Tieto, valta ja veronkanto

Kirjallisuusarvostelu

Inkvisiittorin tieto, kerettiläisen tuomio. Valdesilaisten harhaoppisten tunnistaminen ja tuomitseminen Petrus Zwickerin inkvisitiossa Stettinissä 1392–1394 ja traktaatissa ”Cum dormirent homines” (1395)

Tutkielman aiheena on myöhäiskeskiaikaisen inkvisiittorin harhaoppeja koskeva tieto: miten inkvisiittori määritti kerettiläisiä ja kerettiläisyyttä, miten hän inkvisitio-oikeudenkäynnissä tuotti tunnustuksia kerettiläisyydestä ja miten näitä tunnustuksia hallittiin, selitettiin ja tulkittiin aikalaistekstissä. Aineistona on ollut inkvisiittori Petrus Zwickerin keskiaikaisessa Pommerissa, Stettinin kaupungissa vuosina 1392–1394 johtaman valdesilaisia harhaoppisia tutkineen inkvisition protokollat ja Zwickerin vuonna 1395 kirjoittama teologinen traktaatti Cum dormirent homines, jossa hän selitti valdesilaista oppia katolisen inkvisiittorin näkökulmasta. Tutkimuksen metodologiaan ovat vaikuttaneet ennen kaikkea Michel FOUCAULT’N teoretisoinnit tiedosta, tiedon alasta, diskursseista ja subjektivoinnista. Näitä on tulkittu tukeutuen brittiläisen historioitsijan John ARNOLDIN foucault’laisella lähestymistavalla esiin tuomiin havaintoihin Languedocin inkvisition toiminnasta 1200–1300-luvuilla. Tutkielman sijoittuu ennen kaikkea englantilaiseen ja saksalaiseen harhaoppisuuden ja inkvisition tutkimuksen traditioon. Ensimmäinen käsittelyluku keskittyy Zwickerin inkvisitioon tietoa ja tunnustuksia tuottavana mekanismina. Protokollien kirjaamisessa kerettiläisen puhetta selitettiin, hallittiin ja asetettiin sille kuuluvaan paikkaan. Samalla tunnustusten hallinta oli tunnustajien hallintaa: painostus, taivuttelu ja johdattelu kuuluivat Zwickerin työkaluihin. Luvussa kyseenalaistetaan tutkimukseen vakiintunut kuva Petrus Zwickeristä verrattain avomielisenä ja valistuneena inkvisiittorina ja korostetaan hänen tehneen valintoja ja arvioita kerettiläisistä ennen kaikkea oman aikansa tiedon kontekstissa. Tätä seuraa toisessa käsittelyluvussa tarkastelu inkvisiittorin tekemistä ja hänelle aikalaisajattelun puitteissa mahdollisista harhaoppisten luokitteluista. Zwickerin kuulusteluja ja kirjoittamista ohjasi kerettiläistopokseen eli aikalaiskirjallisuudessa välittyneeseen kerettiläisen streotypiaan kuulunut jako viekkaiden ja syntiin viettelevien harhaopin johtajien, heresiarkkien, ja heitä seuraavan ja uskovan lammasmaisen maallikojen lauman välillä. Inkvisiittorin kysymykset tähtäsivät selvittämään, mikä oli maallikoiden suhte ‖heresiarkkeihin‖. Uskovaisten massan kohdalla kyse ei lopultakaan ollut uskomisesta, vaan suhteesta heresian johtajiin. Tutkielmassa esitetään tulkinta siitä, miten inkvisitioiden ja inkvisiittorin tuottamia tekstejä pitäisi lukea suhteessa toisiinsa, saman tietoa tuottavan ja tulkitsevan mekanismin osina. Koko inkvisiittorin kysymyksenasettelu, myös sen oikeuden-käytöllinen puoli, oli kauttaaltaan teologinen. Yksi tutkielman keskeisiä havaintoja on, että myös keskiaikaisten inkvisitioiden juridisia asiakirjoja tulee tulkita aiempaa enemmän niitä ympäröivän teologisen kirjallisuuden kontekstissa.

Feministinen tieto-oppi ja tutkimusprosessi

Kirjallisuusarvostelu

FinELibin Tieto tutkijan työpöydälle –kyselyn tiedotus ja tulokset Oulun yliopiston kirjastossa

Tiina Jounion esitys Käyttäjäkysely ja glögi -iltapäivässä 15.12.

Onko Afganistanissa palvelevan kriisinhallintajoukon henkilökohtainen suoja riittävä?

