Välikirja rahoittamisesta ilman omistusoikeuden luovuttamista

22 x 28 cm

Kesän ja kauniin ilman vaunu

kuv., 37 x 23 cm

Innovaatiokeskuksia ei synny ilman tieteen tukea

Kirjallisuusarvostelu

Raskauden, synnytyksen ja äitiyden suuntametaforat Johanna Venhon runoteoksissa Ilman karttaa ja Yhtä juhlaa

Pro gradu -tutkielmani kiinnittyy feministiseen runoudentutkimukseen. Tutkimuskohteinani ovat Johanna Venhon (s. 1971) runoteokset Ilman karttaa (2000) ja Yhtä juhlaa (2006). Tutkimuskysymyksenäni on, miten Venhon runoteosten metaforat merkityksellistävät naisten kokemusta kulttuurisesti, sosiaalisesti ja tekstuaalisesti tuotetusta ruumiillisuudesta, raskaudesta, synnytyksestä sekä äitiydestä. Lähtökohtanani on tarkastella runojen metaforia kielessä toimivien ja sukupuoleen kiinnittyvien ajattelullisten rakenteiden kuvaajina. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä toimivat George Lakoffin, Mark Johnsonin ja Mark Turnerin näkemykset kognitiivisesta metaforateoriasta sekä Marjut Kähkösen teoriasta tekemät feministiset tulkinnat. Keskityn tilaan liittyviin orientoiviin eli suuntametaforiin (”orientational metaphors”). Tutkielma pitää sisällään Säiliö-skeemaan ja käsitemetaforaan Ruumis On Säiliö liittyviä runoanalyysejä ja -tulkintoja, jotka jättävät metaforiin liittyvän monitulkintaisuuden elämään. Äitiy-den tilan kysymyksiä avaan käyttämällä myös ylhäällä – alhaalla sekä edessä – takana -polaarisuuteen liittyviä käsitemetaforapareja kuten Äitiys On Matka, Alhaalla On Huonommin, Jokapäiväinen/Arki On Alhaalla, Ylhäällä On Paremmin, Edessä On Tulevaisuus ja Mennyt On Takana. Naisen ruumiin säiliömäisyys ja yhteys luontoon korostuvat Venhon metaforissa. Runoista voidaan lukea pyrkimys naisen ja luonnon keskinäisen suhteen muuttamiseen. Vesi ja nestemäisyys korostavat naisruumiiseen ja äitiyteen kytkeytyvien metaforien kautta käsitteiden ja kokemusten liikettä ja muuttuvuutta sekä samalla naisruumiin muutosta raskauden ja äitiyden myötä. Naisen ruumiillisuus ja äitiys on runoissa luonteeltaan ambivalenttia: yhtä aikaa mahdollistavaa ja rajoittavaa. Äitiyttä ei kuvata pullantuoksuisena ihanteena vaan arkinen todentuntuisuus korostuu. Koti kuvataan sekä luovuutta rajoittavana että onnen paikkana. Fyysisen tilan avaaminen liittyy kokoelmassa henkisen tilan avaamiseen, äidin tilan laajentamiseen ja kirjoittamisen mahdollistumiseen. Metaforat antavat naiselle aktiivisen toimijan ja valitsijan roolin, mitä tulee raskaudesta, synnyttämisestä ja äitiydestä päättämiseen. Nainen on äitinä selviytyjä ja äitiyden ja arjen kuvaston muokkaaja. Vaikka kognitiivinen metaforateoria korostaa yksisuuntaisuutta merkityksen muodostumisessa, ei mielestäni voida silti kieltää jonkinasteista vuorovaikutusta lähde- ja kohdekäsitteen välillä. Tämä yhdessä runojen monitulkintaisuuden ja ironian kanssa luo naisruumiista, naisesta ja äidistä moninaisen ja liikkuvan kuvan. Venhon teosten metaforat merkityksellistävät monitasoisesti naisten kokemusta kulttuurisesti, sosiaalisesti ja tekstuaalisesti tuotetusta naiseudesta, äitiydestä ja ruumiillisuudesta ja samalla kyseenalaistavat ja laajentavat kuvaa naisen ruumiista raskauteen, synnytykseen ja äitiyteen liittyen.

Paineistetun ilman käyttö sähköntuotannossa

Kandidaatintyössä esitellään erityyppiset tavat varastoida energiaa käyttämällä paineilmavarastoa, olemassa olevat eri laitesukupolvet ja toiminnassa ja suunnitteilla olevat laitokset. Lopuksi esitellään vielä lyhyesti CAES-laitoksen laskentaan tarvittavat termodynamiikan perusyhtälöt.

