Palvelukeskeisen arkkitehtuurin mallit: neljän mallin tarkastelu

Palvelukeskeinen arkkitehtuuri eli SOA (service-oriented architecture) on arkkitehtuurityyli, joka on vaikuttanut merkittävänä suuntauksena viimeisen vuosikymmenen aikana. Palvelukeskeinen ajattelutapa voidaan omaksua yrityksessä sekä liiketoiminnan että IT:n alueella, ja sillä on potentiaalisesti huomattava vaikutus yritykseen ja tämän toimintaan. SOAn ymmärtämisen ja toteuttamisen tukemiseksi on esitetty useita SOAa kuvaavia malleja. SOAn aihealueen laajuuden vuoksi yksittäisen mallin avulla voidaan kuitenkin mallintaa SOAa vain osittaisesti. Mallit poikkeavat usein näkökulmiltaan ja kuvausalueeltaan huomattavasti toisistaan, minkä lisäksi useat SOAa kuvaavat mallit ovat monimutkaisia ja abstrakteja. Tällaiset seikat vaikeuttavat mallien ymmärtämistä ja vertailua. Tässä tutkielmassa tarkastellaan neljää standardointijärjestön esittämää SOA-mallia: OASISin referenssimallia ja referenssiarkkitehtuuria sekä The Open Groupin ontologiaa ja referenssiarkkitehtuuria. Tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisia nämä mallit ovat ja millainen suhde niillä on todellisiin tuotteisiin perustuvaan SOA-ympäristöön. Tähän vertailuun käytetään Oraclen SOA-tuotevalikoimaa. Malleja tutkitaan aluksi yksittäin tarkastelemalla niiden yleisiä ominaisuuksia, sisältöä ja soveltamista. Tämän jälkeen malleja vertaillaan keskenään neljän merkittävän näkökulman avulla. Lopuksi malleja verrataan Oraclen tuotteisiin perustuvaan SOAympäristöön. Tutkimuksen tuloksina esitetään useita havaintoja tutkittavista malleista. Malleissa havaittiin huomattavia eroavaisuuksia erityisesti niiden kuvausalueeseen ja yleiseen näkökulmaan nähden. Malleista tunnistettiin kaksi keskeistä yleistä näkökulmaa: rakennekeskeinen näkökulma ja käsitteellinen, selittävä näkökulma. Mallien vertailun perusteella esitetään viisi osa-aluetta, joiden avulla mallien yhdessä kuvaamaa aihealuetta voidaan kuvata ja jäsentää karkeasti. Vertailun perusteella tunnistettiin myös kolme merkittävintä tapaa, joilla mallit tukevat SOAn ymmärtämistä ja toteuttamista. Mallien ja Oraclen SOA-ympäristön vertailun perusteella havaittiin, että mallien käyttömahdollisuudet Oraclen SOA-ympäristön ymmärtämisen ja toteuttamisen tukemisessa ovat melko vähäiset. Tutkielman tulosten ensisijainen merkitys on tarkasteltujen SOA-mallien ominaisuuksien ja merkityksen ymmärtämisen tukeminen.

Säädyn ja sukupuolen mukainen. Uuden ajan alun englantilainen aateliskasvatus ja naisena olemisen rajat

Tämän tutkielma tarkastelee uuden ajan alun käsityksiä naiseudesta ja sitä, miten ajan aateliskasvatus ja koulutus kuvastivat näitä käsityksiä. Miten määriteltiin koulutettu nainen? Miten suhtauduttiin niin sanottuihin oppineisiin naisiin? Ja ennen kaikkea, mitä nämä seikat kertovat naiseuden määrittämisestä uuden ajan alussa? Koulutus ymmärretään tässä tutkielmassa laajasti tarkoittaen sekä kirjallista sivistystä että niitä käytännön taitoja, joita naiset tarvitsivat toimiakseen yhteiskunnassa ja perheensä jäseninä. Tähän jälkimmäiseen viitataan tutkielmassa kasvatuksen-käsitteellä. Tutkimus rajoittuu maantieteellisesti Englantiin. Uuden ajan alulla käsitetään väljästi ajanjakso 1500-luvulta 1700-luvun loppuun. Tutkimuksen fokuksessa on neljä englantilaista aatelisnaista 1600- ja 1700-luvuilta. Nämä naiset ovat lady Anne Clifford (1590–1676), lady Rachel Russell (1636–1723), lady Sarah Lennox (1745–1826) ja lady Mary Wortley Montagu (1689–1762). Alkuperäisaineistona käytetään kolmelta viimeksi mainitulta julkaistua kirjeenvaihtokokoelmaa ja ensin mainitulta julkaistua päiväkirjaa. Tutkielma sijoittuu tieteellisessä kentässä sukupuolihistorian alaan. Sukupuolta tarkastellaan historiallisesti muuttuvana käsitteenä. Vaikka biologisilla seikoilla oli uuden ajan alussa merkittävä rooli sukupuolten välisten erojen määrittelyssä, sukupuoli ymmärretään tässä tutkielmassa ennen kaikkea sosiaaliseksi rakenteeksi. Sukupuoli on lisäksi performatiivinen. Sukupuolta uusinnetaan teoilla, sanoilla ja ulkoisella olemuksella. Vaikka sukupuolella oli suuri merkitys uuden ajan alun aateliskasvatuksessa, se ei yksinään määrittänyt naisten koulutuksen sisältöä. Myös säädyllä oli tässä tapauksessa suuri merkitys. Aatelisnainen edusti monessa suhteessa myös säätyään. Tämä tutkielma painottaa myös äitien suurta roolia lasten ja erityisesti tyttärien kasvatuksessa ja koulutuksessa. Sukupuoli asetti säädyn ohella ne reunaehdot, joiden sisällä yksilö saattoi toimia. Tutkielman esimerkkinaiset lisäksi itse määrittivät naisena olemisen rajoja muun muassa puuttumalla ja kommentoimalla aikalaistovereidensa käytöstä sekä arvioimalla omaansa.

