence as well as the intensity of the singular bursts at various Reynolds numbers. The results gave an insight that singularities become more local as Reynolds number increases. The singularities become more local also when the shell number is increased at certain Reynolds number. The study revealed that the singular bursts are more frequent at Re ~ 107 than other cases with lower Re. The intermittency of bursts for the cases with Re ~ 106 and Re ~ 105 was similar, but for the case with Re ~ 104 bursts occured after long waiting time in a different fashion so that it could not be scaled with higher Re.

Value and Prices in Russian Economic Thought: A journey inside the Russian Synthesis, 1890-1920

This book explores Russian synthesis that occurred in Russian economic thought between 1890 and 1920. This includes all the attempts at synthesis between classical political economy and marginalism; the labour theory of value and marginal utility; and value and prices. The various ways in which Russian economists have approached these issues have generally been addressed in a piecemeal fashion in history of economic thought literature. This book returns to the primary sources in the Russian language, translating many into English for the first time, and offers the first comprehensive history of the Russian synthesis. The book first examines the origins of the Russian synthesis by determining the condition of reception in Russia of the various theories of value involved: the classical theories of value of Ricardo and Marx on one side; the marginalist theories of prices of Menger, Walras and Jevons on the other. It then reconstructs the three generations of the Russian synthesis: the first (Tugan-Baranovsky), the second, the mathematicians (Dmitriev, Bortkiewicz, Shaposhnikov, Slutsky, etc.) and the last (Yurovsky), with an emphasis on Tugan-Baranovsky's initial impetus. This volume is suitable for those studying economic theory and philosophy as well as those interested in the history of economic thought.

Integrative and systemic approaches for evaluating PPARβ/δ (PPARD) function.

The peroxisome proliferator-activated receptors (PPARs) are a group of nuclear receptors that function as transcription factors regulating the expression of genes involved in cellular differentiation, development, metabolism and also tumorigenesis. Three PPAR isotypes (α, β/δ and γ) have been identified, among which PPARβ/δ is the most difficult to functionally examine due to its tissue-specific diversity in cell fate determination, energy metabolism and housekeeping activities. PPARβ/δ acts both in a ligand-dependent and -independent manner. The specific type of regulation, activation or repression, is determined by many factors, among which the type of ligand, the presence/absence of PPARβ/δ-interacting corepressor or coactivator complexes and PPARβ/δ protein post-translational modifications play major roles. Recently, new global approaches to the study of nuclear receptors have made it possible to evaluate their molecular activity in a more systemic fashion, rather than deeply digging into a single pathway/function. This systemic approach is ideally suited for studying PPARβ/δ, due to its ubiquitous expression in various organs and its overlapping and tissue-specific transcriptomic signatures. The aim of the present review is to present in detail the diversity of PPARβ/δ function, focusing on the different information gained at the systemic level, and describing the global and unbiased approaches that combine a systems view with molecular understanding.

Cardiogene: an innovative multidisciplinary consultation for genetic arrhythmias

Introduction: Over the past decade clinically relevant progress has been made regarding the genetic origin of sudden cardiac death due to arrhythmic syndromes such as congenital long QT syndrome (LQTS), Brugada syndrome (BrS), catecholinergic polymorphic ventricular tachycardia (CPVT) and short QT (SQTS). An increased number of patients are diagnosed and their offspring sent for screening. In order to optimize care of these families we have set up a multidisciplinary consultation, "Cardiogene", consisting of a pediatric and an adult cardiologist and a clinical geneticist. All families are seen at a common consult in order to take the family history, genetic background and to explain the disease to patients and their families. Appropriate cardiac investigations and genetic testing are then performed and the families seen again in a multidisciplinary fashion for the results. We have reviewed all our cases over the past 5 years. Methods: retrospective review of all cases seen at Cardiogene Clinic for suspicion of arrhythmic syndromes since 2007. Results: 23 families were seen at the Cardiogene Clinic with a total of 41 children. The suspected arrhythmic syndrome was LQTS in 14 families (26 children), BrS in 7 families (14 children), SQTS in1 family (2 children) and CPVT in 1 family (3 children). Of the 41 children 17 were genetically positive for an arrhythmic syndrome: 14 were for LQTS, 3 for BrS. 24 children were genetically negative however 4 of those were phenotypically positive: 2 LQTS, 1 BrS and 1 CPVT. In 3 families the diagnosis was initially made in a child and then found in the parent. In 2 families the diagnosis was made after a sudden death of one of their children, 1 LQTS (3 week old child), 1 BrS (20 year old). Discussion: Genetic testing is an essential part of diagnosis and permits an improved targeting of patients needing follow-up and treatment. In our series, a mutation has been found in most families with LQTS. In all other genetic arrhythmias, the yield of genetic testing is less but nevertheless helpful for medical care of these pts. Conclusion: A multidisciplinary approach to genetic arrhythmias permits a better and more efficient screening and therapy in affected families. It helps families to better understand their disease and improves follow-up in the affected individuals.

