Psykososiaaliset kuormitustekijät yli 45-vuotiaiden hoito- ja opetusalan työntekijöiden terveystarkastuksissa sekä niiden yhteys itsearvioituun työkykyyn

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä positiivisia ja negatiivisia psykososiaalisia kuormitustekijöitä oli kirjattu yli 45-vuotiaiden hoito- ja opetusalan työntekijöiden terveystarkastuskirjauksissa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon kuormitustekijöitä oli kirjattu ja miten ne olivat yhteydessä itsearvioituun sen hetkiseen työkykyyn, jota mitattiin työkykyindeksimittarilla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ikääntyneet, valtakunnallisesti toimivan yksityisen lääkäriasemaketjun työterveyshuollon asiakkaat (N=106). Tutkimusaineiston muodostivat työntekijöiden elektronisessa muodossa olevat terveystarkastusdokumentit (N=147). Aineisto kerättiin kesäkuussa 2014. Tutkimusmenetelmänä oli annotointi, jossa etukäteen määritellyt psykososiaaliset positiiviset ja negatiiviset kuormitustekijät tunnistettiin ja poimittiin terveystarkastuskirjauksista. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä ja deduktiivisella sisällön analyysillä. Kuormitustekijöiden osuuksia sisällön analyysimenetelmällä tarkasteltaessa, erottuivat selkeästi kuormittavimmat riskitekijät: työn määrä ja työtahti (neg. n=116, pos. n=32), työympäristö ja välineet (neg. n=68, pos. n=73), sosiaaliset suhteet (neg. n=43, pos. n=73). Tilastollisen analyysin tulokset osoittivat kuormitustekijöiden yhteyden huono/kohtalaiseen työkykyindeksiin. Tilastollisesti merkitsevin yhteys oli sosiaalisilla suhteilla, sen jälkeen tulivat työmäärä ja -tahti sekä työympäristö ja välineet. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyvien työntekijöiden terveystarkastusten suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi tutkimustulokset auttavat sekä terveydenhuolto- että koulutusorganisaatioita tukemaan työntekijöidensä työhyvinvointia ja työkykyä. Työn kuormitustekijöiden yksilöllinen kartoitus antaa mahdollisuuden käyttää joustavia interventioita, jotka voidaan kohdistaa sekä organisaatiotasolle että psykososiaalisiin tekijöihin.

Siltoja uskonnon ja sukupuolen risteämäkohtiin sekulaarin paradigman yli

Kirjallisuusarvostelu

Eläkkeellesiirtymishaluihin vaikuttavat tekijät yli 45-vuotiailla henkilöillä

Väestön ikääntyminen ja sen vaikutuksiin reagoiminen ovat jo vuosia olleet suurennuslasin alla, koska väestön ikääntymisen eteneminen aiheuttaa painetta Suomen julkisen talouden kestävyydelle. Haastavaan tilanteeseen yritetään vastata työllisyys- ja eläkepoliittisilla ratkaisuilla nostamalla työllisyysastetta ja pidentämällä työuria. Suomen hallituksen tekemät toimenpiteet, vuoden 2005 työeläkeuudistus sekä vuoden 2017 eläkeuudistus, sisältävät nämä tavoitteet ja niihin pyritään pääsemään esimerkiksi eläkeikää nostamalla. Tämän tutkimuksen tarkoitus on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat yli 45-vuotiaiden ihmisten eläkkeelle siirtymishaluihin ja vaikuttavatko ne aikaistavasti vai myöhentävästi. Tavoitteena on tarkastella laajasti erilaisten taustatekijöiden yhteyttä siihen, milloin henkilöt haluaisivat eläköityä. Tavoite on myös saada ymmärrystä siitä, mihin tekijöihin vaikuttamalla suomalaisten työuria saataisiin pidennettyä. Kvantitatiivisen tutkimukseni aineistona toimii European Social Survey 2010 -aineisto. Empiirisissä tarkasteluissa käytän menetelmänä varianssianalyysiä ryhmien keskiarvojen vertailuun. Taustamuuttujat koostuvat neljästä eri aihealueesta: demografisista, sosioekonomisista, terveyteen liittyvistä sekä työhön ja työoloihin liittyvistä tekijöistä. Tutkimukseni tulosten perusteella useat eri taustatekijät vaikuttavat yli 45-vuotiaiden ihmisten eläkeajatuksiin. Mikään yksittäinen asia ei ole ihmisten elämässä sellainen, joka yksin ratkaisisi päätöksen siirtyä eläkkeelle jonain tiettynä ajankohtana. Yksinkertaistettuna hyvä terveydentila, vanhempi ikä ja työviihtyvyys sekä mahdollisuudet vaikuttaa omaan työhön ovat niitä tekijöitä, jotka tulosteni mukaan ovat yhteydessä haluun jatkaa pidempään työelämässä. Monet toimet työurien pidentämiseksi tähtäävät työelämän kehittämiseen ja työssäviihtyvyyden parantamiseen. Työntekijöiden motivaatiota jatkaa pidempään tuleekin kohottaa näillä toimilla. Monet tutkimukseni merkitykselliset taustatekijät ovat myös sellaisia asioita, joihin panostamalla tai joiden ongelmiin puuttumalla työviihtyvyyttä ja työoloja olisi mahdollista parantaa. Näissä asioissa sekä päättäjien että työnantajien toimet ovat avainasemassa.

