DE NATURA RERUM. Scripta in honorem professoris Olli Koistinen sexagesimum annum complentis

Tämän kirjan kirjoitukset on omistettu professori Olli Koistiselle hänen 60-vuotissyntymäpäivänään 11.5.2016. Kirjoittajat ovat professori Koistisen kollegoita, työtovereita, väitöskirjaohjattavia ja opiskelijoita, entisiä tai nykyisiä. Kirjoituksista osa on suomeksi, osa englanniksi. Siksi päätimme antaa kirjalle latinankielisen nimen. De natura rerum viittaa moneen, mukaan lukien samannimiset vanhat luonnonfilosofiset tekstit, joista varmaankin kuuluisin, Lucretiuksen De rerum natura, on käännetty suomeksi Maailmankaikkeudesta. Sikäli kuin yhtään professori Koistista tunnemme, tämä, yhtä hyvin kuin Lucretiuksen teoksen mahdollinen kirjaimellisempi käännös Asioiden luonnosta, kuvaisi hyvin hänen filosofiakäsitystään. Filosofiassa tutkitaan ihan oikeita, isoja asioita. Filosofi kysyy, millaisia erilaiset oliot ja ilmiöt ovat luonteeltaan – mikä on asioiden luonto. Kirjan kirjoituksissa tarkastelun kohteena on muun muassa muutos, kausaliteetti, hyvä elämä, tekstien tulkitseminen, inhimillinen toiminta, tunteet, ajattelu, tietoisuus, aika, todellisuus ja maailma. Kuten sopii odottaa, useissa kirjoituksissa viitataan filosofian klassikoihin, varsinkin Descartesiin, Spinozaan ja Kantiin, jotka ovat olleet Ollin omia rakkaita tutkimuskohteita. Klassikkoteksteihin viitataan filosofian historian tutkimuksessa vakiintuneiden käytäntöjen mukaisesti. Tarkempia selityksiä löytyy kirjoitusten alaviitteistä ja kirjallisuusluetteloista.

OASES-A-arviointimenetelmän suomenkielinen käännös aikuisten änkytyksen arvioinnissa

Tämän pro gradu tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomen kielelle käännetyn OASES-A (Overall Assessment of the Speaker’s Experience of Stuttering – Adults) -arviointimenetelmän käytettävyyttä suomenkielisten änkyttävien aikuisten änkytyksen arvioinnissa. Logopedian alalla on pulaa suomenkielisistä arviointimenetelmistä, eikä änkytyksen arviointiin ole tällä hetkellä käytettävissä virallisesti julkaistuja suomenkielisiä arviointimenetelmiä. Änkytys vaikuttaa puhujan elämään monin tavoin. Se vaikeuttaa kommunikointia arjessa ja vaikuttaa sitä kautta muun muassa puhujan tunne-elämään, ihmissuhteisiin, opiskelu- ja työelämään sekä yleiseen elämänlaatuun. Änkytystä tulisikin arvioida mahdollisimman monipuolisesti. Puheen sujumattomuuksien sekä änkytykseen liittyvien tunteiden ja asenteiden arvioinnin lisäksi on mielekästä arvioida änkytyksen vaikutusta puhujan elämään kokonaisuutena. OASES-arviointimenetelmä perustuu WHO:n toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden ICF-luokitukseen. Arviointimenetelmässä on neljä osaa, jotka käsittävät yleistiedot puhujan änkytyksestä, puhujan reaktiot änkytykseen, kommunikoinnin vaikeudet arjen tilanteissa sekä änkytyksen vaikutuksen elämänlaatuun. Tuloksena saatava vaikutustulos kertoo, kuinka suureksi kyselylomakkeen täyttäjä arvioi änkytyksen kielteisen vaikutuksen elämässään. Suomen kielelle käännetty OASES-A-arviointimenetelmä annettiin täytettäväksi 15:stä äidinkielenään suomea puhuvasta änkyttävästä aikuisesta koostuneelle koehenkilöjoukolle. Koehenkilöiden saamia tuloksia verrattiin OASES-A-arviointimenetelmän amerikkalaiseen normiaineistoon. Lisäksi tarkasteltiin suomen kielelle käännetyn arviointimenetelmän reliabiliteettia ja validiteettia. Suomenkielisten änkyttävien aikuisten tulokset olivat samansuuntaiset alkuperäisen amerikkalaisen normiaineiston kanssa. Suomen kielelle käännetyn arviointimenetelmän reliabiliteetti ja validiteetti vaikuttavat alustavasti hyviltä. Tulosten perusteella suomen kielelle käännetty OASES-A-arviointimenetelmä soveltuu käytettäväksi suomenkielisten änkyttävien aikuisten änkytyksen arviointiin. Jatkossa olisi mielekästä toistaa tutkimus suuremmalla koehenkilöjoukolla ja hankkia tarkempaa tietoa suomenkielisten änkyttävien aikuisten tuloksista sekä arviointimenetelmän reliabiliteetista ja validiteetista.