Tavanomaisten rauhanturvaoperaatioiden muututtua kriisinhallintaoperaatioiksi, usein asymmetristä sodankäyntiä käyvässä valtiossa, sekä sotilaan henkilökohtaisen että ajoneuvojen suojan tarve on noussut merkittävästi. Tällaisen muuttuneen sodankuvan myötä suojavarusteiden kehitys on lähtenyt merkittävän nousuun ja esimerkiksi suomalaisten kriisinhallintajoukkojen varusteita Afganistanissa on kehitetty merkittävästi ISAF-operaation alkuun verrattuna Taistelija 2015 -hankeen ja siihen liittyvien suojajärjestelmien integroimisen ansiosta. Afganistanissa meneillään olevassa operaatiossa on kuolemaan johtaneista tappiosta noin 42,2 prosenttia tuotettu improvisoiduilla räjähteillä (IED) ja vain 19,6 – 26,7 prosenttia luotien vaikutuksesta. Tämä on asettanut kriisinhallinnan Afganistanissa uusien vaatimusten eteen. Ammusten vaikutus pehmeisiin maaleihin perustuu lähinnä sirpaleisiin, luoteihin ja paineeseen. Kuolemaan johtavat vammat sijaitsevat yleisesti pään, rintakehän ja vatsan alueilla. Sotilaan, joka on varustettu luotisuojaliiveillä ja kypärällä, haavoittuva pinta-ala asevaikutukselle koostuu näiden sekä raajojen yhteenlasketusta pinta-alasta. Ajoneuvoon kohdistuva paineisku altistaa ajoneuvossa olevan henkilöstön paineen lisäksi täryvaikutukselle, jolloin iskun energia välittyy ajoneuvon rakenteita pitkin suoraan ajoneuvon henkilöstöön tai heidän suojavarustukseen, kun taas taistelijan ballistisen suojaliivin läpäisyyn tarvitaan vähintään 80 Joulen liike-energia, mutta ihmisen ihon läpäisyyn tarvitaan ainoastaan 10 Joulen liike-energia. Näiden tietojen valossa kehitystyötä ballististen suojavarusteiden kehittämiseksi tehdään joka hetki. Tämän tutkimuksen tavoitteena on antaa vastaus Afganistanissa ISAF (International Security Assistance Force) -operaatiossa palvelevan suomalaisen kriisinhallintajoukon suojavarusteiden kehittymisestä sekä nykyisellään kriisinhallintajoukkojen käytössä olevien tai lähitulevaisuudessa henkilökohtaiseen käyttöön suunnitelluista suojavarusteista sekä niiden välisistä merkittävimmistä eroista. Samalla pyritään antamaan vastaus edellä mainittujen varusteiden toimivuudesta Afganistanin kaltaisella toimintakentällä ja vastaus kysymykseen onko Afganistanissa palvelevalla kriisinhallintajoukolla riittävät henkilökohtaiset suojavarusteet. Tutkimuksen tärkeimmät lähteet ovat erilaiset puolustusvoimien laitosten ja siviiliyritysten sekä yksityisten henkilöiden laatimat tutkimusraportit ballistisista suojavarusteista, joita on täydennetty Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunnan asiantuntijoiden lausunnoilla.

Tieto tutkijan työpöydälle!

”Tieto tutkijan työpöydälle” -raportti käsittelee e-julkaisujen käyttöä tutkimustyössä. Raportti perustuu Kansallisen elektronisen kirjaston (FinELib) syksyllä 2011 toteuttamaan samannimiseen suomalaisten yliopistojen, FinELib-konsortioon kuuluvien tutkimuslaitosten ja yliopistollisten sairaaloiden tutkijoille suunnattuun kyselyyn. Raportti valmistui 29.2.2012 ja se julkaistiin 16.3.2012.

Mitä hiljainen tieto on hengellisessä työssä? : kokemuksellinen näkökulma hiljaisen tiedon ilmenemiseen, siirrettävyyteen ja siirrettävyyden merkitykseen ikääntyneiden diakoniatyöntekijöiden ja pappien työssä

Katri Suhosen väitöskirja Mitä hiljainen tieto on hengellisessä työssä? : kokemuksellinen näkökulma hiljaisen tiedon ilmenemiseen, siirrettävyyteen ja siirrettävyyden merkitykseen ikääntyneiden diakoniatyöntekijöiden ja pappien työssä (Jyväskylän yliopisto 2009).