”Et mul on virkaa täs maailmas” – Yli Hyvä Juttu luo toivoa syrjäytyneille nuorille

Tämän laadullisen tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko viranomaisten ja palokuntanuorisotyötä tekevien näkökulmasta sopimuspalokunnan nuorisotoiminnalla myönteisiä vaikutuksia syrjäytymisuhan alla oleviin lapsiin ja nuoriin. Samalla tutkittiin, millaisia käsityksiä viranomaistoimijoilla ja avainhenkilöillä on harrastustoiminnasta elämänhallinnan edistäjänä. Tutkimusta taustoittaa ajatus osallisuuden tuottamasta hyvinvoinnista sekä teoria Toivosta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys perustuu C.R. Snyderin Theory of Hope –ajattelumallille. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, strukturoiduilla haastatteluilla, avaininformanttihaastatteluilla sekä ryhmähaastatteluilla. Tutkimukseen osallistuneet ovat suomalaisia sopimuspalokuntien nuoriso-osastojen vastuuhenkilöitä tai sosiaali- ja pelastusviranomaisia. Aineisto analysoitiin laadullisin menetelmin aineistolähtöistä sisällönanalyysiä käyttäen. Tutkimus on Terveyden ja Hyvinvoinnin laitoksen (THL) Yli Hyvä Juttu -hankkeen (YHJ) arviointitutkimuksen osatutkimus. Se liittyy lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn kehitetyn sosiaalisen vahvistamisen toimintamallin juurruttamiseen ja kehittämiseen. Toimintamallissa sosiaaliviranomaiset ja muut syrjäytymisuhan alla olevien nuorien kanssa toimivat ohjaavat aktiivisesti heitä sopimuspalokuntien palokuntanuorisotoimintaan. Tulokset viittaavat siihen, että palokuntanuorisotyön ja toimintamallin voi katsoa tukevan nuoren minäpystyvyyden kehittymistä, optimistista ajattelua itsestään ja tulevaisuudestaan. Se ohjaa valitsemaan terveitä päämääriä tulevaisuuteen ja tukee niissä sekä antaa nuorelle erilaisia vahvistavia kokemuksia toimijuudesta. Aineiston perusteella voidaan myös todeta, että sosiaalinen vahvistaminen on merkityksellinen asia palokuntanuorisotyössä ja YHJ -toimintamallissa, joka ohjaa nuoria harrastuksen pariin. Yhteiskunnallisesta näkökulmasta palokuntaharrastus tukee nuoren yhdenvertaisuutta ja toiminnassa mukana ollessa opitaan kansalaistaitoja. Sosiaalisesta näkökulmasta katsoessa tulokset osoittavat, että yhteistoimintaan osalliseksi pääseminen tukee nuoren päämäärätietoisuutta. Emootioiden tasolla voidaan katsoa turvallisuuden tunteen lisääntyvän palokuntatoiminnan autoritäärisen toimintakulttuurin vuoksi.