Effective Electrodiffusion equation for non uniform nanochannels

We derive a one dimensional formulation of the Planck-Nernst-Poisson equation to describe the dynamics of of a symmetric binary electrolyte in channels whose section is of nanometric section and varies along the axial direction. The approach is in the spirit of the Fick-Jacobs di fusion equation and leads to a system of coupled equations for the partial densities which depends on the charge sitting at the walls in a non trivial fashion. We consider two kinds of non uniformities, those due to the spatial variation of charge distribution and those due to the shape variation of the pore and report one and three-dimensional solutions of the electrokinetic equations.

Mekaanisen puunjalostuksen markkinakartoitus: Koivusahatavaran ja -puolijalosteiden markkinat Euroopassa

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa koivusahatavaran ja -puolijalosteiden potentiaalisia vientikohdemaita EU-maissa ja Norjassa. Tarkastelun kohteena olivat koivutuotteiden markkinapotentiaali ja kysyntä sekä puutuotteiden markkinointikanavavaihtoehdot Euroopan puutuotemarkkinoilla. Tutkimuksen teoreettisena lähtökohtana oli tarkastella, kuinka markkinointitutkimuksen avulla kartoitetaan tuotantohyödykemarkkinoita, miten määritetään tuotantohyödykkeen markkinapotentiaali ja kysyntä sekä mitä markkinointikanavavaihtoehtoja puutuotteita valmistavalla yrityksellä on vientimarkkinoille lähdettäessä. Empiirisessä osassa selvitettiin sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista tietoa Euroopan puutuotemarkkinoista. Lehtipuu- ja koivusahatavaran vienti-, tuonti- ja tuotantotilastojen pohjalta tarkasteltiin koivun suurimpia vientikohdemaita ja arvioitiin kysyntää tulevaisuudessa. Tämän lisäksi puutuotteiden toimialaorganisaatioiden, asiantuntijoiden, puutuotteita valmistavien yritysten ja maahantuojien haastattelujen avulla muodostettiin kokonaiskuva koivusahatavaran ja -puolijalosteiden markkinapotentiaalista ja koivutuotteiden asemasta Euroopan puutuotemarkkinoilla. Koivu koettiin Euroopan puutuotemarkkinoilla kiinnostavana puulajina ja koivutuotteiden kysyntä onkin ollut viime vuosien aikana nousujohteista. Tämä johtuu suurimmaksi osaksi tällä hetkellä vallitsevasta vaaleiden puulajien trendistä. Markkinoilla menestyminen riippuu kuitenkin siitä, kuinka hyvin koivun tarjoaja pystyy vastaamaan asiakkaiden tuotteelle asettamiin vaatimuksiin.

Hankintastrategian muutoksen vaikutus käyttöpääoman sitoutumiseen: case muodin vähittäiskauppa

Tutkimuksen päätavoitteena on selvittää hankintastrategian muutoksen vaikutusta käyttöpääoman sitoutumiseen. Tutkimus on kvalitatiivinen case-tutkimus. Siinä tutkitaan kohdeyrityksen nuorisomuotimyymälöiden käyttöpääoman kehitystä suhteessa liikevaihtoon viiden vuoden aikasarjalla. Tutkimuksen tiedot ovat kerätty POS-järjestelmästä kuukauden tarkkuudella. Tutkimuksessa seurataan käyttöpääoman trendin lisäksi sesonkivaihteluja. Tutkimusyrityksen uudessa hankintastrategiassa lisättiin sesongin aikaisia express- ja täydennysostojen osuutta. Toimintatavan muutos johti ennakko-ostojen vähenemiseen, mikä puolestaan lyhensi ostojen ja myyntisesongin välistä keskimääräistä aikaa. Lyhyemmät ennakkoajat vähentävät ennustusvirhettä, mikä parantaa varaston hallittavuutta. Parempi ennustettavuus vähentää varmuusvarastojen tarvetta ja joustavampi materiaalivirta tasaa varastonhuippuja. Molemmat tekijät vähentävät myymälöiden käyttöpääoman tarvetta. Tutkimuksen johtopäätöksenä todetaan, että nopeampi toimitusketju vähentää käyttöpääoman tarvetta kohdeyrityksessä. Johtopäätös on yhdenmukainen tutkimuksen teoreettisen viitekehyksen kanssa.

