Book review: ‘Cornea. Color Atlas & Synopsis of Clinical Ophthalmology. Wills Eye Institute’, by C.J. Rapuano. Wolters Kluwer/Lippincott Williams & Wilkins, Philadelphia 2012

This book is one in a series of seven atlases covering the ophthalmic sub-specialties: cornea, retina, glaucoma, oculoplastics, neuro-ophthalmology, uveitis and paediatrics. The author of Cornea and editor of the series is Christopher Rapuano, Attending Surgeon and Director of the Cornea Service at Wills Eye Hospital in Philadelphia, Pennsylvania, USA. In the introduction to the book, Rapuano states ‘The goal of this series is to provide an up-to-date clinical overview of the major areas of ophthalmology for students, residents and practitioners in all the healthcare professions’...

Book Review : "Statutory Will Applications : A practical Guide by Richard Williams and Sam McCullough"

The jurisdiction of Australian courts to make wills for those lacking testamentary capacity is relatively new, having been granted by legislation progressively enacted across the various states and territories between 1996 and 2010. Given increasing numbers of statutory will applications since the legislative reform, and a growing body of law, the publication of the specialist work, Statutory Will Applications: A Practical Guide, by Richard Williams and Sam McCullough, is timely and valuable. This work will be of great interest to those who act for individual clients, especially wills and estates practitioners, but also personal injury practitioners acting for incapacitated persons who have been awarded substantial damages.

Book Review : "Statutory will Applications in Australia : A Practical Guide by Richard Williams & Sam McCullough"

Although UK courts have, for many years, had power to make wills for those lacking testamentary capacity, this jurisdiction jurisdiction is relatively new in Australia, having been granted by legislation enacted between 1996 and 2010.

Neustadt an der Aisch; Jewish Community Collection 1878-1988

Clipping: "Ausstellung ueber das juedische Leben in Neustadt a. d. Aisch" from Neustaedter Rathausbote (April, 1988). Xerox copy of the front page "Anzeige-Blatt der Stadt Neustadt an der Aisch" (June 5, 1878).

Philippson-Gottschalk Family Collection 1810-1842

Letters and documents of Philippson-Gottschalk family, primarily famly affairs.

Julius Bisno collection, undated, 1780, 1801-1980.

Jewish organization executive. Primarily autographs, photos, writings, speeches, and biographical material, collected by Bisno, relating to ca. 120 Jews who have attained prominence in American public life; together with papers (1923-32) from Congregation Talmud Torah of Los Angeles, letters (1928-37) relating to other Jewish organizations in Los Angeles, and 3 letters of Stephen S. Wise, dealing with the general Jewish situation in Europe in 1933 and with the question of Jewish participation in the 1936 Olympic games. Persons represented include Benjamin N. Cardozo, Abe Fortas, Felix Frankfurter, Henry Horner, Herbert H. Lehman, and Lewis L. Strauss.

Mothers, your's is a sacred work! Naiskysymys adventistijulistaja Ellen Whiten profeetallisessa terveysopetuksessa vuosina 1866 1878