Postmoderni subjekti Jaakko Yli-Juonikkaan romaanissa Neuromaani

Kirjailija Jaakko Yli-Juonikkaan (s.1976) on julkaissut uransa aikana useita romaaneja, joista kolmas romaani Neuromaani (2012) on selvästi laajin ja kompleksisin. Siinä on useita piirteitä, joiden perusteella se on luokiteltavissa juuri postmoderniksi romaaniksi. Neuromaani on poikkeuksellinen romaani suomenkielisessä kirjallisuudessa, koska Suomessa postmodernismi ei ole koskaan noussut sellaiseen asemaan kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa. Postmoderni kirjallisuus on leimallisesti juuri meidän aikamme kirjallisuutta. Se käsittelee niitä ongelmia, joita ihminen kohtaa yhä epäselvemmäksi muuttuneessa maailmassa. Maailma muuttuu koko ajan monimutkaisemmaksi, kun saatavilla oleva informaatio lisääntyy koko ajan. Sen seurauksena yhden ihmisen on yhä vaikeampi tulkita ja järjestellä tuota informaatiota koherenttiin muotoon. Tästä seurauksena postmodernin kirjallisuuden subjektit ovat heikentyneessä tai hajonneessa tilassa. Kirjallisuus ei enää kuvaa päähenkilöiden kautta eheää fiktiivistä maailmaa, vaan tilalla on maailmojen runsaus. Se näkyy postmodernin kirjallisuuden käyttämissä eri rekistereissä, runsaassa intertekstuaalisuudessa ja eri aineksen yhdistelyssä. Postmoderni kirjallisuus yhdistelee matalaa ja korkeaa kulttuuria, mutta lopputuloksena on usein romaaneja, joiden lukukokemusta voisi kuvailla vaikeaksi. Se johtuu siitä, ettei lukijakaan ole enää autonominen subjekti, joka kykenisi tulkitsemaan tekstimassan yhteneväiseksi kokonaisuudeksi. Tutkielma tarkastelee postmodernia subjektia Neuromaanissa. Postmodernin subjektin problematiikka esiintyy romaanissa pääasiassa kolmella eri tavalla. Sen henkilöhahmot ovat heikentyneitä subjekteja, joiden on vaikea tulkita omaa tilannettaan. Päähenkilöiden sekava tilanne heijastuu lukijaan, jonka lukukokemus on katkonainen ja vaikea. Romaanin tekijä ja kertoja on myös hajonneen subjektin tilassa, sillä yhtenäisen tekstin sijasta Neuromaani on tulvillaan eri lähteistä lainattua ainesta ja erilaisia tekstityyppejä, kerronnan seassa on jopa kaupallista ainesta. Se johtuu siitä, että kaikki kolme ovat samassa hajonneen subjektin tilassa.

Airborne Pinus pollen in the atmosphere of Brisbane, Australia and relationships with meteorological parameters

Relationships between weather parameters andairborne pollen loads of Pinus inBrisbane, Australia have been investigated overthe five-year period, June 1994–May 1999.Pinus pollen accounts for 4.5% of the annualairborne pollen load in Brisbane where thePinus season is confined to the winter months,July–early September. During the samplingperiod loads of 11–>100 grains m3 wererecorded on 24 days and 1–10 grains m3 on204 days. The onset and peak dates wereconsistent across each season, whereas the enddates varied. The onset of the Pinuspollen season coincided with the coolestaverage monthly temperatures (< 22°C),lowest rainfall (< 7mm), and four weeks afterdaily minimum temperatures fell to 5–9°Cin late autumn. Correlations obtained betweendaily airborne Pinus pollen counts andtemperature/rainfall parameters show thatdensities of airborne Pinus pollen arenegatively correlated with maximum temperature(p < 0.0001), minimum temperature (p < 0.0001)and rainfall (p < 0.05) during the mainpollination period. The mean duration of eachpollen season was 52 days; longer seasons wereshown to be directly related to lower averageseasonal maximum temperatures (r2 = 0.85,p = 0.025). These results signify that maximumand minimum temperatures are the majorparameters that influence the onset andduration of the Pinus pollen season inthe environs of Brisbane. Respiratory allergyis an important health issue in Brisbane,Australia, but it remains unknown whether ornot airborne Pinus pollen is acontributing factor.

