Työvoiman ja koulutuksen tarvetutukimus 2013 : Matkailu

Kainuun ELY-keskus ja TE-toimisto kartoittivat syksyn 2013 aikana matkailualan yritysten työvoima-, koulutus- ja muita kehittämistarpeita sekä alan kehitysnäkymiä. Yrityskäynneillä haastateltiin sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan että matkailun ohjelmapalveluiden yrityksiä. Haastatellut 43 yritystä työllistivät haastatteluhetkellä yhteensä 499 henkilöä. Matkailualan lähiajan kehitysnäkymät Kainuussa näyttävät suotuisilta. Yritykset arvioivat alan suhdannetilanteen kehittyvän hyvään suuntaan. Yrityksillä on myös runsaasti erilaisia investointisuunnitelmia tuleville vuosille. Suunnitelmissa on sekä majoituskapasiteetin lisäystä että muuta uudisrakentamista, remontointia ja laitehankintoja. Kapasiteetin kasvaessa yrityksillä on tarvetta ja halua rekrytoida lisää työntekijöitä. Seuraavan vuoden aikana henkilöstömäärän haastatelluissa yrityksissä arvioitiin kasvavan yhteensä 35 hengellä (7,0 %). Matkailualan yrityksillä verkostomainen toiminta on arkipäivää. Yhteismarkkinointi on esimerkiksi hyvä keino saada pientenkin yritysten tarjoamia tuotteita ja palveluja esille. Yritykset kaipasivat kuitenkin lisää ohjelmapalveluja ja etenkin koottuja ohjelmapaketteja majoituspalvelujen tueksi. Alalla on kysyntää myös monenlaisille muillekin palveluille, joita ei kannata hoitaa omana toimintana, kuten kiinteistöhuolto- ja cateringpalveluille. Sähköisen liiketoiminnan kehittyminen on muuttanut matkailupalvelujen myyntiä, joka tapahtuu entistä enemmän suoraan netissä eikä matkatoimistojen palveluja tarvita entiseen tapaan. Verkkoliiketoiminnan keinoja hyödynnetään jo laajasti, mutta osa haastatelluista yrityksistä ilmoitti tarvitsevansa tukea esimerkiksi varausjärjestelmien käyttöönotossa. Monilla haastatelluista yrityksistä huomattava osa asiakkaista on ulkomaalaisia. Ulkomaisten asiakkaiden määrän uskotaan myös kasvavan. Yleisin ulkomaalaisten asiakkaiden ryhmä ovat venäläiset. Ulkomaiset asiakkaat on jo otettu huomioon palveluiden markkinoinnissa. Yrityksissä on kuitenkin tarvetta parantaa asiakaspalvelutehtävissä toimivan henkilöstön venäjän ja englannin kielten taitoa sekä lisätä muuta kansainvälistymiseen liittyvää osaamista.

The long, small war : kokemukset epäsymmetrisestä sodasta Irakissa vuosina 2003–2008

Tämän tutkielman tarkoitus on selvittää, miten epäsymmetrinen sodankäynti Irakissa vuosina 2003–2008 vaikutti Yhdysvaltain armeijaan ja merijalkaväkeen. Päätutkimuskysymykseen vas-tataan selvittämällä historian kokemuksien vaikutus siihen miten Irakin sotaan valmistauduttiin. Tarkoituksena on myös selvittää miten epäsymmetrinen sota ilmeni vuosien kuluessa ja miten amerikkalaiset kehittivät varusteita, koulutusta, organisaatioita ja doktriiniaan sodan kuluessa. Lähdeaineistona on käytetty englanninkielistä kirjallisuutta. Suurin osa aineistosta on operaati-oon osallistuneiden sotilaiden ja siviilien kirjoittamia. He ovat kirjoittaneet joko omien koke-muksien pohjalta tai sitten teoksissa on haastateltu tapahtumia todistaneita avainhenkilöitä. Li-säksi on käytetty sotilasammatillisissa lehdissä julkaistuja artikkeleita, asevoimien ohjesääntöjä ja eri puolustushallinnon sekä riippumattomien tutkimuslaitoksien tekemiä raportteja. Opinnäyt-teiden osuus on vähäinen ja haastatteluja ei ole käytetty. Tutkimusmenetelmä on aineistoanalyy-siin perustuva kirjallisuustutkimus. Työssä korostuu lähdekritiikki ja lähteiden vertailu, koska ajoittain lähteissä esitetyt tiedot ovat kirjoittajien omia näkemyksiä historiallisista tapahtumista. Vuonna 2003 alkanut Irakin sota kehittyi vuosia kestäneeksi taisteluksi epäsymmetrisesti toimi-vaa vihollista vastaan. Irakin sodan kynnyksellä operaation suunnittelussa ei huomioitu hyökkä-yksen jälkeistä vakauttamisvaihetta riittävällä tarkkuudella. Seurauksena oli se että Irakin ajau-tumista sekasortoon Baghdadin valtauksen jälkeen ei voitu estää. Liittouman päätös lakkauttaa Irakin omat turvallisuuskoneistot vaikeutti tilannetta entisestään. Vuoden 2003 lopulla Irak oli ajautumassa etnisten ja uskonnollisten ristiriitojen vaikuttamaan kumoukselliseen sotaan. Seu-raavat vuodet Yhdysvallat pyrki viholliskeskeisellä strategialla kukistamaan epäsymmetrisesti toimivat kumoukselliset taistelijat. Keskeisinä tutkielman havaintoina on, että Yhdysvalloilla on paljon kokemusta epäsymmetri-sestä sodankäynnistä. Historian kokemuksista johtuvien asenteiden ja vuonna 2003 vaikuttaneen poliittisen ilmapiirin vuoksi Irakin sodan miehitysvaihetta ei suunniteltu kunnolla. Yhtenäisen strategian puute aiheutti ongelmia sodan alkuvuosina. Tänäkin aikana osa joukoista toteutti on-nistuneesti vastakumouksellisen sodan operaatioita, jotka vaikuttivat uuden doktriinin syntyyn. Doktriinin avaintekijä oli uusi ohjesääntö FM 3-24, jonka opit olivat keskeisessä asemassa vuonna 2007 alkaneissa operaatioissa. Näiden operaatioiden menestyksen taustalla oli monia tekijöitä, mutta myös amerikkalaisten uudenlainen ymmärrys siitä miten taistella epäsymmetri-sesti toimivaa vihollista vastaan. Sotakokemukset synnyttivät uusia varusteita, koulutusta ja organisaatiomuutoksia. Suurin vaikutus on kuitenkin siinä, miten vuoteen 2008 mennessä epä-tavanomaisen sodankäynnin merkitys asevoimien tehtävissä oli noussut aiempaa tärkeämmäksi.