Brändirakkaustarina : narratologinen lähestymistapa kuluttajan ja brändin välisen emotionaalisen suhteen ymmärtämiseen

Tutkielman tarkoituksena oli pyrkiä selittämään kuluttajan ja brändin välistä emotionaalista suhdetta: sen syntyä, kehitystä ajassa ja vaikutusta brändisuhteen laatuun. Brändisuhteen laadulla tässä tutkielmassa viitattiin erityisesti uskollisuuteen brändiä kohtaan sekä haluun kuluttaa brändin tuotetarjooman eri tuotteita. Tarkastelun kohteena olivat ne seikat, jotka kuluttajat itse kokevat olevan tunnepitoisen suhteen kannalta olennaisia elementtejä ja tätä kautta määrittävän myös brändisuhdetta. Tutkimuksen lähestymistapa oli narratologinen, koska emotionaalisen suhteen voidaan aina katsoa olevan hyvin subjektiivinen ja ainutlaatuinen luonteeltaan. Narratologisuus tässä tutkimuksessa tarkoitti sitä, että brändisuhteen voi nähdä kuluttajan sisäisen tarinan kautta. Sisäinen tarina pitää sisällään yhteisen jaetun historian brändin kanssa ja siihen ladatut merkitykset. Narratologisten menetelmien kautta on mahdollista päästä lähemmäs kuluttajan kokemusta ilmiöstä. Aikaisempi tutkimus aiheesta oli hyvin pirstaleista, joten narratologinen lähestymistapa mahdollisti grounded theory-tyyppisen lähestymistavan. Tuloksista kävi ilmi, että emotionaalinen brändisuhde kehittyy kuluttajan eri elämänvaiheiden mukana, eikä se suinkaan ole samanlainen koko ajan. Brändisuhde on kuin elävä organismi, joka sopeutuu (tai ei sopeudu) muuttuvaan ympäristöönsä. Emotionaalinen side siis pitää kuluttajan kiinni brändissä, mutta suhteen muoto vaihtelee. Tutkimuksen tulokset valottavat myös emootioiden syntyä: emotionaalinen brändisuhde ei suinkaan synny yhden tekijän yksiselitteisenä tuloksena, vaan sen voi katsoa olevan monen tekijän summa. Voidaan myös sanoa, että siihen vaikuttavat toisaalta brändin tuotteiden tekninen suorituskyky ja toisaalta brändin kyky puhutella kuluttajaa henkilökohtaisella tasolla. Tutkimuksen tulokset puolsivat myös niiden tutkimusten tuloksia, joiden mukaan emotionaalinen brändisuhde vaikuttaa positiivisesti asiakkaiden uskollisuuteen sekä näkemyksiä, joiden mukaan emotionaalisia brändisuhteita esiintyy erityisesti brändiyhteisöissä.

Tieto- ja viestintätekniikan käyttö maantieteen opetuksessa

Tieto- ja viestintätekniikan avulla tapahtuvan oppimisen pitäisi nykyään olla arkipäivää suomalaisessa koulumaailmassa. Kuitenkin opettajien, koulujen ja koulutuksen järjestäjien välillä on tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytössä suuria eroja. Tämän takia oppilaat ja opiskelijat joutuvat usein eriarvoiseen asemaan. Maantieteen opetus on ala, jolla tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön pitäisi olla luontevaa, koska se on oppiaineena jatkuvasti muuttuva ja uutta tutkimustietoa saadaan koko ajan. Keskeinen osa maantiedettä ovat myös paikkatieto ja erilaiset paikkatietojärjestelmät, jotka ovat viimeisen kahden vuosikymmenen aikana kehittyneet nopeasti. Paikkatieto ja paikkatietojärjestelmät tulisi ottaa huomioon myös kouluopetuksessa. Tämän tutkielman tarkoituksena on lisätä tietoa suomalaisten maantieteen opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstä, paikkatiedon opetuksesta, paikkatiedon oppimisympäristön PaikkaOpin käytöstä ja soveltuvuudesta kouluopetukseen sekä lukion maantieteen opetuksen tavoitteiden saavuttamisesta. Tutkielma on tehty yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Tutkielma koostuu kahdesta eri osiosta, kvantitatiivisesta ja kvalitatiivisesta tutkimuksesta. Kvantitatiivisessa osuudessa maantieteen opettajille tehtiin verkkokysely, jossa selvitettiin heidän opetuksessaan käyttämäänsä tieto- ja viestintätekniikkaa, paikkatiedon opetusta sekä lukion opetussuunnitelman tavoitteiden toteutumista. Kvalitatiivisessa osuudessa edellä mainituista tutkimusaiheista saatuja tietoja syvennettiin tekemällä kuusi teemahaastattelua, joissa haastateltavilta kysyttiin tarkempia tietoja heidän tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytöstään sekä paikkatiedon opetuksestaan. Tutkielman keskeisiksi tuloksiksi nousivat seuraavat seikat: maantieteen opettajat ovat melko edistyksellisiä tieto- ja viestintätekniikan käyttäjiä ja paikkatietoa käytetään opetuksessa. Yleisesti kuitenkin opetussuunnitelman perusteiden maantieteen tavoitteiden toteutuminen ja saavuttaminen koetaan melko hankalaksi. Lisäksi helppokäyttöiselle paikkatiedon verkko-oppimisympäristölle on selvä tarve suomalaisessa kouluopetuksessa.