Muodin merkitys suomalaiselle naiselle

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää suomalaisten naisten suhtautumista muotiin ja koota yhteistyökumppani Anna-lehdelle tietoa lehden lukijoiden ja Anna-lehden internetsivuilla vierailevien henkilöiden näkemyksiä koskien internetsivujen muotiosiota. Tutkimuksen kohteena olivat suomalaiset naiset. Heidän näkemyksiään internetsivujen muotiosiosta ja suhtautumista muotiin selvitettiin sähköisen kyselykaavakkeen avulla, joka julkaistiin Anna-lehden internetsivuilla. Kyselyn tulokset diagrammeina toimitti suomalainen yritys Webpropol Oy ja tulokset analysoitiin sisällön analyysimenetelmää käyttäen. Suomalaisten naisten suhtautumista muotiin tutkittiin myös muodin ammattilaisen kautta käyttäen avointa haastattelumenetelmää, joka analysoitiin myös sisällön analyysia käyttäen. Tutkimuksessa tuli ilmi tutkittavan otoksen olevan kiinnostunut enimmäkseen suomalaisista aihealueista sekä normaaliin elämään liittyvistä muotiaiheista. Suurin osa vastanneista mielsi oman pukeutumisensa muodin mukaiseksi silloin, kun sen oli turvallista, varovaista ja lähiryhmän hyväksymää. Tämän kautta he kokosivat oman tyylinsä, eli oman muodikkuutensa.Tutkimuksen perusteella voidaankin päätellä, että suurin osa otoksessa mukana olleista suomalaisista naisista ovat enemmän kiinnostuneita lähiryhmänsä muodista, kuin maailmanmuodista. Yhteistyökumppanin tarkoituksena on tulevaisuudessa mahdollisesti uudistaa sivut opinnäytetyön tietojen pohjalta. Työ voisi myös luoda pohjaa sellaiselle tutkimukselle, jossa selvitettäisiin tarkemmin ja laajemmin nykyajan muotia ja kuinka suomalaiset naiset kuluttajina siihen suhtautuvat.