Sudden cardiac arrest associated with early repolarization.

BACKGROUND: Early repolarization is a common electrocardiographic finding that is generally considered to be benign. Its potential to cause cardiac arrhythmias has been hypothesized from experimental studies, but it is not known whether there is a clinical association with sudden cardiac arrest. METHODS: We reviewed data from 206 case subjects at 22 centers who were resuscitated after cardiac arrest due to idiopathic ventricular fibrillation and assessed the prevalence of electrocardiographic early repolarization. The latter was defined as an elevation of the QRS-ST junction of at least 0.1 mV from baseline in the inferior or lateral lead, manifested as QRS slurring or notching. The control group comprised 412 subjects without heart disease who were matched for age, sex, race, and level of physical activity. Follow-up data that included the results of monitoring with an implantable defibrillator were obtained for all case subjects. RESULTS: Early repolarization was more frequent in case subjects with idiopathic ventricular fibrillation than in control subjects (31% vs. 5%, P<0.001). Among case subjects, those with early repolarization were more likely to be male and to have a history of syncope or sudden cardiac arrest during sleep than those without early repolarization. In eight subjects, the origin of ectopy that initiated ventricular arrhythmias was mapped to sites concordant with the localization of repolarization abnormalities. During a mean (+/-SD) follow-up of 61+/-50 months, defibrillator monitoring showed a higher incidence of recurrent ventricular fibrillation in case subjects with a repolarization abnormality than in those without such an abnormality (hazard ratio, 2.1; 95% confidence interval, 1.2 to 3.5; P=0.008). CONCLUSIONS: Among patients with a history of idiopathic ventricular fibrillation, there is an increased prevalence of early repolarization.

Luontoleikkien mahdollisuudet lasten toimintaterapiassa

Opinnäytetyöni tarkoituksena on selvittää, miten luontoleikkejä on mahdollista soveltaa lasten toimintaterapiaan. Käsitän työssä ihmisen ja ympäristön kuuluvan kiinteästi toisiinsa. Tämän vuoksi toimintaa, tässä yhteydessä luontoleikkiä, ei voi ymmärtää ellei ota yksilön ja hänen ympäristönsä vuorovaikutuksellisia tekijöitä huomioon. Tämän vuoksi selvitän opinnäytetyössäni myös luontoympäristön sekä luonnonmateriaalien sovellutusmahdollisuuksia toimintaterapiassa. Opinnäytetyön teoriaa on ohjannut toimintaterapiaan sovellettu ekologinen viitekehys yhdessä ekoterapeuttisten ajatusmallien sekä ympäristöön liittyvien tutkimustulosten kanssa. Toiminnallinen opinnäytetyöni sisältää erillisen, ihmisiltä keräämäni luontoleikkivihkon, jota voi käyttää soveltaen toimintaterapiaan. Vihkosta löytyy yli 50 erilaista luontoleikkiä, jotka ovat olleet vastaajille jollakin tapaa merkityksellisiä. Vihkosta löytyy luonnon eri elementtejä sisältäviä leikkejä: maa-, vesi-, eläin-, metsä-, puu- ja kasvistoleikkejä. Näiden elementtien käyttömahdollisuudet ja ominaisuudet tulevat esille opinnäytetyön eri vaiheissa. Yhteys työelämään näkyy toimintaterapeutti yksityisyrittäjä Riika Östbergin soveltaessa leikkivihkon leikkejä kahden lapsen toimintaterapiaprosessiin. Toimintaterapeutin tekemät jäsennellyt havainnot ja niistä tekemäni johtopäätökset, tukevat työhön kokoamaani teoriaa. Tuloksien perusteella luontoleikkejä, luontoympäristöä ja luonnonmateriaaleja on mahdollista käyttää ennakkosuunnitelmien avulla lasten toimintaterapiassa. Toimintaterapeutti voi ohjata myös lapsen tukiverkostoa huomaamaan, kuinka luontoleikkitoiminta on terveyttä ja hyvinvointia edistävä, ekologinen sekä taloudellinen vaihtoehto lapsen toiminnan ja toimintakyvyn edistämiseksi. Luontoympäristössä lapsen on mahdollista harjoitella luovasti samoja taitoja kuin muutenkin toimintaterapiassa. Toivon, että opinnäytetyö saa lukijat miettimään omaa paikkaansa omassa ympäristössään. Tarkoituksenani on kannustaa ihmisiä käyttämään luontoa lapsen kasvun ja kehityksen tukena. Luontoteema on jo pelkän ajankohtaisuutensa ja monipuolisuutensa vuoksi hyvä tutkimuksen aihe. Tätä opinnäytetyötä voisi lähteä luontevasti jatkamaan haastattelemalla lapsia, perehtyen heidän omakohtaisiin luontoleikkikokemuksiinsa.