Vastahakoinen brändi : kaupallisuuden ja kulttuurin ristiriita kirjailijabrändissä

Kirja-alalla törmäävät toisiinsa kaksi vastakkaista ideologiaa: markkinatalous ja romanttinen idealismi. Tämä ristiriita näkyy tiedotusvälineissä kirjailijoiden ja kustantajien välisinä riitoina, ja erityisesti keskustelussa kirjailijabrändeistä. Kuitenkin aiemmissa markkinoinnin tutkimuksissa on kirja-ala jäänyt vähälle huomiolle ja ristiriita on ohitettu. Tämän tutkimuksen tarkoitus onkin analysoida ja ymmärtää kaupallisuuden ja kulttuurin ristiriitaa kirjailijabrändissä. Taustoitteluna tutkimukselle, tarkastellaan tutkielmassa ensin ristiriitaa kirjassa ja sen tuotannossa. Varsinaisessa tutkimuksessa puolestaan analysoidaan kirjailijabrändin kaupallisia ja kulttuurisia piirteitä ja sitä, miten kirjailijabrändiin suhtaudutaan, pyrkimyksenä tarkentaa kirjailijabrändin käsitteellisiä ulottuvuuksia. Tutkimusote on laadullinen, ja aineistoina ovat tieteelliset ja ei-tieteelliset tekstit, joita analysoidaan sisällönanalyysin keinoin. Tieteellisenä aineistona on käytetty kirjallisuustieteen, kulttuurintutkimuksen, sosiologian ja liiketaloustieteen aiempia tutkimuksia. Ei-tieteellisiin dokumentteihin kuuluvat lehtiartikkelit ja kirjailijoiden työtä käsittelevät esseet. Kirjailijabrändiin liitetään erilaisia piirteitä, joista tärkeimmiksi nousevat julkisuus ja karisma. Lisäksi kirjailijabrändin kirjojen nähdään olevan vakiosisältöisiä. Brändiyden merkittävin hyöty, kasvaneen myynnin ohella, näyttää olevan sen kirjailijalle tuoma vaikutusvalta. Kirjailijabrändeihin suhtaudutaan ei-tieteellisissä teksteissä kielteisemmin kuin aiemmissa tutkimuksissa, joissa brändäyksen hyödyt ja kirjailijan oma halu julkisuuteen korostuvat. Tyypillisiä pelkoja aineistossa ovat: brändin edellyttämä julkisuus vie aikaa kirjoittamiselta, kirjailijabrändeihin keskittyminen johtaa kirjallisten riskinottojen vähenemiseen ja ulkokirjalliset seikat jättävät kirjan varjoonsa. Ei-tieteellisissä teksteissä kirjailijat yhtä lukuun ottamatta joko kiistävät olevansa brändejä tai eivät ainakaan kutsu itseään brändiksi. Silti monet näistä samoista kirjailijoista täyttävät useita kirjailijabrändin kriteereitä. Näin brändiyden kieltäminen näyttääkin olevan yksi kirjailijabrändin piirteistä. Yhteinen nimittäjä kaikille aineistoissa esitetyille määritelmille on se, että ollakseen brändi kirjailijan nimen on jäätävä lukijan mieleen. Lukijan ostopäätökseen vaikuttaa kirjailija enemmän tai vähintään yhtä paljon kuin itse kirja. Tämä näkemys sulkee sisäänsä mahdollisuuden sekä viihteellisiin että korkeakulttuurisiin kirjailijabrändeihin ja sekä kiinnostaviin esiintyviin kirjailijapersooniin että enemmän kirjojensa kautta näkyviin kirjailijoihin. Kirjailijan voi myös nähdä vaikuttavan asiakkaan ostopäätökseen vasta, kun hän on julkaissut enemmän kuin yhden kirjan. Lisäksi kirjailijabrändien todetaan olevan vanha ilmiö ja olennainen osa kirja-alaa.

Mot patientvänliga epikriser. En kontrastiv undersökning

Pro gradu -tutkielman Mot patientvänligare epikriser aiheena on epikriisien, eli hoidon loppulausuntojen ymmärrettävyys sydänpotilaiden näkökulmasta. Lain mukaan potilaalla on oikeus lukea omaa potilaskertomustaan, joten se on kirjoitettava ymmärrettävällä kielellä. Suomessa epikriisi lähetetään potilaalle tämän kotiuduttua sairaalasta. Ruotsissa potilaat eivät saa epikriisiä, mutta saattavat lähitulevaisuudessa saada luvan tarkastella koko sähköistä potilaskertomustaan internetissä. Vertailevaan haastattelututkimukseen osallistui 16 ruotsalaista ja 15 suomalaista sydänpotilasta vuosina 2011 ja 2012. Metodin kehittämiseksi tehtiin myös pilottitutkimus, johon osallistui kolme suomalaista potilasta. Tarkoituksena oli selvittää miten potilaat ymmärtävät epikriisien kieltä ja sisältöä, minkälaiset seikat vaikeuttavat ymmärtämistä ja miten sitä voitaisiin parantaa. Tutkimus tehtiin osana kieliteknologiaan erikoistuneiden Ikitik-konsortion ja HEXAnord-tutkijaverkoston laajempaa tutkimusta. Haastatteluiden pohjana käytettiin molemmissa maissa kahta autenttista, mutta anonymisoitua sydäninfarktipotilaan epikriisiä. Osallistujat saivat lukea yhden kahdesta epikriisistä ja merkitä siihen itselleen epäselvät tai täysin vieraat sanat tai kokonaisuudet. Näiden merkintöjen lisäksi haastatteluissa käytiin myös yleisemmin läpi epikriisien merkitystä potilaille. Taustatietoa potilaista ja strukturoitua tietoa heidän suhtautumisestaan epikriiseihin kerättiin haastatteluiden jälkeen jaetulla taustatietolomakkeella. Niin epikriisien käyttöön kuin tutkimuksen toteuttamiseen saatiin tarvittavat luvat. Tutkimuksessa kerätty aineisto analysoitiin fenomenologista metodia käyttäen. Suomessa potilaat pitivät epikriisiä erittäin tärkeänä tiedonlähteenä. Myös ruotsalaiset potilaat toivoivat saavansa tietoa sairautensa kulusta kirjallisesti, esimerkiksi juuri epikriisin muodossa. Epikriisien nykyinen muoto ei kuitenkaan ole potilasystävällinen. Erityisesti ruotsalaisilla potilailla oli halu ymmärtää epikriisiä, mikä johti arvauksiin ja väärinymmärryksiin. Molemmissa maissa ymmärrystä haittasivat ennen kaikkea lääketieteen termit ja lyhenteet, mutta myös jotkin yleiskielen sanat. Sekä suomalaiset että ruotsalaiset potilaat pitivät parhaana vaihtoehtona, että ammattitermit paitsi korvattaisiin yleiskielen sanoilla myös täydennettäisiin selityksillä.