Harry Potter -kirjojen henkilönnimien käännösstrategiat

Tämä tutkielma käsittelee henkilönnimien käännösstrategioita neljän ensimmäisen Harry Potter -kirjan suomennoksissa ja ranskannoksissa. Tutkimuksessa verrataan kvantitatiivisesti suomentajan ja ranskantajan käyttämiä käännösstrategioita ja pyritään löytämään lainalaisuuksia. Alkuhypoteeseina ovat, että suomentaja olisi käyttänyt useimmiten strategianaan käännöstä, ja että ranskantaja olisi useimmiten päätynyt suoraan lainaan. Lisäksi tutkitaan, onko henkilöhahmon tyypillä, esimerkiksi, onko kyseessä eläin, taulu vai aave, ollut vaikutusta käytettyyn käännösstrategiaan. Strategioiden luokitteluun käytettiin Minna Saarelman (2008) kirjallisuuden erisnimien käännösstrategioiden luokittelua. Hahmotyyppien luokittelu muodostettiin aineistona toimivien kirjojen aikaisemman tuntemuksen perusteella. Keskeisimmät tulokset ovat, että suomentaja ja ranskantaja ovat käyttäneet yhtälailla pääasiallisena käännösstrategianaan nimen suoraa lainaa. Itse asiassa lainojen osuus kummissakin käännöksissä oli varsin huomattava. Yllättävä tulos oli, että suomennoksissa käännösten osuus oli varsin pieni verrattuna lainojen määrään. Hahmotyypillä ei havaittu olevan suoranaista vaikutusta valittuun käännösstrategiaan. Katseena tulevaisuuteen mahdollisiksi jatkotutkimuksen aiheiksi suositellaan kvantitatiivista tutkimusta kunkin erisnimen esiintymismääristä. Tällaisella tutkimuksella voitaisiin tutkia, miksi esimerkiksi suomennoksia lukiessa syntyy vaikutelma, että valtaosa henkilönnimistä on käännetty eikä suinkaan lainattu.

Poliittisten ilmausten kääntäminen House of Cards -televisiosarjassa

Tässä pro gradu -tutkielmassani tutkin, miten Yhdysvaltain poliittiseen järjestelmään liittyvät ilmaukset on käännetty erään tv-sarjan ranskan- ja suomenkielisiin tekstityksiin. Tutkimusaineistona on amerikkalainen tv-sarja House of Cards, jonka on alun perin julkaissut suoratoistopalvelu Netflix. Suomenkieliset tekstitykset on kerätty Suomen Netflixistä, ranskankieliset amazon.com -sivulta ostetulta DVD:ltä. Tutkimuskohteena ovat ilmauksissa käytetyt käännösstrategiat. Oletan, että ilmaukset on käännetty joko virallisia vastineita hyväksi käyttäen tai yleistämällä. Pohjaan tutkimuksen Pedersenin (2011, 75) käännösstrategialuokitteluun. Valitsin aiheen, koska olen kiinnostunut poliittisista järjestelmistä ja halusin tietää, millä tavoin tietyn valtion politiikkaan liittyvät ilmaukset on käännetty hyvin perinteisen valtavirtaisen saippuasarjan tekstityksiin. Teoriaosuudessa esittelen tutkimukseen liittyvien maiden poliittiset järjestelmät tai lähinnä hieman niiden toimintaa sekä pääinstituutiot. Tämä auttaa lukijaa ymmärtämään paremmin tv-sarjassa käytettyjä ilmauksia. Poliittisten järjestelmien selvitys osoittaa myös itse tutkimuksessa, onko niiden eroilla vaikutusta käännöksiin. Lisäksi kerron audiovisuaalisesta kääntämisestä, vertailen dubbausta ja tekstittämistä sekä erittelen tekstittämisen haasteita. Varsinkin tekniikan luomat rajoitteet kuten tilanpuute vaikuttavat lopputulokseen. Lopulta käyn läpi, mitä ovat käännösstrategiat, millä tavoin ne vaikuttavat käännökseen ja miten niitä on luokiteltu. Lopuksi vertailen luokitteluja ja kerron, miksi pohjasin tutkimukseni Pedersenin (2011, 75) luokitteluun. Tutkimuksessa esittelen ilmausten kääntämistä käännösstrategioiden kautta. Kuten oletinkin, moniin ilmauksiin löytyy virallinen vastine. Mielenkiintoinen tulos oli kuitenkin, että sekä suomen- että ranskankielen kääntäjä on käyttänyt hyvin selkeästi tiettyä strategiaa tietyn ilmauksen kohdalla. Monesti tämä strategia on lisäksi ollut sama molemmissa käännöksissä. Tutkimuksesta tämä käy ilmi esimerkkirepliikeistä, joita olen kerännyt taulukoihin. Taulukoista näkyy kaikki tutkimukseen liittyvät kielet: englanti, suomi ja ranska. Mielenkiintoista olisi nähdä, onko esimerkiksi sarjan toisella kaudella ilmaukset käännetty samoja käännösstrategioita käyttäen tai millä tavoin politiikkaan liittyviä ilmauksia käsitellään muiden kielten tekstityksissä. Saattaa olla, että tämän kaltaisen valtavirtaan sopivan tv-sarjan tekstitykset ovat hyvin samanlaisia, jokin toisenlainen tv-ohjelma tai elokuva voisi käyttää täysin eri käännösstrategioita.