Kilpailija-analyysi Keravan ruokaravintoloista

Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda kilpailija-analyysi Keravan keskustan ruokaravintoloista. Opinnäytetyön toimeksiantaja oli perheyritys HS Ravintolat KY jolla on ollut alustavia suunnitelmia perustaa lounasravintola esimerkiksi Keravalle. Ennen ravintolan perustamista yritys halusi selvittää minkälaisia ravintoloita kyseisillä markkinoilla on. Opinnäytetyössä haluttiin myös tutkia Keravan keskustan ruokaravintoloiden kilpailutilannetta. Lisäksi haettiin vastausta kysymykseen, onko näillä ruokaravintolamarkkinoilla tilaa uudelle yksityiselle lounasravintolalle. Tutkimuksessa kartoitettiin kaikki Keravalla sijaitsevat ravintolat ja jaettiin ne seuraaviin ryhmiin: baarit, pizzeriat, kebabravintolat, pikaruokalat, grillit, kahvilat, kahvilaravintolat, lounasravintolat ja ravintolat. Kilpailija-analyysi tehtiin niistä ravintoloista ja kahviloista jotka sijaitsivat 04200 postitoimialueella eli noin kilometrin säteellä toisistaan Keravan keskustassa. Kaikissa keskustan ravintoloissa ja kahviloissa vierailtiin ja vierailujen aikana vastattiin etukäteen laadittuun kyselylomakkeeseen. Lomakkeessa selvitettiin muun muassa ravintoloiden asiakaskuntaa, tuotevalikoimaa, tavoitteita, oletuksia ja arvomaailmaa. Perustettavan ravintolan tärkeimmistä kilpailijoista tehtiin myös SWOT-analyysi. Tutkimus suoritettiin Keravalla kahtena päivänä syksyllä 2006 ja yhtenä päivänä keväällä 2007. Tutkimustuloksista selvisi, että Keravalla on yhteensä 58 ravintolaksi luokiteltavaa paikkaa joista yli 62% sijaitsee keskustan alueella. Kilpailija-analyysiin kelpuutettiin keskustassa sijaitsevat ravintolat ja kahvilat. Toimipaikkoja löytyi yhteensä 17 ja niistä seitsemän oli kahviloita. Keskustan 10:stä ravintolasta peräti kuusi oli teemaravintoloita ja seitsemästä kahvilasta vain kaksi oli perinteisiksi kahviloiksi luokiteltavia. Lisäksi keskustan ravintolat ja kahvilat olivat erilaistaneet toimintaansa muun muassa pitopalvelulla, kabinettien ja astioiden vuokrauksella sekä yksityistilaisuuksilla. Nämä erilaistamisen toimet kertoivat ravintoloiden välisestä kovasta kilpailusta. Opinnäytetyön teoreettinen osuus käsitteli kilpailija-analyysiä ja erilaisia kilpailija-analyysimalleja. Analyysimalleissa keskityttiin eniten Porterin malliin. Teoriaosuudessa käsiteltiin myös asiakasmarkkinointia ja erityisesti markkinoinnin osa-alueita segmentointia ja asemointia. Opinnäytetyön pohdintaosuudessa mietittiin, minkälaisella ravintolalla tai kahvilalla olisi mahdollisuuksia menestyä Keravan ruokaravintolamarkkinoilla.