Post-transcriptional regulation of circadian gene expression by miRNAs

La grande majorité des organismes vivants ont développé un système d'horloges biologiques internes, appelées aussi horloges circadiennes, contrôlant l'expression de gênes impliqués dans de nombreux processus moléculaires et comportementaux. Au cours de la dernière décennie, des analyses « microarray » et séquençages à haut débit sur divers tissus de mammifères, indiquent que jusqu'à 20% du transcriptome serait sous contrôle circadien. Il était jusqu'à présent admis que la majorité des ARNm ayant une accumulation rythmique était générée par une transcription qui était elle-même rythmique. Toutefois, de récentes études ont suggéré qu'une proportion considérable des ARNm cycliques serait en fait générée par des mécanismes post-transcriptionnelles, incluant une régulation par micro-ARN (miARN). Lorsque j'ai débuté mon travail de thèse, l'influence des miARN sur l'expression des gènes circadiens, au niveau pangénomique, était encore méconnue. Par l'utilisation d'un modèle murin, dont la biogenèse des miARN a été spécifiquement désactivée au niveau des cellules hépatiques (knockout conditionnel pour Dicer), je me suis donc intéressée au rôle que jouaient ces molécules régulatrices sur la rythmicité de l'expression génique dans le foie. Des séquençages sur l'ensemble du transcriptome révèlent que l'horloge interne du foie est étonnement résistante à la perte totale des miARN. Nous avons cependant trouvé que les miARN agissent de façon importante sur la régulation de l'expression des gènes contrôlés par l'horloge moléculaire. La corégulation par les miARN, affectant jusqu'à 30% des gènes transcrits de façon rythmiques, conduit ainsi à une modulation de phase et d'amplitude du rythme de l'abondance des ARNm. En revanche, seuls peu de transcrits dépendent uniquement des miARN pour la rythmicité de leur accumulation. Enfin, mon travail met en évidence plusieurs miARN spécifiques, qui semblent préférentiellement moduler l'expression des gènes cycliques et permet l'identification de voies hépatiques particulièrement sujettes à une double régulation par les miARN et l'horloge biologique interne. La première masse d'analyses a essentiellement porté sur le rôle que jouent les miARN au niveau de l'expression des gènes contrôlés par l'horloge interne. Dans deux études de suivi, je me suis penchée sur deux aspects supplémentaires et complémentaires de la manière dont les miARN et l'oscillation de l'expression des gènes interagissent. Dans les hépatocytes murins, spécifiquement privés de Dicer, je me suis demandée si un phénotype horloge avait pu être masqué, dû à un entraînement stable de l'horloge du foie par l'horloge maîtresse du cerveau. J'ai donc commencé une série d'expériences ambitieuses (impliquant la mesure de la rythmicité du foie in vivo, chez l'animal vivant) afin de déséquilibrer l'entrainement de l'horloge hépatique via l'utilisation d'un protocole nutritionnel spécifique. Les premiers résultats suggèrent que dans des conditions où l'animal subit une restriction alimentaire pendant la journée, les miARN sont importants dans la cinétique d'adaptation des organes périphériques à un nouvel horaire de sustentation. Dans une deuxième ligne de recherche, j'ai plus profondément étudié quels seraient les miARN responsables des rythmes post-transcriptionnels des ARNm, en utilisant le séquençage de « small » ARN sur 24h. L'analyse est en cours et se poursuivra après l'obtention de mon diplôme. De façon générale, mon travail révèle d'importants et nouveaux rôles des miARN dans la modulation de l'expression circadienne des gènes hépatiques. De plus, le set de données générées dans l'étude déjà publiée, peut dorénavant servir de ressource valable pour de prochaines investigations sur le rôle physiologique que les miARN jouent au niveau du foie. -- Most living organisms have developed internal timing systems, called circadian clocks, to drive the rhythmic expression of genes involved in many molecular and behavioral processes. Over the last decade, microarray analyses and high- throughput sequencing from various mammalian tissues have indicated that up to 20% of the transcriptome are under circadian control. It was generally assumed that the majority of rhythmic mRNA accumulation is generated by rhythmic transcription. However, recent studies have suggested that a considerable proportion of mRNA cycling may actually be generated by post-transcriptional mechanisms, including by microRNAs. When I started my thesis work, it was still unknown how miRNAs influence circadian gene expression in a genome-wide fashion. Using a mouse model in which miRNA biogenesis can be inactivated in hepatocytes (conditional Dicer knockout mouse), I have thus addressed the role that these regulatory molecules play in rhythmic gene expression in the liver. Whole transcriptome sequencing revealed that the hepatic core clock was surprisingly resilient to total miRNA loss. However, we found that miRNAs acted as important regulators of clock-controlled gene expression. Co- regulation by miRNAs, which affected up to 30% of rhythmically transcribed genes, thus led to the modulation of phases and amplitudes of mRNA abundance rhythms. By contrast, only very few transcripts were strictly dependent on miRNAs for their rhythmic accumulation. Finally, my work highlights several specific miRNAs that appear to preferentially modulate cyclic gene expression, and identifies pathways in the liver that are particularly prone to dual regulation through miRNAs and the clock. The first bulk of analyses mainly dealt with the role that miRNAs play at the level of rhythmic clock output gene expression. In two follow-up studies I further