Toimijaverkostoteoria ja matkailu

Kirjallisuusarvostelu

Psykiatristen hoitajien kokemukset verkkokurssina toteutetusta täydennyskoulutuksesta

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata psykiatrisessa hoitotyössä toimivien hoitajien subjektiivisia kokemuksia verkkokurssista, joka käsitteli levottomien ja aggressiivisten potilaiden hoitoa. Tavoitteena oli kuvata hoitajien oppimiskokemuksia verkko-kurssilla, verkkokurssin hyödyntämistä omassa työssä kurssin aikana sekä kehittämisehdotuksia omasta työyksiköstään kurssin jälkeen. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat psykiatriset hoitajat (N=213), jotka olivat osallistuneet levottomien ja aggressiivisten potilaiden hoitoon suuntautuneeseen verkkokurssiin. Tutkimusaineisto koostui hoitajien verkkokurssilla tekemistä reflektiivisistä kirjoitelmista, joissa he kuvaavat oppimistaan, verkkokurssin hyödyntämistä omassa työssään sekä kehittämisajatuksiaan omasta työyksiköstä. Kirjoitelmat (n=177) analysoitiin induktiivisen sisällön analyysin avulla. Hoitajien oppimiskokemukset verkkokurssilla ilmenivät psykiatrisen osaamisen sekä yleisten tietoteknisten valmiuksien kehittymisenä. Psykiatrisen osaamisen kehittyminen muodostui hoitajan tiedon lisääntymisestä, oman toiminnan syvällisemmästä pohdinnasta sekä toiminnan kehittymisestä aggressiotilanteen aikana sekä sen jälkeen. Hoitajat kokivat hyödyntäneensä verkkokurssia omassa toiminnassaan potilaan kanssa sekä ja-kamalla kurssin sisältöä muille. Kehittämisajatuksia hoitajat toivat esille liittyen lisä-resurssien kohdentamiseen työympäristöön sekä henkilökuntaan, toiminnan kehittämiseen aggressiotilanteissa sekä potilaiden ja omaisten tarpeiden parempaan huomioimiseen. Osalle hoitajista verkkokurssi ei tuonut minkäänlaisia oppimiskokemuksia eivätkä he kokeneet kurssia hyödylliseksi oman työnsä kannalta. Tutkimustulokset osoittavat, että hoitajat kokevat verkkokurssin erittäin monipuolisena täydennyskoulutusmuotona oppimisen, työssä hyödyntämisen ja kehittämisajatusten osalta. Tämä tutkimus tuo uutta tietoa ennen kaikkea hyödyntämisnäkökulmaan, sillä hoitajat kokivat pystyvänsä hyödyntämään verkkokurssia kurssin aikana sen sisällön sekä oman oppimisen kautta. He jakoivat tietoa ja materiaalia muille hoitajille ja opiskelijoille, jolloin koko työyhteisö hyötyi verkkokurssista ja sen sisällöstä. Tutkimuksessa ilmeni kuitenkin myös se, etteivät kaikki hoitajat koe verkkokurssia parhaana mahdollisena kouluttautumismuotona. Tämän tutkimuksen tietoja voidaan käyttää hyväksi suunniteltaessa verkkokursseja hoitajille täydennyskoulutuksessa.

Organisaatiokulttuurin muutos kombinaatiosulautumisessa - Esimiesten odotukset ja kokemukset

Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kuinka esimiesten odotukset ja kokemukset erosivat toisistaan kombinaatiosulautumisessa, jossa kaksi osuuskauppaa liitettiin toisiinsa vuonna 2013. Tutkimus lähestyy aihetta muutoksen näkökulmasta, kuinka organisaatio muuttuu ja mitä tapahtuu kun kaksi organisaatio-kulttuuria kohtaa. Tutkimuksen kohteeksi oli rajattu sulautumisen kannalta tärkein sidosryhmä, esimiehet, joiden odotuksia ja kokemuksia seurattiin 13 kuukauden ajan. Tiedon kerääminen tapahtui kolmessa eri vaiheessa kyselytutkimusten avulla. Tämä tutkimus vahvisti monien aiempien tutkimusten tuloksia kulttuurien kohtaamisesta ja niistä haasteista, joita organisaatiot kohtaavat muutoksen edessä. Tutkimuksen tärkein havainto oli, että organisaatiokulttuurien kohdatessa toinen kulttuureista joutuu aina sopeutumaan ja muuntautumaan valtakulttuurin mukaisesti.