Hyvinvointia oikealla ravitsemuksella : opaslehtinen ikääntyneelle, osa II

Tämän opinnäytetyön taustalla on aiempi opinnäytetyömme, joka liittyi iäkkään potilaan ravitsemukseen akuuttiosastolla. Opinnäytetyössä tiedon keruumenetelminä käytettiin ruokailun seurantalomaketta ja strukturoitua haastattelulomaketta. Näistä selvisi, että potilaat söivät viljatuotteita liian vähän ja maitotuotteiden nauttiminen saattaa olla liian vähäistä. Yli puolella potilaista oli alhainen painoindeksi ja kalkki- sekä D-vitamiinivalmisteiden käyttö oli vähäistä. Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa kotona asuvalle ikääntyneelle opaslehtinen. Opaslehtisessä käsitellään ravitsemuksen ongelmakohtia terveyden edistämisen näkökulmasta. Opaslehtisen tarkoituksena on välittää tietoa kotona asuvalle ikääntyneelle ravitsemuksen osa-alueista, jotka saattavat aiheuttaa ongelmia. Opaslehtisellä haluamme luoda ikääntyneelle tunteen, että hän voi itse ja helposti omalla toiminnallaan vaikuttaa terveyteensä. Opaslehtisemme sisältö nousee edellisen opinnäytetyömme kirjallisuuskatsauksesta ja tutkimusosasta. Opaslehtisessä käsittelemme ikääntymisen vaikutusta ravinnontarpeeseen sekä proteiinin, nesteen, D-vitamiinin, kalsiumin ja kuidun merkitystä ikääntyneelle. Opaslehtinen on keskeltä taitettu A4:n kokoinen ohut kartonki. Oppaassa on neljä sivua, ja yksi sivu on aina A5:n kokoinen. Opaslehtisen nimi on ”Hyvinvointia oikealla ravitsemuksella. Opaslehtinen ikääntyneelle”. Opaslehtinen tulee Helsingin kaupungin eteläisen kotihoitoyksikön Länsi-Lauttasaaren kotihoidon terveydenhoitajien käyttöön. Opaslehtinen on tarkoitettu terveydenhoitajan työvälineeksi, jota voi käyttää ikääntyneen ravitsemusohjauksen tukena. Opaslehtiseen ikääntynyt voi tutustua rauhassa ja halutessaan palata aiheeseen. Esittelimme oppaan keväällä 2007 Länsi-Lauttasaaren kotihoitoyksikössä.

Jalkaterapian asiakkaiden jalkojen omahoitotottumukset vuosina 2003-2005

Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian jalkapisteessä hoidossa käyneiden eri-ikäisten asiakkaiden (n=346) jalkojen omahoitotottumukset ja niiden tarkoituksenmukaisuus sekä jalkaterien terveyden taso. Tutkimukseen osallistuneiden ikäjakauma oli 6-96 ja keski-ikä 60 vuotta. Kysely toteutettiin Kunto-Stadian jalkapisteessä opiskelijoiden harjoittelujaksoilla vuosina 2003-2005. Tutkimusstrategia oli kvantitatiivinen ja tiedonhankintamenetelmänä oli strukturoitu kyselylomake. Tulokset on esitetty käyttäen frekvenssejä ja prosenttiosuuksia. Tulosten mukaan suurin osa vastanneista pesi jalat päivittäin ja kuivasi varvasvälit joka pesun yhteydessä. Vajaa puolet rasvasi jalat harvemmin kuin kerran viikossa tai ei lainkaan. Noin puolet käytti jalkojen ihon hoidossa raspia. Noin puolet käytti luonnonkuitusukkia. Yksi kymmenestä liikkui sisätiloissa sukkasillaan. Hieman yli puolelle kenkien löytyminen oli vaikeata. Alle kolmasosa harrasti yhtä tai kahta liikuntalajia. Yleisimmin harrastettiin kävelyä. Alle puolet harrasti liikuntaa 3-4 kertaa viikossa. Alle puolet ei toteuttanut jalkavoimistelua. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että jalkahygienian taso on huono, koska jalkojen omahoitotietoudessa on puutteita. Tässä tutkimuksessa sukat ja kengät tukevat jalkojen terveyttä melko huonosti. Tutkimustulosten mukaan sukkia vaihdetaan liian harvoin, jonka seurauksena jalkahygienia kärsii. Kenkätottumukset eivät tue pystyasentoa ja liikkumista. Tutkimukseen osallistuneet harrastavat yksipuolista liikuntaa, koska tutkimustuloksista ilmenee, että suurin osa harrastaa yhtä tai kahta liikuntalajia. Jalkavoimistelua harrastettiin liian vähän, jonka seurauksena jalkaterän ja säären alueen lihastasapaino häiriintyy ja nivelten toiminta kärsii. Suomessa ja ulkomailla ei ole aiemmin tehty näin laajaa tutkimusta jalkojen omahoitotottumuksista. Ammattikuntamme ja muu terveydenhuoltohenkilöstö saavat ajankohtaista ja syventävää tietoa, jolloin jalkaongelmien syntymistä voidaan ehkäistä puuttumalla ajoissa opetuksen ja ohjauksen avulla puutteellisiin jalkojen omahoitotottumuksiin. Toivomme tämän tutkimuksen kannustavan jalkojenhoitajia ja jalkaterapeutteja panostamaan jatkossa yksilölliseen asiakkaan opetukseen ja ohjaukseen sekä kehittämisehdotusten perusteella muokatun jalkojen omahoitolomakeen motivoivan entistä enemmän keräämään tietoja asiakkaiden jalkojen omahoitotottumuksista. Kysymykset on muokattu tutkimustulosten ja opinnäytetyön tekovaiheessa ilmenneiden kehitystarpeiden perusteella.

