[Archives de la parole]. , [Voilà six mois que c'était le printemps] : [chanson de la bergère] / [Ferdinand Brunot], collecteur ; [Justin Lory, tonnelier], chant

[Traditions. France. Berry]

[Archives de la parole]. , [Quand la bergère s'en va t'aux champs] : [chanson] / [Ferdinand Brunot], collecteur ; [Alexandre Bussière, 36 ans, journalier, musicien], chant. [Virginie les larmes aux yeux] / [Pierre Appaire, 49 ans, cornemuseux], cornemuse ; [Bertrand Appaire, 51 ans, vielleux], vielle ; [Pierre Gerbaud, 61 ans, vielleux], vielle

[Traditions. France. Berry]

[Archives de la parole]. , [Conversation] / [Ferdinand Brunot], collecteur ; [Mélanie Touzet, 57 ans, garde-barrière] ; [Mme Rivière, 78 ans cultivatrice], voix. [Le vingt-cinq de décembre, je me suis t'engagé] : [chanson] / [Ferdinand Brunot], collecteur ; [Jean Ducroc, 51 ans, cultivateur], chant. [Briolée aux boeufs] : [chanson] / [Ferdinand Brunot], collecteur ; [Jean Ducroc, 51 ans, cultivateur], chant. [L'amoureux infidèle] : [chanson] / [Ferdinand Brunot], collecteur ; [Mme Rivière, 78 ans cultivatrice], chant

[Traditions. France. Berry]

[Archives de la parole]. , [Le vingt-cinq de décembre, je me suis t'engagé] : [chanson] ; [Briolée aux boeufs] : [chanson] / [Ferdinand Brunot], collecteur ; [Jean Ducroc, 51 ans, cultivateur], chant. [L'amoureux infidèle] : [chanson] / [Ferdinand Brunot], collecteur ; [Mme Rivière, 78 ans, cultivatrice], chant

[Traditions. France. Berry]

[Archives de la parole]. , [Conversation dialoguée] / [Ferdinand Brunot], collecteur ; [Jean Ducroc, 51 ans, cultivateur], voix ; [Sylvain Robin, 56 ans, cultivateur], voix. [Allons, mon Toène, allons...] : [chanson] / [Henri Viaud, 20 ans, cultivateur], chant. [Briolée aux bœufs] : [chanson] / [Ferdinand Brunot], collecteur ; [Henri Viaud, 20 ans, cultivateur], chant. [Chanson de l'Empereur] / [Ferdinand Brunot], collecteur ; [Mme Rivière, 78 ans, cultivatrice], chant

[Traditions. France. Berry]

[Archives de la parole]. , [Allons, mon Toène, allons...] : [chanson] ; [Briolée aux boeufs] : [chanson] / [Ferdinand Brunot], collecteur ; [Henri Viaud, 20 ans, cultivateur], chant. [Chanson de l'Empereur] / [Ferdinand Brunot], collecteur ; [Mme Rivière, 78 ans, cultivatrice], chant

[Traditions. France. Berry]

[Archives de la parole]. , [Dialogue et chanson] / [Ferdinand Brunot], collecteur ; [Mélanie Touzet, 57 ans, garde-barrière], voix, chant ; [Louise Biaud, 74 ans, aubergiste], voix, chant. [Briolée aux boeufs] : [chant] / [Ferdinand Brunot], collecteur ; [Sylvain Robin, 56 ans, cultivateur], chant

[Traditions. France. Berry]

[Archives de l'Opéra. Régie. Journal de régie. Première série]

Calendrier des spectacles et des répétitions. - À partir du 28 octobre, jour de l'incendie de l'Opéra, rue Le Peletier, jusqu'au 31 décembre, le livre de régie mentionne les représentations de l'Opéra-Comique, du Théâtre-Italien, et d'autres théâtres de Paris. En date du 28 octobre, état général du personnel de l'Opéra, récit de l'incendie. - Contient 3 pièces additionnelles

[Archives de l'Opéra. Régie. Journal de régie. Première série]

Calendrier des spectacles et des répétitions. - Ne comporte plus la liste du personnel de la régie. Mentionne également les répétitions et les premières de l'Opéra-Comique et du Théâtre-Italien. - Contient 20 pièces additionnelles

F/OSS to promote vendor independence/avoid lock-in in the enterprise

This paper focuses on the use of FLOSS to promote vendor independence/avoid lock-in in the enterprise. It looks at how FLOSS projects follow open standards, how forking prevents lock-in if a project threatens to migrate to a closed-source strategy and how FLOSS lowers the barrier to entry for SMEs wishing to implement and support software. However it also looks at how the adoption of policies mandating open standards instead of FLOSS and how the success of cloud computing threatens to erode those benefits. It discusses ways in which cloud computing can be adopted in the enterprise without forfeiting those advantages and urge corporate and government policy makers to mandate FLOSS rather than be satisfied with open standards.