Myyjien organisaatioon sitoutuminen ja esimiehen vaikutus sitoutumiseen. Case: Alko Oy

Tämän tutkielman tavoitteena on kuvata ja ymmärtää myyjien organisaatioon sitoutumista Alko Oy:ssä, sitä kuinka myyjät ovat sitoutuneita organisaatioon ja sitoutumiseen vaikuttavia tekijöitä. Tarkoituksena on selvittää ja ymmärtää esimiehen vaikutusta sitoutumiseen sekä sitä kuinka esimies voi edistää myyjien sitoutumista. Lisäksi tavoitteena on kartoittaa ja ymmärtää sitoutumisen seurauksia. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostuu organisaatioon sitoutumisen tutkimuksesta ja johtajuuden tutkimuksesta, erityisesti transformationaalisesta johtajuudesta ja sen vaikutuksesta sitoutumiseen. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen ja pääasiallisena tutkimusmetodina on käytetty teemahaastattelua. Tutkimusaineisto kerättiin haastattelemalla 22 myyjää ja seitsemää esimiestä. Haastattelut nauhoitettiin ja litteroitiin. Haastattelujen lisäksi myyjille tehtiin kysely. Aineistoa analysoitiin teemoittain ja empiirisen aineiston analyysin tulkinta perustuu tutkimuksen teoreettiseen viitekehykseen. Tutkimustulosten mukaan myyjien sitoutuminen kohdeorganisaatiossa on hyvällä tai vähintään kohtuullisella tasolla ja se pohjautuu voimakkaimmin affektiiviseen ulottuvuuteen. Lisäksi sitoutuminen perustuu osittain jatkuvuuteen perustuvaan komponenttiin sekä pieneltä osin myös normatiiviseen. Affektiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat merkittävimmin työn monipuolisuus, haastavuus ja mielekkyys, onnistumisen ja merkityksellisyyden tunteet sekä ilmapiiri. Jatkuvuuteen perustuvaan sitoutumiseen vaikuttavat eniten palkitseminen ja siihen liittyen osa-aikaisuus, joka jakoi myyjiä kahtia. Lisäksi työn monipuolisuudella, varmuudella sekä työllistymisvaihtoehdoilla ja perhesyillä on vaikutusta jatkuvuusperusteiseen sitoutumiseen. Normatiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat voimakkaimmin positiivinen vapaaehtoinen vastavuoroisuus organisaatiota kohtaan sen toimintaan ja tekemiin investointeihin liittyen. Lisäksi normatiiviseen sitoutumiseen vaikuttavat sosialisaatio kasvatuksen myötä ja psykologinen sopimus odotuksineen. Esimiehen vaikutus sitoutumiseen korostuu tuloksissa ja esimiehen toiminnalla on merkittävin vaikutus affektiiviseen sitoutumiseen. Keskeisimpiä esimiehen vaikutuskeinoja myyjien sitoutumiseen ovat vastuun antaminen ja osallistaminen, palaute, avoin vuorovaikutus ja tiedonkulku sekä tasapuolisuus ja oikeudenmukaisuus toiminnassa. Myös esimiehen kannustavuus ja myyjien yksilöllinen huomiointi, osaamisen kehittämisen tukeminen sekä esimerkillinen toiminta ovat keskeisiä. Sitoutumisen seurauksista merkittävimpiä ovat vähäinen vaihtuvuus sekä työsuorituksen ja asiakaspalvelun laatu. Lisäksi organisaatiokansalaisuuskäyttäytymiseen liittyvät seikat, kuten parhaansa tekeminen, joustavuus ja itseohjautuvuus ovat keskeisiä sitoutumisen seurauksia.

