Sellutehtaan toiminnan tukeminen sisäistä viestintää kehittämällä

Työssä haluttiin selvittää sellutehdasorganisaation sisäisen viestinnän nykytilaa ja siihen liittyviä haasteita. Lisäksi selvitettiin mitä viestintäkanavia ja -käytäntöjä tuotantotoimintaan liittyy ja miten niitä tulisi kehittää. Tutkimuksessa käytettiin kvalitatiivista tutkimusotetta. Tutkimusaineisto kerättiin henkilökohtaisten teemahaastattelujen sekä ryhmähaastattelujen avulla. Teemahaastattelujen aineisto litteroitiin ja analysoitiin teema-alueitten mukaisesti. Ryhmähaastattelujen aineisto saatiin kirjaamalla olennaisimmat asiat keskustelujen aikana. Lopuksi saatu materiaali luokiteltiin ryhmiin haastattelukysymyksiin perustuen. Tutkimuksessa saatiin selkeä käsitys siihen mitä kanavia pitkin ja miten tuotanto-organisaatio viestii tällä hetkellä. Eri viestintäkanavien hyötyjen ja heikkouksien määrittämisen kautta voitiin arvioida mihin suuntaan viestinnän kehittämistä tulisi suunnata. Tulosten perusteella määriteltiin toimenpiteet, joiden kautta organisaatio saa parannettua tiedon kulun läpinäkyvyyttä ja lisättyä vuorovaikutusta organisaation eri toimijoiden välillä. Toimenpidesuositusten mukaan organisaation tulisi hyödyntää tehokkaammin käytössä olevaa sähköistä raportointijärjestelmää sekä kehittää palaveritoimintoja. Palautteenantoa, eli viestinnän kaksisuuntaisuutta tulisi korostaa, koska se vahvistaa ja ohjaa haluttua toimintaa. Tänä päivänä yritysten viestinnälliset tarpeet korostavat yhä enemmän yksilöllisiä vuorovaikutus- ja kommunikointitaitoja. Näiden taitojen osaamisen ja ymmärtämisen kautta on vasta mahdollista käyttää tehokkaasti viestintäteknologian tuomia etuja työyhteisöissä. Nämä taidot ovat myös pohjana muutostilanteista selviytymiselle.

Täällä pysytään hengissä luomalla lauluja. Arki ja suomalaisuus Johanna Venhon runoelmassa Yhtä juhlaa

Tutkielma on kulttuurintutkimuksellinen analyysi kansallisista merkityksistä Johanna Venhon (s.1971) runoelmassa Yhtä juhlaa (2006). Runoelman kansallisia aspekteja ei ole juuri huomioitu sen vastaanotossa. Haen tutkimuksessani vastausta siihen, miten Yhtä juhlaa esittää suomalaisuutta ja mihin se tarvitsee tässä esityksessä edeltäjiään kansallisessa traditiossa. Tutkimukseni nationalistisen teorian viitekehyksenä toimii Benedict Andersonin ajatus kansakuntien kuvitellusta luonteesta sekä Michael Billigin käsite arkinen nationalismi. Kulttuurintutkimuksellinen analyysi pitää sisällään kansallisten merkitysten sukupuolittumisen, kulttuuristen merkitysten rakentumisen lyyrisen perinteen ja kielen muodostamina kulttuurikoodauksina sekä ekologisen näkökulman. Suomalaisuuden esittäminen ilmenee ensinnäkin Yhtä juhlaa -runoelman viitekehyksenä toimivasta kansanrunon traditiosta, joka kulkee mukana 2000-luvun runominän arjessa. Runoelma esittää suomalaisuutta myös muina kulttuurikoodauksina sekä arkisina käytäntöinä. Yhtä juhlaa antaa äidille/naiselle aktiivisen toimijan roolin suomalaisuuden kuvastossa, joka näkyy esimerkiksi runojen minän arjesta selviytymisen keinoina, kieltäytymisenä vahvan naisen retoriikkaan liitetystä vaikenemisesta, ekologisena diskurssina ja lyyrisen hiihtokuvauksen uudistumisena. Tutkimuksessani hahmottuu arjen merkitys kansallisen kuvan muuttumiselle. Suomalaisuutta ei kuvata Yhtä juhlaa -runoelmassa ihaillen ja kaukaa juhlakäyttöön vaan suomalaisen äidin arjessa tehtyjen huomioiden pohjalta. Arjesta nähty kuva on retusoimaton esitys siitä, millaisia piirteitä suomalaisuuteen tänä päivänä liitetään. Yhtä juhlaa -runoelman voi nähdä jonkinlaisena muutoksen osoituksena, koska se tuo eksplisiittisesti kansallisen tradition uudelleen arvioitavaksi arjen kautta. Aiemmalle kuvastolle tyypillisen juhlavuuden poissaolo mahdollistaa jaetun kokemuksen, joka on toden tuntuisena kenties helpompi samastumiskohde tämän päivän suomalaiselle kuin kaukaa ja ihaillen toteutetut fantasiat siitä, mitä on olla suomalainen. Koska tutkimukseni koskee vain Yhtä juhlaa -runoelmaa, olisi esimerkiksi Venhon muun tuotannon tai muiden nykylyyrikoiden kansallisten piirteiden kartoittaminen tarpeellista laajempien kansallisten merkitysten analysoinnille.