Beyond EA Frameworks: Towards an Understanding of the Adoption of Enterprise Architecture Management

Enterprise architectures (EA) are considered promising approaches to reduce the complexities of growing information technology (IT) environments while keeping pace with an ever-changing business environment. However, the implementation of enterprise architecture management (EAM) has proven difficult in practice. Many EAM initiatives face severe challenges, as demonstrated by the low usage level of enterprise architecture documentation and enterprise architects' lack of authority regarding enforcing EAM standards and principles. These challenges motivate our research. Based on three field studies, we first analyze EAM implementation issues that arise when EAM is started as a dedicated and isolated initiative. Following a design-oriented paradigm, we then suggest a design theory for architecture-driven IT management (ADRIMA) that may guide organizations to successfully implement EAM. This theory summarizes prescriptive knowledge related to embedding EAM practices, artefacts and roles in the existing IT management processes and organization.

Highly Available Enterprise-level Application Server Architecture

Korkeasaatavuus on olennainen osa nykyaikaisissa, integroiduissa yritysjärjestelmissä. Yritysten kansainvälistyessä tiedon on oltava saatavissa ympärivuorokautisesti, mikä asettaa yhä kovempia vaatimuksia järjestelmän yksittäisten osien saatavuudelle. Kasvava tietojärjestelmäintegraatio puolestaan tekee järjestelmän solmukohdista kriittisiä liiketoiminnan kannalta. Tässä työssä perehdytään hajautettujen järjestelmien ominaisuuksiin ja niiden asettamiin haasteisiin. Esiteltyjä teknologioita ovat muun muassa väliohjelmistot, klusterit ja kuormantasaus. Yrityssovellusten pohjana käytetty Java 2 Enterprise Edition (J2EE) -teknologia käsitellään olennaisilta osiltaan. Työssä käytetään sovelluspalvelinalustana BEA WebLogic Server -ohjelmistoa, jonka ominaisuudet käydään läpi hajautuksen kannalta. Työn käytännön osuudessa toteutetaan kahdelle erilaiselle olemassa olevalle yrityssovellukselle korkean saatavuuden sovelluspalvelinympäristö, joissa sovellusten asettamat rajoitukset on otettu huomioon.

Archives du cartographe Pierre Lapie, données par P.-O. Lapie (144 pièces dont 37 cartes)

Donateur : Lapie, Pierre-Olivier (1901-1994)

The Role of an Enterprise Portal in Knowledge Management Strategy, Case: Private Equity Investor

Työ tutkii yritysportaalin roolia organisaation tietojohtamisessa. Tutkimusongelman ratkaisemiseksi luodaan viitekehys, jossa yritysportaalin ja tietojohtamisen teoriat linkittyvät. Työn empiirisessä osassa viitekehys on pohjana case-yritykselle rakennettavalle yritysportaalille. Laadullinen tutkimus käsittää teoriaosuuden sekä osallistuvaan case-tutkimukseen perustuvan empiriaosuuden. Työn runko muodostuu kahden vastakkaisen tietojohtamisajattelun vuoropuhelusta, jotka ovat informaatioteknologiaan- ja strategiseen johtamiseen perustuvat näkökulmat. Toimivan tietojohtamismallin täytyy sisältää molemmat aspektit. Jokainen organisaatio tarvitsee informaation hallintaan liittyviä toiminnallisuuksia ja täten eksplisiittisen tiedon hallinta tietojärjestelmien avulla on onnistuneen tietojohtamisen kulmakiviä. Tätä perusinfrastruktuuria on mahdollista laajentaa hiljaisen tiedon hallintaan perustuvilla tietojohtamismenetelmillä. Työn ratkaisu näiden kahden näkemyksen, 'kovan' informaatioteknogiaan painottuvan sekä 'pehmeän' ihmisnäkökulman integrointiin, on yritysportaali. Työssä käytettävä yritysportaalin viitekehys rakentuu kolmeen päätoiminnallisuuteen; sisällönhallintaan, yhteistyöominaisuuksiin ja liiketoimintatiedon hallintaan. Työ todistaa yhteyden viitekehyksen sekä tietojohtamisen perusmallien, kuten tietojohtamisen prosessimallin sekä tietoympäristöjen välillä. Yritysportaali voi täten toimia, ei ainoastaan yksittäisten tietojohtamistyökalujen implementoinnissa, vaan tietojohtamisstrategian luomisen apuna tarjoten alustan tai 'katalyytin' kokonaisvaltaiselle tietojohtamiselle.

