Motion faite à l'assemblée de la commune de Paris, sur la nécessité d'exiger que tous et chacun soient aux places qui leurs conviennent, le 14 juillet 1790 : avec la réponse de M. le président ([Reprod.])

Collection : Les archives de la Révolution française ; 6.2.1101

Louis XVI proclamé empereur des Français au Champ-de-Mars, le 14 juillet 1790 ([Reprod.])

Collection : Les archives de la Révolution française ; 6.2.1180

Messe du 14 juillet 1790, célébrée par l'abbé Maury, de fameuse mémoire ([Reprod.])

Collection : Les archives de la Révolution française ; 6.2.1187

Discours prononcé par M. Tardiveaux, recteur de Couëron, lors du serment civique prêté le 14 juillet 1790, par les habitants de sa paroisse ([Reprod.])

Collection : Les archives de la Révolution française ; 8.1033

Examen du serment des fonctionnaires publics du culte, exigé par le décret de l'Assemblée nationale du 27 novembre 1790 ([Reprod.]) / [Loiseau]

Collection : Les archives de la Révolution française ; 8.466

Discours sur le serment civique, prononcé le dimanche 14 février 1790, dans l'église de Notre-Dame ([Reprod.]) / par M. Mulot

[Discours. 1790-02-14. Paris, Eglise de Notre-Dame]

Insuffisance de la déclaration de M. l'évêque de Clermont, au sujet du serment civique, dans la séance du vendredi matin 9 juillet 1790 : en remède pour tous les malades, surtout ceux de l'Assemblée ([Reprod.]) / [par l'abbé Rougane]

Collection : Les archives de la Révolution française ; 8.421

Préservatif contre le schisme, ou Questions relatives au décret du 27 novembre 1790 ([Reprod.]) / [Noël Larrière]

Collection : Les archives de la Révolution française ; 8.445

Lettre de Monsieur M*** [Maultrot] à Monsieur J*** [Jabineau] sur un écrit intitulé : "Opinion de M. Camus, dans la séance du 31 mai 1790, sur le plan de constitution du clergé, proposé par le comité ecclésiastique" ([Reprod.])

Collection : Les archives de la Révolution française ; 8.240

Erakkovaltakunnasta Jumalan valtakunnaksi. Amerikkalaisten lähetystyöntekijöiden kuva Koreasta 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa

Korea ilmestyi länsimaailman tietoisuuteen erakkovaltakuntana 1800-luvun lopulla. Tässä tutkimuksessa tutkin Korean kuvan muotoutumista 1800-luvun lopulta 1900-luvun alkuun eli ajanjaksoa, jolloin Kiinan tribuuttijärjestelmä purkautui ja Korea tuli sopimuksien myötä kansainvälisen järjestelmän piiriin. Itsenäisyys loppui lyhyeen, kun Japani ilman merkittävää väkivaltaa valloitti Korean siirtomaakseen. Samalla ajanjaksolla Koreaan saapui paljon länsimaalaisia ja Korean modernisaatio alkoi. Yksi merkittävimmistä ulkomaalaisryhmistä olivat amerikkalaiset protestanttisen kirkon lähetys-työntekijät, joita alkoi saapua maahan Yhdysvaltojen solmittua ensimmäisenä länsimaana Korean kanssa kahdenvälisen sopimuksen vuonna 1882. Tutkimuksen pääkysymyksenä on, mihin näiden amerikkalaisten lähetystyöntekijöiden näkemykset modernista Koreassa perustuivat. Tarkastelen modernia suhteessa siihen, miten se määrittyy perinteen kautta sekä sitä, miten useat käsitykset modernista kohtasivat Koreassa. Lähdeaineistoni muodostavat yhdentoista lähetystyöntekijän Koreasta kirjoittamat matkakertomukset, jotka on julkaistu vuosien 1892–1919 välillä. Tutkimusongelmaa lähestytään historiallisen kuvatutkimusmetodin avulla. Kuvatutkimus on apuväline mielikuvien kartoittamiseen. Kuvaa tutkittaessa on kysyttävä mm. millainen kuva on, mitä tarpeita kuva palvelee ja mitä kuva kertoo kuvan luojasta. Matkakirjallisuus soveltuu hyvin kuvatutkimuksen lähteeksi, koska sen tarkoitus on ollut levittää tietoa vieraista kansoista ja kulttuureista ihmisille kotona. Tutkitulla ajanjaksolla Korean kuva kehittyi syrjäisestä erakkovaltakunnasta moderniin elämään kiinni päässeen maan kuvaksi. Lähetystyöntekijät uskoivat Koreasta tulevan Jumalan valtakunnan osan, mutta kristillistämistehtävä oli vielä kesken. Korean joutuminen Japanin siirtomaaksi aiheutti ristiriitaisia tunteita lähetystyöntekijöissä. Koska Yhdysvallat oli menettänyt valtiotason kiinnostuksensa Koreaa kohtaan, useimmat lähetystyöntekijät hyväksyivät Japanin modernin malliksi Korealle. Lähetystyöntekijöiden kotimaa säilyi kuitenkin koko ajan ihanteellisena modernina, sillä toisin kuin Japani, Yhdysvallat oli kristitty maa. Huolimatta lähetystyöntekijöiden osallisuudesta modernin Korean rakentamiseen lähetystyön tärkeimpänä sisältönä säilyi kristinuskon levittäminen. He uskoivat, että kristinuskon myötä muutkin modernit ilmiöt toteutuvat Koreassa. Tutkimustulosten valossa länsimaalaista käsitystä modernista on problematisoitava enemmän. Lähetystyöntekijöiden Koreasta välittämä kuva oli melko ehdoton ja orientalistinen.

« Reconnoissance militaire, faite en décembre 1790 et janvier 1791, sur tout le cours du Rhin, depuis Basle jusqu'à Germersheim, d'après laquelle on indique, avec les dispositions de sûreté à prendre contre les moyens de passage qui menacent notre rive, les points susceptibles de signaux qui éclairent les projets hostiles de l'ennemi sur toute cette frontière ».

On lit, à la fin (fol. 33) : « A Strasbourg, ce 23 février 1791. Loubadere. »

Quarter bills for Daniel Marrett signed by Steward Caleb Gannett, 1786-1790

Fourteen printed quarter bills for Daniel Marrett (Harvard AB 1790) with sizing and punishment totals, signed by Steward Caleb Gannett.

[Admittatur of Samuel Weed (Harvard AB 1800)], 1796 August 17

Published copy of the 1790 College Laws, bound in modern board binding, with the admittatur of undergraduate Samuel Weed signed by President Joseph Willard on August 17, 1796.