Paikallisjohdon rekrytointi ja toimintatavat - Suomalaisyritykset matkalla Intiaan

Intian talous on kasvanut viime vuosina nopeasti, minkä ansiosta suomalaisyritysten mielenkiinto Intian markkinoita kohtaan on noussut. Intian markkinoille tähtäävien suomalaisyritysten täytyy ymmärtää nopeasti paikalliset toimintatavat ja luoda organisaatiokulttuuri, mikä on sovitettavissa yhteen Intian työkulttuurin kanssa. Intian ja Suomen johtamiskulttuurit eroavat toisistaan, minkä vuoksi Intian markkinoille pyrkivät suomalaisyritykset suosivat maan tavat tuntevan intialaisen paikallisjohtajan rekrytointia. Paikallisen johdon rekrytointi tuo mukanaan paljon etuja, mutta sisältää myös huomattavia haasteita ja vaatii onnistuakseen emoyhtiön erityishuomiota. Analysoin pro gradu -tutkielmassani suomalaisyritysten parhaita käytäntöjä paikallisjohdon rekrytointiprosessissa sekä yhteistoiminnassa rekrytoidun paikallisjohdon kanssa. Päätutkimuskysymys on: millaisia haasteita suomalaiset yritykset kohtaavat Intiassa rekrytoidessa paikallista johtoa ja toimiessa yhteistyössä uuden johdon kanssa? Innostuksen tutkimukseen sain työskennellessäni Suomen vientikeskus Finpron vientitoimistolla, New Delhissä, talvella 2011. Tutkimus on toteutettu Finpron toimeksiannosta. Tutkimuksen tavoitteena on vastata käytännössä havaittuihin haasteisiin ja tuoda uutta liikkeenjohdollista tietoa Intiaan tähtäävien suomalaisyritysten tueksi. Tutkimus on luonteeltaan eksploratiivinen ja aineistolähtöinen, jossa aikaisemman kirjallisuuden pohjalta luotu synteesi toimii tulkintakehyksenä. Tutkimusotteena on kvalitatiivinen tutkimusote. Tutkimuksen tiedonkeruu on suoritettu 15 teemahaastattelun avulla, joihin osallistui yhteensä 19 informanttia. Haastateltavat ovat suomalaisten yritysten Intian toimintojen entisiä tai nykyisiä vastuuhenkilöitä sekä paikallisia neuvonantajia. Tutkimus sijoittuu kansainvälisen henkilöstöjohtamisen (IHRM) ja monikulttuurisen johtamisen (CCM) tutkimuskenttään. Tutkimuksen lähtökohtana on kulttuurisidonnainen ajattelutapa. Tutkimuksen mukaan paikallisen kulttuurin ymmärrys on edellytys ja lähtökohta onnistuneelle paikallisjohdon rekrytoinnille ja sen jälkeiselle yhteistyölle Intiassa. Paikallisjohdon valintakriteerit sekä koko rekrytointiprosessi on mukautettava Intian kulttuuriin sopiviksi. Paikallisen johdon rekrytointiin on kolme vaihtoehtoista tapaa ja valintakriteereistä on erikseen huomioitava hakijan aikaisempaan kokemukseen liittyvät seikat sekä henkilökohtaiset ominaisuudet ja taidot. Lisäksi rekrytointivaiheessa on huomioitava kommunikoinnin ja toimivan yhteistoiminnan edellytykset, jotta emoyhtiö pystyy paikallisjohdon kanssa yhteistyössä kehittämään Intian toimintoihin toimintatavat, jotka tukevat koko organisaation tavoitteita.

Mistä tehdään motivoitunut asiakaspalvelija?

Tämän tutkimus selvittää, mistä tehdään hyvät asiakaspalvelijat? Tarkoituksena on siis tuoda lisää tietoa käytännön asiakaspalvelijoiden johtamisen ja motivoinnin parhaista keinoista. Tutkimuksen osa-ongelmat kysyvät: miten eri asiakaspalvelukeskeiset yritykset määrittelevät asiakaspalvelumotivaation? Miten se syntyy ja millaiset seikat sen syntymiseen vaikuttavat? Sekä miten asiakaspalvelumotivaatiota voidaan kehittää, ylläpitää ja johtaa? Näihin tutkimusongelmiin pyritään löytämään ratkaisuja aikaisemmista tutkimuksista saadun tiedon pohjalta sekä tämän tutkimuksen haastatteluiden avulla. Tutkielman tarkoitus on lisätä tietoa siitä, miten asiakaspalveluiden johtaminen toteutuu suomalaisissa yrityksissä, sekä miten asiakaspalvelijoita voitaisiin motivoida tekemään työnsä paremmin. Tutkimusmenetelmäksi on valittu haastattelututkimus. Tähän on päädytty, jotta voidaan saada syvällistä ja laadullista tietoa johdon keinoista vaikuttaa asiakaspalvelijoiden motivoitumiseen. Tutkimuksen kohdeyritykset ovat Suomessa toimivia suuryrityksiä, jotka ovat menestyneet asiakaspalvelututkimuksissa. Tutkimuksen apuna on käytetty Taloustutkimuksen tekemää Suomi tänään tutkimusta, jonka pohjalta on voitu arvioida tutkimuksen kohdeyritysten menestyneisyyttä asiakaspalvelututkimuksissa. Haastattelut suoritettiin teemahaastatteluina ja apuna käytettiin puolistrukturoitua haastattelurunkoa. Kohdeyrityksiä ja haastatteluja oli neljä kappaletta. Tutkimustulokset analysoitiin teemoittain ja tämän lisäksi hyödynnettiin ristikkäisanalyysiä. Tuloksissa selviää, että rekrytointi on avainsana hyviä asiakaspalvelijoita etsittäessä. Yritykset hakevat henkilöitä, jotka ovat valmiiksi asiakaspalveluhenkisiä ja innostuneita asiakaspalvelutyöstä, ei niinkään tuoteasiantuntijoita. Tällainen henkilö on usein ulospäin suuntautunut, ratkaisukeskeinen ja hänellä on kyky asettua asiakkaan asemaan. Asiakaspalvelijat motivoituvat työhönsä paremmin, jos heitä koulutetaan jatkuvasti ja riittävän hyvin. Koulutuksella luodaan ammattiylpeyttä, joka johtaa sitoutumiseen. Asiakaspalvelijoiden johtamisessa tärkeimmäksi osa-alueeksi nousi tavoitteiden asettaminen, työssä onnistumisen valvonta, jossa esimies ja palvelunlaadun tutkimukset ovat tärkeässä asemassa, sekä palkitseminen. Lisäksi kehityskeskustelut ovat osa hyvää johtajuutta ja ne lujittavat työntekijöiden motivoitumista. Työssä jaksamisen kannalta tärkeäksi tekijäksi nousi haasteellisten asiakaspalvelutilanteiden purkaminen ja rakentava palaute puolin ja toisin. Asiakaspalvelijat jaksavat paremmin tehdä työtään ja innostuvat siitä mikäli heidän työnsä on joustavaa ja luovuudelle annetaan tilaa. Yrityksen positiivinen maine, kannustava kulttuuri ja hyvässä asiakaspalvelutiimissä työskentely edesauttaa asiakaspalvelijoiden motivoitumista ja sitoutumista työhön. Onnistumiset ja työilmapiiri vaikuttavat myös asiakaspalvelijoiden työntekointoon. Asiakaspalvelijoita palkitaan monin erilaisin menetelmin ja niistä motivoivimpia ovat pienet huomionosoitukset tai kehut sekä myyntimäärään ja asiakastyytyväisyyteen sidotut palkan korotukset tai bonukset. Tutkimuksen kohdeyritykset kokivat parantaneensa asiakaspalvelijoiden työtyytyväisyyttä. Työtyytyväisyyden taas on huomattu motivoivan työntekijöitä yhä parempaan asiakaspalveluun. Tämän taas katsotaan parantavan yrityksen kuvaa ja asiakastyytyväisyyttä. Asiakastyytyväisyyttä pidetään yhtenä merkittävistä kilpailukeinoista ja sen avulla yritys voi erottautua kilpailijoistaan.