delved into two additional, complementary aspects of how miRNAs and gene expression oscillations interact. First, I addressed whether a core clock phenotype in the hepatocyte-specific Dicer knockout could have been masked due to the stable entrainment of the liver clock by the animals' master clock in the brain. I thus started a series of ambitious experiments (involving the in vivo recording of liver rhythms in live animals) to bring the stable entrainment of the liver clock out of equilibrium using specific feeding protocols. My first results suggest that under conditions when animals are challenged by food restriction to daytime, miRNAs are important for the kinetics of adapting to unusual mealtime in peripheral tissue. In a second line of research, I have more carefully investigated which miRNAs are responsible for post- transcriptional mRNA rhythms using small RNA sequencing around-the-clock. The analyses are ongoing and will be continued after my graduation. Overall, my work uncovered important and novel roles of miRNA activity in shaping hepatic circadian gene expression; moreover, the datasets collect in the published studies can serve as a valuable resource for further investigations into the physiological roles that miRNAs play in liver. -- L'alternance du jour et de la nuit dirige depuis longtemps la vie quotidienne des êtres humains et de la plupart des organismes sur terre. Ce cycle de 24 heures façonne beaucoup de changements comportementaux et physiologiques tels que la vigilance, la température corporelle et le sommeil. Les rythmes journaliers, appelés rythmes circadiens, sont dirigés par des horloges biologiques tournant dans presque chaque cellule du corps. Une structure dans le cerveau agit en tant qu'horloge maitresse pour synchroniser les horloges internes entre elles et en fonction des signaux de jour/nuit extérieurs. Dans les cellules "les gènes de l'horloge" sont activés et désactivés une fois par jour ce qui déclenche des cycles dans lesquels des protéines sont produites de manière circadienne. Ces rythmes protéiques sont spécialisés pour chaque tissu ou organe et peuvent les aider à réaliser leurs tâches quotidiennes. Les rythmes circadiens peuvent être générés d'autres manières n'impliquant pas directement les composants des gènes de l'horloge. Les ARN messagers (ARNm) sont des molécules intermédiaires dans la production de protéines à partir d'ADN. Dans le foie des souris jusqu'à 20% des molécules d'ARNm sont produites suivant des rythmes circadiens. Le foie réalise des tâches essentielles dans le contrôle du métabolisme incluant celui des hydrates de carbone, des graisses et du cholestérol. Un timing précis est important afin de traiter les substances nutritives correctement lors des repas il en résulte une variation des quantités de certains ARNm et protéines coïncidant avec les repas. Les microARNs constituent une autre classe de molécules ARN de très petite taille qui régulent l'efficacité de traduction des ARNm en protéines et la stabilité des ARNm. Lors de mon travail de thèse, j'ai exploré de manière approfondie l'influence de ces petits régulateurs sur les rythmes circadiens du foie de souris. Ces expériences qui impliquaient le "Knock-out" d'un gène essentiel à la production de microARNs montrent qu'au lieu de générer les rythmes des ARNm, les microARNs les ajustent pour répondre aux besoins spécifiques du foie comme assurer leur pic au bon moment de la journée. Le ciblage de microARNs spécifiques peut révéler de nouvelles stratégies pour rectifier ces rythmes lorsque par exemple les fonctions métaboliques ne fonctionnent plus normalement. -- The rising and setting of the sun have long driven the daily schedules of humans and most organisms on the earth. This 24-hr cycle shapes many behavioural and physiological changes, such as alertness, body temperature, and sleep. These daily rhythms, which are called circadian rhythms, are dictated by biological clocks that are ticking in almost every single cell of the body. A region in the brain acts as a master clock to synchronize the internal clocks with each other and with the outside light/dark cycles. In cells, "core clock genes" are turned on and off once per day, which triggers cycles that cause some proteins to be produced in a circadian manner. The protein rhythms are specialized to a particular tissue or organ, and may help them to carry out their designated daily tasks. However, circadian rhythms might also be produced by other ways that do not involve these core clock components. Messenger RNAs (mRNAs) are intermediate molecules in the production of proteins from DNA. In the mouse liver, up to 20% of mRNA molecules are produced in circadian cycles. The liver performs essential tasks that control metabolism-including that of carbohydrates, fats, and cholesterol. Precisely timing when certain mRNAs and proteins reach peaks and troughs in their activities to coincide with mealtimes is important for nutrients to be properly processed. Other RNA molecules called microRNAs, i.e. RNAs of very small size, regulate at which rate mRNA molecules are translated into proteins. In my thesis work, I have explored at the influence of these small regulators on circadian rhythms in the mouse liver in greater detail. These experiments, which involved "knocking out" a gene that is essential for the production of microRNAs, show that rather than generating the mRNA rhythms, the microRNAs appear to adjust them to meet the specific needs of the liver, such as ensuring that they peak at the right time-of-day. Targeting specific microRNA molecules may reveal new strategies to tweak these rhythms, which could help to improve conditions when metabolic functions go wrong.