Mediapsykologit ilman rajoja

Kirjallisuusarvostelu

Vähemmistöomistukset EU:n yrityskauppavalvonnassa: Sulautuma-asetuksen laajentaminen ilman määräysvaltaa hankittaviin vähemmistöomistuksiin – sääntelyn tarve ja vaikutukset

Yrityskauppavalvonnan tavoitteena on markkinoiden kilpailullisen rakenteen turvaaminen puuttumalla tarvittaessa ennakolta tehokasta kilpailua estäviin järjestelyihin. Euroopan unionin yrityskauppavalvonnasta säädetään sulautuma-asetuksessa. Asetuksen mukainen keskittymä syntyy, kun määräysvalta kohdeyhtiössä siirtyy. Valvonnan ulkopuolelle jäävät siten sellaisten vähemmistöomistusten hankinnat, joissa määräysvalta kohdeyhtiössä ei siirry myyjältä ostajalle. Toinen mahdollisuus kilpailulle haitallisiin vähemmistöomistusten hankintoihin puuttumiseksi olisivat SEUT 101 artiklan kartellikielto sekä 102 artiklan määräävän markkina-aseman väärinkäytön kielto, joskin niiden soveltamista yrityskauppoihin on pidetty rajallisena. Tästä seurauksena Euroopan komissio on antanut kesällä 2014 valkoisen kirjan, jossa se ehdottaa sulautuma-asetuksen laajentamista ilman määräysvaltaa hankittaviin vähemmistöomistuksiin. Tutkielman aiheena ovat vähemmistöomistukset EU:n yrityskauppavalvonnassa. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä on selvittää, muodostavatko määräysvallattomien vähemmistöomistusten hankinnat sellaisen lainsäädäntöaukon, johon sulautuma-asetus tai toisaalta myöskään SEUT 101 ja 102 artiklat eivät sovellu. Lisäksi tutkielma tarkastelee, mitä kilpailulle haitallisia vaikutuksia vähemmistöomistusten hankinnoilla voi olla, millaisia sääntelyvaihtoehtoja ongelman ratkaisuksi on ehdotettu sekä millaisia olisivat sääntelyn mahdolliset vaikutukset. Tutkielman menetelmää voidaan luonnehtia lainopilliseksi ja sääntelyteoreettiseksi. Lainopillinen tutkimus tarkastelee voimassa olevaa oikeutta, sääntelyteoreettinen tutkimus puolestaan sitä, millaista lainsäädäntöä tulisi laatia. Näkökulmaltaan tutkielma on EU-kilpailuoikeudellinen. Tutkielman johtopäätöksenä todetaan, ettei nykyisen sulautuma-asetuksen sääntely sovellu vähemmistöomistusten hankintoihin silloin, kun hankintaan ei liity määräysvaltaa kohdeyhtiössä. Vastaavasti SEUT 101 ja 102 artiklojen soveltaminen voi tulla kyseeseen vain tietyissä tilanteissa. Vähemmistöomistusten hankinnat voivat kuitenkin aiheuttaa kilpailulle haitallisia vaikutuksia, jotka voivat ilmetä horisontaalisina koordinoituina tai koordinoimattomina vaikutuksina tai vertikaalisina poissuljentavaikutuksina. Ratkaisuksi vähemmistöomistusten hankintojen sääntelyyn on ehdotettu niin kutsuttua kohdennettua avoimuusjärjestelmää, joka olisi nykyistä ilmoitusmenettelyä kevyempi vaihtoehto mahdollistaen komissiolle kuitenkin potentiaalisesti kilpailulle haitallisten tapausten tutkimisen. Sääntelyllä tulisi kuitenkin olemaan vaikutuksia niin komission, jäsenvaltioiden kuin järjestelyjä suorittavien yritystenkin kannalta.

”Draamalla vai ilman” – Opettajien käsityksiä ja kokemuksia draamakasvatuksesta peruskoulussa

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää draamakasvatusta opiskelleiden ja sitä työssään käyttävien opettajien käsityksiä draamakasvatuksen sisällöistä ja tavoitteista sekä heidän kokemuksiaan draamallisten menetelmien käytöstä. Tutkimus pyrkii myös selvittämään opettajien käsityksiä draamakasvatuksen asemasta ja haasteista koulussa. Tutkimuksen taustalla on draamakasvatuksen oman opetussuunnitelman ja oppiaineen aseman puuttuminen sekä draaman painottaminen uudessa opetussuunnitelmassa. Tutkimusaineisto koottiin haastattelemalla kuutta draamaa opetuksessaan käyttävää opettajaa kevään 2014 ja kevään 2015 välisenä aikana. Tutkittavat ovat draamakasvatusta opiskelleita ylä- ja alakoulun opettajia. Tutkimus on kvalitatiivinen, ja tutkimusmenetelmänä käytettiin teemahaastattelua. Opettajat nimesivät draamakasvatuksen keskeisiksi sisällöiksi ja tavoitteiksi sosiaaliset taidot sekä itsestä oppimisen. Draamallisten menetelmien käytössä korostuivat draamalle ominaiset työtavat sekä opettajien näkemys draamakasvatuksesta kokonaisvaltaisena pedagogiikkana. Draaman eduksi opettajat katsoivat erityisen ilmapiirin ja haasteiksi nousi joukko sekä koulun sisäisiä ja ulkoisia haasteita että vaatimuksia opettajalle ja oppilaalle. Draamakasvatuksesta muodostuu kokonaisvaltainen tapa kasvattaa ja opettaa tulevaisuuden vaatimia taitoja.