Suomalais-venäläisten lasten etunimet : valintaperusteet ja rakenne

Tutkimus käsittelee lasten etunimien valintaperusteita ja rakennetta Suomessa asuvissa perheissä, joissa toinen vanhemmista on syntyperäinen suomalainen ja toinen venäläinen maahanmuuttaja. Tutkimuksessa käytetty nimiaineisto koostuu 376 etunimestä, jotka on saatu pääosin 2000-luvulla syntyneiltä 184 lapselta. Analyysiin on otettu ensimmäiset, toiset ja kolmannet etunimet. Tutkimusaineisto on kerätty kyselylomakkeella ja haastatteluilla kesällä 2012. Aineistoni lapsista 13 prosentilla on vain yksi etunimi. Tutkimuksessa käytetään sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää. Aineiston analyysissa käytän myös omaa natiivin venäjän kielen puhujan kielitajuani. Tässä tutkielmassa nimenvalintaperusteiden luokittelu perustuu Eero Kiviniemen luokitteluun, jonka olen muokannut tutkimukseeni sopivammaksi. Luokittelen nimenvalintaperusteet yhteentoista kategoriaan ja esittelen ne yleisyysjärjestyksessä yleisimmästä harvinaisimpaan. Tulokset osoittavat, että suomalais-venäläisten lasten nimenvalintaperusteista kolme yleisintä ovat käytännöllisyys, mieltymys nimeen ja nimen periytyminen suvusta. Nimen kansainvälisyys on neljänneksi yleisin nimenvalintaperuste. Eniten nimenvalinnassa painottuvat käytännölliset seikat eli nimen toimivuus kummankin vanhemman äidinkielellä. Nimenvalinnassa otetaan huomioon myös nimen semanttinen sisältö niin, ettei nimi synnyttäisi epämiellyttäviä mielikuvia suomen tai venäjän kielellä. Aineistoni harvinaisin nimenvalintaperuste on Venäjän käytännön mukainen patronyymi eli isännimi. Patronyymeja on aineistossani kolme, ja ne on annettu lasten jälkimmäiseksi etunimeksi. Tutkimustulokset osoittavat, että vanhemmat eivät halua antaa lapselleen täysin suomalaista tai venäläistä etunimeä. Syinä siihen ovat sekä nimen lausumisen vaikeus että kiusaamispelko sekä se, ettei nimi kuulosta hyvältä. Nimien äänteellisten ja rakenteellisten piirteiden analyysi osoittaa, että suomalais-venäläisten lasten etunimet eivät paljonkaan eroa täysin suomalaisten lasten etunimistä. Aineistoni nimet ovat pääosin kaksitavuisia ja vokaaliloppuisia. Nimissä on jonkin verran vierasperäisiä äänteitä, mutta niiden osuus ei ole suuri. Monet etunimet ovat muualla maailmassa tunnettuja nimiä, jotka on annettu suomalaisessa kirjoitusasussa.

