De monarchia Dei universali

Invokaatio: I.N.J.S.

De luxu Romanorum

Invokaatio: D.D.

De usu lapidum in historia

Invokaatio: Deo duce.

De ophiolatria gentilium

Invokaatio: Favente Deo.

De aethere

Invokaatio: A.R.C.

De sacris ignium apud gentiles

Invokaatio: Tou Theou Theou eulogounto kai sunergounto.

Análise da adulteração de méis por açúcares comerciais utilizando-se a composição isotópica de carbono

O mel é um alimento apreciado por seu sabor característico e pelo seu considerável valor nutritivo. Devido a oferta do produto ser menor que a procura, seu preço é relativamente alto, incentivando sua adulteração. Geralmente, a adulteração do mel é feita através da adição de açúcares comerciais, derivados de cana-de-açúcar e milho. Como essas plantas têm uma composição isotópica do carbono distinta das plantas utilizadas pelas abelhas como fonte de néctar (flores silvestres, citros e eucaliptos), é possível utilizar a composição isotópica do carbono de amostras de mel para se avaliar a adulteração desse produto por açúcares comerciais oriundos da cana e do milho. Foram analisadas amostras de plantas pertencentes ao ciclo fotos-sintético C3, subprodutos de plantas C4 (açúcares comerciais) e 61 amostras de mel obtidas no mercado. As plantas C3 analisadas apresentaram valores de d13C de -28,9±1,1‰ (n=8), enquanto os açúcares apresentaram valores de -11,1±0,7‰ (n=3). Das 61 amostras de mel analisadas, cerca de 8% (5 amostras) tiveram sinais claros de adulteração. A amostra de número 34 teve um valor igual a -12,9‰, indicando que açúcar puro de cana-de-açúcar ou milho estaria sendo comercializado como mel. As amostras 13, 14, 33 e 54 apresentaram valores iguais a -21,0; -19,9; -21,9 e -17,6‰, respectivamente. Esses valores indicam também adição de açúcares de cana-de-açúcar ou milho, no entanto em menor proporção. A metodologia testada neste trabalho foi aprovada como um método simples, confiável e complementar aos métodos químicos e físicos convencionais visando detectar adulteração de mel.

Isótopos estáveis e produção de bebidas: de onde vem o carbono que consumimos?

A composição isotópica do carbono (delta13C) foi utilizada na determinação da origem botânica (C3 x C4) de amostras de café, vinho, cerveja e vodka, de diferentes marcas e procedências, comercializadas no Brasil. Dentre as marcas de café analisadas, apenas uma apresentou um elevado percentual de plantas C4 em sua composição, evidenciado pelo valor de delta13C (-16,2‰). Os valores de delta13C das amostras de vinhos brasileiros, variaram entre -25,1 e -17,1‰, indicando a presença de carbono de origem C4 nas amostras que tiveram os maiores valores de delta13C. Duas marcas de vinhos importados, por sua vez, apresentaram delta13C característico de planta C3 (-27,1 e -26,3‰). Os valores de delta13C das vodkas importadas variaram entre -26,4 e -23,9‰, e as brasileiras entre -12,8 e -11,8‰, excetuando-se uma marca que apresentou valor -23,1‰. As marcas de cervejas importadas, em sua maioria, apresentaram valores mais negativos (-27,3 a -20,7‰) que as nacionais (-25,9 a -18,4‰). Estes resultados evidenciam a eficiência desta metodologia na determinação da origem do C e percentual de mistura destas bebidas.

Tal om läsnings-werket, hållne wid examina anniversaria, i Björneborgs trivial-schola af Johan Kraftman rect. scholae

Arkit: A-B8 C4.

Giftermåls-spegel, för bägge könen. Framgifwen åhr 1758

Arkit: A-B8 C4.