Ikääntyneen potilaan ravitsemus ja siihen liittyvien tekijöiden kartoitus akuuttiosastolla

Tämä opinnäytetyö liittyy Helsingin kaupungin Akuuttisairaalaosaston ja Helsingin ammattikorkeakoulun Stadian tutkimus- ja kehittämishankkeeseen "Kuntoutumista ja selviytymistä edistävän hoitotyön kehittäminen". Opinnäytetyö tehtiin yhteistyössä Helsingin kaupungin terveyskeskuksen Laakson sairaalan osasto 2 kanssa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Laakson sairaala osasto 2 ravitsemushoitoa. Tarkoituksena oli kartoittaa potilaan ravitsemushoidon toteutumista osastolla ja laatia kehittämisehdotuksia ravitse-mushoidon toteuttamiseen osastolla. Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä käytettiin ruokailun seurantalomaketta ja strukturoitua haastattelulomaketta. Opinnäytetyön ruokailun seurantaan osallistui 10 potilasta, joiden ruokailua hoitajat ha-vainnoivat kahden päivän ajan. Strukturoituun haastatteluun osallistui 18 potilasta, joista nuorin oli 40-vuotias ja vanhin 98-vuotas. Aineisto analysoitiin SPSS for Windows 14.0 -ohjelmalla. Ruokailun seurantalomakkeella arvioituna potilaat söivät viljatuotteita liian vähän ja maitotuotteiden nauttiminen saattaa olla liian vähäistä. Aterioiden annoskoot olivat liian suuria. Haastatteluosuudessa selvisi, että yli puolella potilaista oli alhainen BMI ja kalkki- ja D-vitamiinivalmisteiden käyttö oli vähäistä. Osa potilaista oli sitä mieltä, että ruoka ei ollut riittävän lämmintä ja ateriat olivat suolattomia. Ilta-päiväkahvin tarjoilua huoneisiin ja ruokalistasta tiedottamista ennakkoon toivottiin myös. Kolmanneksella potilaista oli ainakin joskus huono ruokailuasento. Kaikki potilaat olivat omasta mielestään omatoimisia ruokailun suhteen, eikä heillä ollut syömisvaikeuksia. Tulokset osoittavat, että tulevaisuudessa olisi aihetta kiinnittää enemmän huomiota osastohoidossa olevien potilaiden ravitsemukseen liittyviin tekijöihin. Hyvä ravitsemustila parantaa elämänlaatua ja edesauttaa toimintakyvyn säilymistä. Huono ravitsemustila aiheuttaa monilta osin terveydellisiä ongel-mia, pitkittää kuntoutumista ja lisää ikääntyneiden hoidon kustannuksia.