Distribution of monocarboxylate transporters in the peripheral nervous system suggests putative roles in lactate shuttling and myelination.

Lactate, a product of glycolysis, has been shown to play a key role in the metabolic support of neurons/axons in the CNS by both astrocytes and oligodendrocytes through monocarboxylate transporters (MCTs). Despite such importance in the CNS, little is known about MCT expression and lactate function in the PNS. Here we show that mouse MCT1, MCT2, and MCT4 are expressed in the PNS. While DRG neurons express MCT1, myelinating Schwann cells (SCs) coexpress MCT1 and MCT4 in a domain-specific fashion, mainly in regions of noncompact myelin. Interestingly, SC-specific downregulation of MCT1 expression in rat neuron/SC cocultures led to increased myelination, while its downregulation in neurons resulted in a decreased amount of neurofilament. Finally, pure rat SCs grown in the presence of lactate exhibited an increase in the level of expression of the main myelin regulator gene Krox20/Egr2 and the myelin gene P0. These data indicate that lactate homeostasis participates in the regulation of the SC myelination program and reveal that similar to CNS, PNS axon-glial metabolic interactions are most likely mediated by MCTs.

Missense mutations in TENM4, a regulator of axon guidance and central myelination, cause essential tremor.

Essential tremor (ET) is a common movement disorder with an estimated prevalence of 5% of the population aged over 65 years. In spite of intensive efforts, the genetic architecture of ET remains unknown. We used a combination of whole-exome sequencing and targeted resequencing in three ET families. In vitro and in vivo experiments in oligodendrocyte precursor cells and zebrafish were performed to test our findings. Whole-exome sequencing revealed a missense mutation in TENM4 segregating in an autosomal-dominant fashion in an ET family. Subsequent targeted resequencing of TENM4 led to the discovery of two novel missense mutations. Not only did these two mutations segregate with ET in two additional families, but we also observed significant over transmission of pathogenic TENM4 alleles across the three families. Consistent with a dominant mode of inheritance, in vitro analysis in oligodendrocyte precursor cells showed that mutant proteins mislocalize. Finally, expression of human mRNA harboring any of three patient mutations in zebrafish embryos induced defects in axon guidance, confirming a dominant-negative mode of action for these mutations. Our genetic and functional data, which is corroborated by the existence of a Tenm4 knockout mouse displaying an ET phenotype, implicates TENM4 in ET. Together with previous studies of TENM4 in model organisms, our studies intimate that processes regulating myelination in the central nervous system and axon guidance might be significant contributors to the genetic burden of this disorder.

Suomalaisen muotisuunnittelun managerointi

Tämän kulttuurituotannon opinnäytetyön aiheena on suomalaisen muotisuunnittelun managerointi. Lähtöoletuksemme on, että suomalaisilla muotisuunnittelijoilla olisi potentiaalia saavuttaa nykyistä parempi asema niin kotimaassa kuin kansainvälisilläkin markkinoilla, jos alalle saataisiin liiketoiminta- ja markkinointiosaamista manageroinnin muodossa. Parityönä toteutetun työmme lähtökohtana onkin selvittää, minkälaiselle managerointitoiminnalle vaatetusalalla olisi Suomessa tarvetta. Tavoitteenamme on myös kartoittaa vaatetusalalla vallitsevia käsityksiä muotimanagerin toimenkuvasta sekä selvittää millaisia palveluita muotisuunnittelijat haluaisivat mahdollisesti managerilta ostaa, ja millaisessa muodossa tehdä yhteistyötä managerin kanssa. Tutkimustavoitteet saavuttaaksemme päätimme tutkia muotialalla eri tehtävissä toimivien ammattilaisten sekä vaatesuunnittelun opiskelijoiden käsityksiä manageroinnista. Lisäksi tutkimme muodin managerin tärkeimpiä osaamisalueita, verkostoa, persoonallisuustekijöitä ja koulutusta. Tutkimusmenetelminä olemme käyttäneet asiantuntijahaastatteluja sekä kyselytutkimusta Taideteollisen korkeakoulun vaatesuunnittelun ja pukutaiteen koulutusohjelman opiskelijoille. Aineiston pohjalta hahmottelemme oman määritelmämme muotimanagerin mahdollisesta toimenkuvasta ja tarkastelemme kriittisesti alan mahdollisuuksia maassamme. Tutkimusaineiston analyysista käy ilmi, että manageroinnille olisi selkeä tarve suomalaisella vaatetusalalla. Alan ammattilaiset korostavat kuitenkin, ettei pelkästään Suomen kokoisista markkinoista ole riittäväksi kasvualustaksi managerointialalle, vaan he näkevät kansainvälistymisen ja vientiin panostamisen perusteluna muodin manageritarpeelle. Vaikka aihe oli monille opiskelijoille täysin uusi, yllätyimme positiivisesti heidän myönteisestä suhtautumisestaan managerointiin. Tulos luo uskoa siihen, että vaatesuunnittelijat yleisestikin olisivat halukkaita hyödyntämään managerin palveluita. Suuri kynnyskysymys manageroinnin kehittymiselle on kuitenkin rahoituksen puute vaatetusalalla. Muotisuunnittelun managerointi voi kehittyä kannattavaksi toimialaksi vain pitkäjänteisen työn avulla. Työmme kautta haluamme tuoda esiin uudenlaisen näkökulman kulttuurituottajuuteen, sillä uskomme, että kulttuurituottajan osaamista voisi hyödyntää myös muodin kentällä.