Burda Style -lehden käännökset. Funktionaalinen käännösanalyysi

Tässä tutkielmassa vertaillaan Burda Style -lehden käännöksiä alkuperäisestä saksan kielestä englannin, ranskan, suomen ja unkarin kielelle käännöstieteilijä Christiane Nordin käännöslähtöisen analyysimallin avulla. Tutkin erityisesti lehden ompeluohjeosiota, joka on lehdessä itsenäinen kokonaisuus. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten ompeluohjeiden informaatio on säilynyt käännöksessä ja miten sitä on mahdollisesti muokattu uusi vastaanottaja huomioon ottaen. Burda Style on saksalainen lehti, jolla on pitkä historia. Lehti ilmestyy nykyään 99 maassa ja se on käännetty 17 kielelle. Christiane Nordin käännöslähteisessä analyysimallissa tarkastellaan tekstin ulkoisia ja sisäisiä tekijöitä. Analyysimalli on joustava ja tarkastelunkohteita voidaan käyttää niiden tarpeen mukaan. Tekstin ulkoisia tekijöitä ovat: lähettäjä, lähettäjän aikomus, vastaanottaja, väline, paikka aika, motiivi sekä funktio. Tekstin sisäisiä tekijöitä taas ovat: aihe, sisältö, presuppositiot, rakenne, nonverbaaliset elementit, sanasto, rakenne sekä suprasegmentaaliset piirteet. Nord esittelee nämä tekijät hyvin selkeästi teoksessaan Text Analysis in Translation: Theory, Methodology, and Didactic Application of a Model for Translation-Oriented Text Analysis (1991) ja tämä teos onkin tärkein teos tutkielmani kannalta. Lähestyn toisaalta aineistoani myös Katharina Reissin ja Hans J. Vermeerin funktionaalisen käännösanalyysimallin avulla, jonka mukaan kääntämisen ensisijainen tehtävä on mahdollistaan tekstin toimivuus uudessa tilanteessa. Tekstin skopos, eli funktio, määrää ensisijaisesti jokaisessa käännösvalinnan. Käytän työssäni Reissin ja Vermeerin teosta Mitä kääntäminen on: teoriaa ja käytäntöä (1986). Tutkielman empiirisessä osassa analysoin ompeluohjeet Nordin ulkoisten ja sisäisten tekijöiden avulla. Jotkut tekijät ovat toisia oleellisempia, siksi perehdyn tiettyihin tekijöihin enemmän. Tutkielmassa ilmeni, että lehtiä oli muokattu jonkin verran uutta vastaanottajaa huomioon ottaen. Ohjeisiin oli mm. tehty poistoja sekä lisäyksiä. Tekstilajin konventiot oli otettu hyvin huomioon eri käännöksissä ja ammattisanastoa oli tasapuolisesti. Suurimman muutoksen käännösprosessissa oli kokenut unkarinkielinen käännös, josta oli poistettu monia osakokonaisuuksia alkuperäiseen nähden.