Bioteknologiayritysten pääomarahoitus

Bioteknologian toimiala kehittyy jatkuvasti tarjoten uusia ja tehokkaampia ratkaisuja maailmanlaajuisiin terveys- ja ympäristöongelmiin. Bioteknologian toivotaan myös paikkaavan sitä vajetta, jonka globaali talouden uudelleenjärjestäytyminen on jättänyt Suomen talouteen. Bioteknologiayritysten tuotekehitysprojektit ovat kuitenkin pitkiä, ja näiden projektien lopputulos on usein epävarma aivan niiden loppuvaiheisiin saakka. Nämä seikat aiheuttavat sen, että alan yritysten reaaliprosessin viive on usein huomattava. Reaaliprosessin viive tarkoittaa aikaa, jolloin yritykselle syntyy enemmän menoja kuin tuloja. Yritykset eivät siis pysty kerryttämään tulorahoitusta, ja rahoittamaan sillä liiketoimintaansa. Reaaliprosessin viiveen aiheuttama rahoitusvaje onkin kyettävä rahoittamaan pääomarahoituksella. Tutkielman tarkoituksena on tarkastella niitä pääomarahoitusvaihtoehtoja, joita bioalan yrityksillä on käytettävissään. Tutkimuksen metodi on oikeusdogmaattinen, eli oikeusjärjestykseen kuuluvien sääntöjen sisällön selvittämiseen keskittyvä metodi. Kysymyksen tarkastelua laajennetaan käyttämällä oikeusdogmaattisen näkökulman rinnalla ongelmakeskeistä näkökulmaa. Ongelmakeskeinen lainoppi pyrkii systematisoimaan koko oikeusjärjestystä, ei vain jotain sen osa-aluetta, tutkimuskysymyksen suhteen. Bioteknologiayritysten tärkeintä omaisuutta ovat usein immateriaalioikeudet, erityisesti patentit. Patentteihin liittyy kuitenkin eräitä ongelmia, jotka saattavat vääristää yrityksen rahoituksen hintaa. Puhtaasti vieraan pääoman ehtoinen rahoitus ei yleensä ole merkittävällä tasolla bioteknologiayrityksissä. Tätä selittää muun muassa näiden yritysten vähäinen vakuudeksi kelpaava reaaliomaisuus. Monet bioteknologiayritysten käyttämät rahoitusinstrumentit ovat sen sijaan välipääomarahoitusta. Välipääomarahoitus on rahoitusta, joka sijoittuu luonteeltaan oman ja vieraan pääoman ehtoisen rahoituksen väliin. Välipääomarahoitusinstrumentteja ovat muun muassa muunnellut osakkeet sekä vaihtovelkakirja- ja pääomalainat. Myös pääomasijoittaminen on merkittävä bioteknologiayritysten rahoittamisen muoto. Siinä pääomasijoittajat tekevät sijoituksia sellaisiin listaamattomiin yrityksiin, joiden arvon ajatellaan nousevan tulevaisuudessa. Pääomasijoittajan ja kohdeyrityksen välisiä suhteita säädellään usein monimutkaisin sopimusehdoin. Myös erilaiset julkiset toimijat ovat tärkeitä bioteknologiayritysten rahoittajia. Kaiken kaikkiaan bioteknologiayritysten rahoituskenttä vaikuttaa melko monimutkaiselta. Alan yritysten rahoituksen hankinnan yksinkertaistaminen saattaisikin johtaa positiivisesti kokonaistaloudelliseen kehitykseen.

Venäjän rynnäkkökonekaluston kehitykseen vaikuttaneet tekijät toisen maailmansodan jälkeen

Pro Graduni aihe ja samalla päätutkimusongelma on tutkia Venäjän rynnäkkökonekaluston kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä toisen maailmansodan jälkeen. Alaongelmina on mitkä seikat ovat olleet keskeisiä tekijöitä koneita suunniteltaessa, ohjasiko kehitystä enemmän lännessä tapahtunut kehitys vai omat innovaatiot ja miten rynnäkkökoneet ovat kehittyneet. Tutkimusmenetelmänä käytin kvalitatiivista grouded theory- menetelmää. Venäjä on kehittänyt ilmavoimiaan rajusti toisesta maailmansodasta lähtien. Kuitenkin kaikki suuret tekniset läpimurrot tehtiin muissa maissa ennen Neuvostoliittoa. Heti sodan jälkeen Neuvostoliitto alkoi kuroa lännen etumatkaa kiinni suihkumoottoriteknologiassa. Tässä auttoivat Saksasta ja briteiltä saadut moottorit. Suihkumoottori nosti sotilasilmailun aivan uudelle tasolle kun käytettävissä oleva korkeus- ja nopeusalue kasvoi huomattavasti. Suihkumoottorit toivat mukanaan myös ongelmia. Nopeudet lentoonlähdössä ja laskussa sekä tarvittavat kiitotiepituudet kasvoivat rajusti. Myös koneiden toiminta-ajat olivat varsin vaatimattomia verrattuna potkurikoneisiin. Ratkaisua etsittiin ja se löydettiin kääntyvistä siivistä. Tämäkin läpimurto keksittiin lännessä ennen Neuvostoliittoa. Kääntyvät siivet tulivat kolmannen sukupolven koneisiin ja niiden avulla nopeudet onnistuttiin pitämään alhaisina lennon kriittisissä vaiheissa. Myös neljännen sukupolven koneet tulivat Yhdysvalloissa käyttöön ennen Neuvostoliittoa. Tämän sukupolven koneissa pystyttiin yhdistämään entistä tehokkaammin useita ominaisuuksia ja myös kääntyvistä siivistä voitiin luopua. Vaikka Neuvostoliitto oli sotilasilmailun suurvalta, se kulki kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen lähes koko ajan teknisesti vähän länsimaita jäljessä. Länsimaiden, etenkin Yhdysvaltojen, konetyypit ohjasivat jossain määrin Neuvostoliiton tulevia konetyyppejä. Hyvinä esimerkkeinä tästä on A-10 Thuderbolt vs Su-25 frogfoot, F-111 Aardvark vs Su-24 Fencer, F-16 Falcon vs Mig-29 Fullcrum ja F-15 Eagle vs Su-27 Flanker. Vaikka kyseiset Neuvostoliiton koneet eivät olleet mitään suoria kopioita amerikkalaisista vastineista, yhtäläisyyksiäkin on paljon. Pitää ottaa huomioon, että myös Yhdysvallat seurasi Neuvostoliitossa tapahtuvaa konekehitystä ja Neuvostoliiton koneet vaikuttivat Yhdysvaltojen konesuunnitteluun. Hyvä esimerkki tästä oli, kun yhdysvaltalaiset suunnittelivat F-15-koneen vastineeksi MiG-25:lle, jonka suorituskyvyn he yliarvioivat. Neuvostoliittolaiset puolestaan suunnittelivat Su-27-koneen vastaamaan F-15-koneen tuomaa uhkaa vastaan