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani naiskysymystä Seitsemännen päivän adventtikirkon oppiäiti Ellen Whiten (1827 1915) terveysopetuksessa. White tunnetaan ennen kaikkea näyistään, joiden välityksellä hän koki saavansa Jumalalta hyvinvointiin liittyviä ohjeita. White kirjoitti näkyjensä innoittama terveysoppaita ja julisti pääasiassa Yhdysvalloissa yli 70 vuotta. Päälähteenäni ovat kaksi Whiten omaelämäkertaa vuosilta 1880 ja 1915 sekä 83 artikkelia, jotka hän julkaisi adventistien johtavassa terveyslehdessä, Health Reformerissa, vuosina 1866 1878. Tutkimuskysymykseni ovat, miksi White osoitti lähes kaiken terveyteen liittyvän opetuksensa naisille ja miten hän ymmärsi terveyden osana naisen roolia ja tehtäviä. Tulkintani mukaan White julisti naisille, sillä hän uskoi, että naisen asema oli selkeytettävä. Yhdysvallat teollistui ja kaupungistui nopeasti 1800-luvulla, mikä aiheutti naisille taloudellisia, sosiaalisia ja terveyteen liittyviä ongelmia. Lisäksi toinen suuri herätys (1800 1830) synnytti keskustelua naisen roolista. Monet kirkot antoivat naisille luvan esimerkiksi saarnaamiseen, mutta Yhdysvalloissa vahvistui samaan aikaan myös käsitys naisesta kodin uskonnollisena johtajana. Ymmärrän, että Whiten mukaan ratkaisu naisen sekavaan asemaan oli terveys. Uskon, että Whiten mukaan nainen pystyi ottamaan oman paikkansa yhteiskunnassa, mikäli hän pysyi terveenä ja oppi tuntemaan terveyden periaatteet. Toisaalta White sai vaikutteita naisten yhteiskunnallisten oikeuksien puolustajilta. He ajattelivat, että vain koulutettu ja terve nainen kykeni vapautumaan avioliitosta. Toisaalta White oli naisasianaisia maltillisempi. Hän ymmärsi, että vain terve ja terveyskoulutuksen saanut nainen saattoi olla hyvä äiti. Ellen White osallistui terveysopetuksellaan keskusteluun myös naisen uskonnollisesta roolista. White oli itse kiertelevä terveyssaarnaaja. Silti hän ymmärsi, että muiden naisten kutsumus oli olla terve ja koulutettu äiti. White korosti äitien pyhyyttä luultavasti siksi, että hän pyrki turvaamaan oman auktoriteettiasemansa Adventtikirkossa. White myös luultavasti ymmärsi roolinsa ja tehtävänsä poikkeuksellisiksi ja arvosti vilpittömästi äitiyttä. Whiten mukaan äidin tehtävä oli kasvattaa terveitä ja moraalisia kansalaisia. Tehtävän arvon hän perusteli aikansa tieteellisillä teorioilla. White korosti luonnontieteilijä Charles Darwinin (1809 1882) evoluutioteorian mukaisesti, että äidin velvollisuus oli siirtää lapsilleen hyvä terveys. Käsityksensä terveyden ja moraalin suhteesta hän selitti frenologialla, jonka mukaan ihmisen elämäntavat vaikuttivat hänen luonteenpiirteisiinsä. White oli myös todennäköisesti kiinnostunut sosiaalitieteilijä Herbert Spencerin (1820 1903) ajatuksista, joiden mukaan kansalaisten kehittyessä myös yhteiskunta jalostui yhä paremmaksi. Vaikka White perusteli opetustaan modernilla tieteellä, hän oli ennen kaikkea uskonnollinen julistaja. Hän kuului 1840-luvulla herätyssaarnaaja William Millerin (1782 1849) liikkeeseen, jonka jäsenet uskoivat, että Jumala tuhoaa Yhdysvallat viimeisellä tuomiolla, mikäli kansan moraalin tila ei nopeasti kohene. Millerin liikkeen painotukset säilyivät Adventtikirkossa, joka perustettiin vuonna 1863. Siten White ymmärsi, ettei äiti ollut vastuussa vain perheensä ja kansansa maallisesta hyvinvoinnista vaan myös heidän pelastuksestaan. Whiten käsitys äidistä on mielestäni ristiriitainen. White antoi äideille paljon valtaa, mutta myös suuren vastuun. Hän korosti äitien arvokkuutta, mutta toisaalta he eivät olleet hänen mukaansa korvaamattomia. White ei myöskään huomioinut naisia, jotka eivät olleet äitejä.

Constituting religion after Williams: The false dichotomy of theocracy and secularism

The Williams case is a relevant segue to consider the broader issue of constitutional relations between church and state in Australia. This paper argues that the dichotomous approach of theocracy as opposed to secularism is false and actually undermines the proper operation of s 116. A theocracy would contravene s 116 as an establishment of religion, but secularism also amounts to a conflict with s 116 as prohibiting the free exercise of religion. The necessary alternative is to find a middle ground compatible with s 116, one which will not establish any single state religion but will allow the contribution of different religious perspectives in the process of policy-making. This paper briefly considers how such an approach may be implemented.

On the Nash-Williams′ Lemma in Graph Reconstruction Theory

A generalization of Nash-Williams′ lemma is proved for the Structure of m-uniform null (m − k)-designs. It is then applied to various graph reconstruction problems. A short combinatorial proof of the edge reconstructibility of digraphs having regular underlying undirected graphs (e.g., tournaments) is given. A type of Nash-Williams′ lemma is conjectured for the vertex reconstruction problem.

El clero argentino durante la Revolución (1810- 1816) según las oraciones patrióticas : análisis de los casos de: Diego Zabaleta, Gregorio Funes, Francisco de Paula Castañeda y Pedro de Castro Barros

Resumen: El presente trabajo es un análisis individual de cada Oración Patriótica enunciada en el título. En cada una de ellas se destaca, como eje de estudio, el lenguaje utilizado y el orden dialéctico que cada personaje propone. El tiempo histórico en que cada uno de los discursos fue pronunciado es también analizado como relación directa a la naturaleza del mensaje. Se busca remarcar además la preeminencia que tuvo el clero criollo como uno de los actores sociales fundamentales del proceso revolucionario.