The ABCG transporter PEC1/ABCG32 is required for the formation of the developing leaf cuticle in Arabidopsis.

The cuticle is an essential diffusion barrier on aerial surfaces of land plants whose structural component is the polyester cutin. The PERMEABLE CUTICLE1/ABCG32 (PEC1) transporter is involved in plant cuticle formation in Arabidopsis. The gpat6 pec1 and gpat4 gapt8 pec1 double and triple mutants are characterized. Their PEC1-specific contributions to aliphatic cutin composition and cuticle formation during plant development are revealed by gas chromatography/mass spectrometry and Fourier-transform infrared spectroscopy. The composition of cutin changes during rosette leaf expansion in Arabidopsis. C16:0 monomers are in higher abundance in expanding than in fully expanded leaves. The atypical cutin monomer C18:2 dicarboxylic acid is more prominent in fully expanded leaves. Findings point to differences in the regulation of several pathways of cutin precursor synthesis. PEC1 plays an essential role during expansion of the rosette leaf cuticle. The reduction of C16 monomers in the pec1 mutant during leaf expansion is unlikely to cause permeability of the leaf cuticle because the gpat6 mutant with even fewer C16:0 monomers forms a functional rosette leaf cuticle at all stages of development. PEC1/ABCG32 transport activity affects cutin composition and cuticle structure in a specific and non-redundant fashion.

Hypeä ja hyssyttelyä : musiikin promootio blogeissa

Tämä parityönä toteutettu opinnäytetyö tutkii blogien käyttöä osana promootiota nykypäivän musiikkibisneksessä ja sen pääpaino on elektronisessa tanssimusiikissa ja dj-kulttuurissa.Työ käsittelee toistaiseksi Suomessa vähälle huomiolle jäänyttä ilmiötä ja valottaa, mikä merkitys blogeilla on jo tällä hetkellä. Opinnäytetyössä selvitetään, miten levy-yhtiöt ja artistit suhtautuvat musiikkinsa vapaaseen jakamiseen ja mihin suuntaan musiikkiblogit kenties ovat tulevaisuudessa kehittymässä. Lisäksi kartoitetaan myös yhtiöiden ja blogien välisiä yhteistyösuhteita ja havainnollistetaan käytännön esimerkein, kuinka tehokkaasti musiikki voi blogosfäärissä levitä. Musiikkiblogien toimintaperiaatteisiin paneudutaan - ilmiön hyötyjä ja haittoja puntaroidaan niin blogien ylläpitäjien kuin artistien ja levy-yhtiöiden näkökulmasta. Tarkoitus on luoda kokonaiskuva siitä, mitä hajanaiselta vaikuttava ilmiö pitää sisällään ja mitä se voi olla ammattimaisimmillaan. Tutkimusmenetelminä käytetään levy-yhtiöiden, artistien ja bloggaajien haastatteluita ja tapaustutkimusta. Kohteiksi on pyritty valitsemaan merkittäviä, mutta konsepteiltaan toisistaan riittävästi poikkeavia kansainvälisiä tekijöitä, sekä olennaisimpia suomalaisia blogikulttuuria tuntevia ja sen parissa aktiivisesti toimivia tahoja. Lisäksi sivutaan muita digitaalisen musiikkikulttuurin ilmenemismuotoja ja niiden synnyttämiä uusia genrejä ja ilmiöitä. Opinnäytetyön tulokset viittaavat siihen, että tietystä amatöörimäisyydestään huolimatta blogit ovat vakiinnuttaneet paikkansa sekä tiedon että yhä useammin myös itse musiikin lähteenä. Ne eivät ehkä korvaa ammattimaisesti toimitettua musiikkimediaa, mutta niiden merkitys jatkuvasti ajankohtaisina eksklusiivisen materiaalin lähteinä kasvaa entisestään.