Same nolmay catechesis, thet är, wår christeligha hufwud stycken, eller troos articklar medh s.d. Luth. förklarning vppå lappespråk förwendt och aff then edle och wälborne herre, her Johan Skytte, frijherre til Duderoff, herre til Grönsöö, strömsrŭ och Elffwesiö, riddare, Sweriges rijkes rådh och general gubernator i Liffland och Ingermanneland, laghman öffuer Norre Finland, sampt Vbsala Academiae cantzler, etc. Bestelt til at tryckias medh eghen omkostnadt. Procurante, O. P. N

Arkit: A-B8 C4.

Same nolmay catechesis, thet är, wår christeligha hufwud stycken, eller troos articklar medh s.d. Luth. förklarning vppå lappespråk förwendt och aff then edle och wälborne herre, her Johan Skytte, frijherre til Duderoff, herre til Grönsöö, strömsrŭ och Elffwesiö, riddare, Sweriges rijkes rådh och general gubernator i Liffland och Ingermanneland, laghman öffuer Norre Finland, sampt Vbsala Academiae cantzler, etc. Bestelt til at tryckias medh eghen omkostnadt. Procurante, O. P. N

Arkit: A-B8 C4.

Päätöspuut tiedonlouhinnassa

Tallennustekniikan kehittymisen ja internetin murroksen seurauksena tietomäärät ovat kasvaneet dramaattisesti. Tietomäärien yhä kasvaessa on kehitetty erilaisia menetelmiä relevantin tiedon noutamiseksi tällaisesta tietomassasta, prosessia kutsutaan tiedonlouhinnaksi. Erilaisten tiedonlouhinta-algoritmien joukosta tässä tutkielmassa käsitellään päätöspuualgoritmeja. Päätöspuilla on lukuisia etuja muihin tiedonlouhinta-algoritmeihin nähden: Tietoa tarvitsee yleisesti esikäsitellä hyvin minimaalisesti ennen algoritmille syöttämistään, lisäksi päätöspuilla voidaan tarkastella muuttujien välisiä epälineaarisia riippuvuksia. Kenties tärkeimpänä päätöspuiden käyttöä puoltavana asiana voidaan kuitenkin pitää niiden palauttamaa selkeää puumaista esitysmuotoa, josta johtopäätösten tekeminen on suhteellisen helppoa. Tutkielmassa selvitetään ensin korkealla abstraktiotasolla päätöspuualgoritmien perustoiminta ja ongelmat, jonka jälkeen käydään läpi algoritmien toiminnan kannalta olennaisia tilastollisia käsitteitä. Tämän jälkeen analysoidaan relevanteiksi koettuja päätöspuualgoritmeja matalammalla abstraktiotasolla ja lopuksi vertaillaan algoritmien yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia esimerkiksi laskentatehokkuuden, toimintatarkkuuden ja tuottetujen puiden koon muodossa. Tutkielmassa vastataan siihen minkälaisen ongelman ratkaisuun on suositeltavaa valita minkäkin tyyppinen päätöspuualgoritmi. Apuna käytetään paitsi alan kirjallisuutta, myös omia käytännön kokeita Weka-tiedonlouhintatyökalulla. Tutkielmassa tullaan siihen tulokseen että CHAID-algoritmia suositellaan käytettävän pääsääntöisesti datan piirteiden analysointiin, kun taas muita tutkielmassa esiteltäviä algoritmeja käytetään lähinnä luokittelutehtäviin. ID3 on vanhentunut algoritmi, jota tulee käyttää enää lähinnä opetus- tai demonstraatiotarkoituksissa. Lopputulosten pohjalta voidaan myös sanoa että pääsääntöisesti haluttaessa suoritusnopeutta tulee hyödyntää C4.5:en pohjalta kehitettyä J48-algoritmia ja mikäli taasen halutaan pienempiä malleja suositellaan käytettäväksi CART:in pohjalta kehitettyä SimpleCart-algoritmia.

Giftermåls-spegel, för bägge könen. Framgifwen åhr 1758

Arkit: A-B8 C4.

Tal om läsnings-werket, hållne wid examina anniversaria, i Björneborgs trivial-schola af Johan Kraftman rect. scholae

Arkit: A-B8 C4.