Vertailevan markkinoinnin sääntely kilpailijan näkökulmasta

Tämän tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten vertailevaa markkinointia tulee arvioida kilpailevien elinkeinonharjoittajien välisissä riita-asioissa. Kuluttajia koskeva näkökulma rajataan siten tutkimuksen ulkopuolelle. Tutkielmassa käsitellään vertailevaa markkinointia koskevaa sääntelyä ja sen tulkintaa erityisesti markkinaoikeuden ja liiketapalautakunnan ratkaisuissa noudattaen lainopillista tutkimusmenetelmää. Tutkimustulokset osoittavat, ettei yksistään lainsäädännön nojalla voida tehdä päätelmiä siitä, millaisia vertailevaa markkinointia koskevia toimenpiteitä on pidettävä kiellettyinä. Arvioinnissa on siten otettava huomioon kaikki tapauskohtaiset seikat ja tulkittava niitä lainsäädännön, itsesääntelyn sekä oikeuskäytännön perusteella. Etenkin kohderyhmä määrittelee sen, miten vertailevan markkinoinnin sääntelyä tulee yksittäisessä tapauksessa tulkita.

Vesihuoltolaitosten yhteistyön kehittäminen

Tässä tutkimuksessa on kartoitettu vesiosuuskuntien tilannetta koko Suomessa sekä tarkemmin Pirkanmaan alueella. Kokemuksia toiminnan kehittämisestä on kerätty aiemmin tehdyistä tutkimuksista ja raporteista sekä haastattelemalla henkilöitä, jotka ovat olleet mukana vesiosuuskuntien sulautumisessa ja yhdistymisessä kunnalliseen vesihuoltolaitokseen. Arvokasta tietoa on saatu myös vesihuoltoalan asiantuntijoilta sekä vesiosuuskuntien toiminnan kehittämiseen tähtääviltä aktiiveilta. Näistä tietolähteistä on saatu kattava kuvaus tämän hetken vesiosuuskuntatoiminnasta Suomessa ja ajatuksia siitä, miten toimintaa tulisi kehittää. Erilaisia vaihtoehtoja on löytynyt useita. Raporttiin koottiin toimintaohjeet sekä sopimuspohjaisen toiminnan kehittämiseen, vesiosuuskuntien sulautumiseen että vesiosuuskuntien yhdistymiseen kunnalliseen vesihuoltolaitokseen, sillä tällaisia prosessikuvauksia ei ollut aiemmin tehty. Menettelyihin pyrittiin tunnistamaan kaikki huomioitavat seikat, jotta vesiosuuskuntien, kuntien ja kunnallisten vesihuoltolaitosten edustajille tulisi mahdollisimman kattava kuva prosessin vaatimuksista. Tarkempia ohjeita ja erilaisia asiakirjamalleja tulee edellä mainittujen tahojen käyttöön, kun Kuntaliiton Vesiosuuskunnat, kuntien vesihuoltolaitokset ja kunnat -hanke valmistuu.

Suomen tykistössä käytettävät sytytintekniikat

Tavoitteena oli selvittää nykyisin käytössä olevia sytytintekniikoita Suomen Puolustusvoimissa. Myös pyrittiin arvioimaan uusien tekniikoiden mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tutkielmassa esi-tetään sytyttimien jaottelu, rakenne yleisellä tasolla sekä perehdytään hieman tarkemmin sytyttimi-en toimintaperiaatteeseen. Tutkielma toteutettiin käyttämällä kvalitatiivista tutkimusmenetelmää, lähteinä alan kirjallisuus, elektroniset dokumentit, valokuvat ja internet. Tutkimuksen pääkysymys on: Mikä on suomalaisen kenttätykistön sytyttimien nykytilanne ja tulevaisuudennäkymä? Alakysymykset ovat: Mikä on käytössä olevien sytyttimien jako, rakenne ja toimintaperiaate? Mitä teknisiä innovaatioita on ke-hitteillä sytytintekniikoiden suhteen? Tutkimus rajoittuu vain Suomen tykistössä käytettäviin syty-tintekniikoihin. Tutkimuksessa ei käsitellä raketinheittimissä käytettäviä sytyttimiä. Sytyttimet voidaan nykyiseltään jakaa ainoastaan toimintaperiaatteensa mukaisesti. Niille asetetut vaatimukset ja niiden rakenne riippuvat sytytintyypistä. Kaikille voidaan kuitenkin asettaa niin sanottuja yleisiä vaatimuksia, jotka koskevat muun muassa valmistamista ja varmistuksia. Sytyttimien toimintaperiaatteiden tunteminen on turvallisuuden kannalta välttämätöntä. Mitään yleissytytintä ei ole olemassa, siksi monenlaiset toimintatavat on hallittava. Turvallisuusvaatimuk-siin kuuluvat myös varmistukset kuljetusta ja käsittelyä varten. Tutkimusten perusteella nykyiset sytyttimet toimintaperiaatteineen säilynevät vähintään seuraavat 30 vuotta. Mekanisoitujen joukkojen yleistyminen ja mahdollinen sodankäynti asutuskeskuksissa tulevat asettamaan uusia haasteita, samoin taloudelliset seikat.