Potential for enterprise cooperation between Southeast Finland and Northwest Russia

Tutkimus käsittelee Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän yritysten nykyistä yhteistyötä ja arvioi sen tulevaisuuden mahdollisuuksia. Raportissa käydään läpi useita toimialoja, jotka ovat tärkeitä paikalliselle elinkeinoelämälle tai joissa Venäjän merkitys on korostunut. Tutkimukset kattamat alat ovat metsäteollisuus, elintarviketeollisuus, metalliteollisuus, tieto- ja viestintäteollisuus, logistiikka, matkailusekä energia ja ympäristö. Kaakkois-Suomen ja Luoteis-Venäjän väliset kauppa- ja taloussuhteet ovat perinteisesti olleet vilkkaat maantieteellisestä läheisyydestä johtuen. Pääpaino kanssakäymisessä on ollut kaupalla, mutta Neuvostoliiton hajottua yritysten välille on kehittynyt myös muita yhteistoiminnan muotoja kutenyhteistuotantoa ja alihankintaa. Kaakkois-Suomen yritysten näkökulmasta Venäjänedullinen kustannustaso houkuttelee siirtämään tuotannollisia toimintoja rajan taakse. Tuotannollisen yhteistoiminnan aloittamista ja menestyksellistä toteuttamista hankaloittaa kuitenkin yritysympäristön kehittymättömyys Venäjällä ja usein myös osapuolten näkemyserot toiminnan tavoitteista ja liiketoimintakäytännöistä. Raportin ensimmäisessä osassa arvioidaan yhteistyöpotentiaalia valituilla toimialoilla analysoimalla alojen nykytilaa Kaakkois-Suomessa ja Luoteis- Venäjällä. Nykytilakartoituksen avulla selvitetään yhteistyön motiiveja suomalaisten yritysten kannalta ja sen tuottamaa mahdollista kilpailuetua. Toisessa osassa kuvataan Luoteis-Venäjän muodollista liiketoimintaympäristöä, mukaan lukien lainsäädäntö, hallinto ja liiketoiminnan tukiorganisaatiot. Kolmannessa osassa esitetään suomalais-venäläistä yritysyhteistyötä koskevia kokemuksia ja odotuksia, verrataan eri osapuolten näkemyksiä keskenään ja kuvataan yhteistyön yleisimpiä rajoitteita ja ongelmia. Tutkimustulosten valossa vaikuttaa siltä, että Luoteis-Venäjällä tuotannosta saatu kustannushyöty on pienenemässä palkkojen ja energiakustannusten noustessa. Luoteis-Venäjän merkitys markkina-alueena on vastaavasti kasvussa. Tavaroiden viennin lisäksi talouskasvu ja paikalliset investoinnit esimerkiksilogistiikka- ja energiainfrastruktuuriin tarjoavat mahdollisuuksia suomalaisille palveluiden ja teknologian viejille. Toisaalta monikansallisten yritysten etabloituminen Luoteis-Venäjälle (esim. Ford ja IKEA) luovat kysyntää paikallisille alihankkijoille. Suomalaisyritykset voisivat ottaa siitä osansa investoimalla paikalliseen tuotantoon. Palvelualoilla, kuten logistiikkasektorilla ja matkailussa Luoteis-Venäjän merkitys Kaakkois-Suomen kilpailijana on kasvussa paikallisen infrastruktuurin kehittyessä. Näillä aloilla tulisikin keskittyä ei ainoastaan Suomen kilpailukyvyn ylläpitoon vaan myös liiketoimintayhteistyön kehittämiseen venäläisten toimijoiden kanssa.