Händel-konsertti : Lauttasaaren kirkossa 15.5.1960

Nauhakotelossa käsiohjelman ensimmäinen sivu. Ilmeisesti konsertissa esitetty muitakin teoksia kuin tällä nauhalla olevat, sillä konsertin solisteiksi lueteltu nauhalla esiintyvien lisäksi Marianne Segerstam (sopraano), Astrid Riska (altto) ja Pekka Salomaa (basso).

Kaatopaikkakaasun hyväksikäyttö lietteen kuivauksessa

Tällä hetkellä suuri osa esikäsiteltyjen jätevesilietteiden loppusijoitusvaihtoehdoista ei pysty kattamaan lopullisesti kasvavien lietemäärien loppusijoitustarvetta, mikä lisää lietteen loppusijoitusta kaatopaikoille. Kuitenkin EU:n tiukentuneen jätehuoltolainsäädännön sekä ilmastonlämpenemisen suurien haasteiden vuoksi, kaatopaikoille sijoitettavien jätteiden määrää täytyy pyrkiä vähentämään. Tämän työn tavoitteena on tutkia jätevedenpuhdistamoilta tulevan lietteen termistä kuivausta yhtenä lietteenkäsittely vaihtoehtona. Tavoitteena on selvittää voidaanko lietettä kuivaamalla saada liete paremmin hyödynnetyksi. Työssä tarkasteltiin yleisesti yhdyskuntalietteen termisessä kuivaamisessa nykyisin käytettäviä menetelmiä, sen ympäristövaikutuksia, energian tarvetta ja kustannuksia sekä siitä saatavaa hyötyä lietteen loppusijoittamisessa. Lisäksi arvioitiin kuinka kaatopaikkakaasun hyödyntäminen soveltuisi lietteen kuivauksessa tarvittavan energian tuotantoon. Työssä tehdyn selvityksen mukaan kaatopaikkakaasua voidaan hyödyntää suhteellisen helposti lämmöntuotannossa ilman merkittäviä laitosmuutoksia tai kaasun puhdistusta. Ongelmana pidettiin kaatopaikkakaasun kuljetuksia, joka on suhteellisen vaikeaa ja taloudellisesti kannattamatonta. Kuitenkin noin 10 km välimatkan säteellä kaatopaikasta sen hyödyntäminen olisi mahdollista. Työn laskelmien mukaan Suomessa hukkaan poltetulla kaatopaikkakaasulla voitaisiin kuivata noin 250 tuhatta tonnia lietettä vuosittain.

Tääll' yksinäni laulelen

Kansanlaulu, Suomi.

Hajautetun tuotannon verkkoonliittäminen - verkkokoodit ja käytännön toimet

Euroopan unionin asettamat uusiutuvan energian lisäämistavoitteet ovat kasvattaneet hajautetun tuotannon määrää Euroopassa. Eri hajautetun tuotannon verkkokoodit asettavat tuotantolaitoksille omat vaatimuksensa, mikä vaikeuttaa eri toimijoita, joten yhtenäiselle verkkokoodille on tarvetta. ENTSO-E onkin luomassa tällä hetkellä Euroopan unionille yhtenäisiä pilottiverkkokoodeja, joiden tarkoitus on myöhemmin kattaa kaikkia tuotantolaitoksia koko Euroopassa. Tämän vuoksi ENTSO-E:n verkkokoodien vaatimuksia on syytä tutkia. Tässä diplomityössä tarkastellaan hajautetun tuotannon nykyisiä ja ENTSO-E:n kehitteillä olevia verkkokoodeja. Työssä tutkitaan myös älykkäiden verkkojen ja verkkokoodien kehitystä. Verkkokoodien vertailuja suoritetaan pohjoismaisesta näkökulmasta, mutta vertailuun on otettu myös muita Euroopan maita. Tarkastelu painottuu siirto- ja jakeluverkkokoodien osalta tuulivoimalle asetettaviin vaatimuksiin. Mikrotuotannon verkkokoodien ja käytännön toimien tarkastelu keskittyy invertterin kautta verkkoonliitettäviin tuotantolaitoksiin, joissa aurinkotuotanto on merkittävin tuotantomuoto.

"Riikka Kuoppala, Fanni Niemi-Junkola, Pekka Niskanen" Galleria Forum Box, Helsinki 2011

Kuvataidenäyttely Galleria Forum Boxissa Helsingissä Riikka Kuoppalan, Pekka Niskasen kanssa. Videoteokset Yksi ja monta (One and Many) ja Nitan King (Nita´s King), 2010

Vastaus Pekka Sulkuselle

Vastaus samassa Sosiologia-lehden numerossa julkaistuun Pekka Sulkusen vastineeseen.

Henkilöturvallisuusjärjestelmän ja sen tuotteiden vaikutukset Satakunnan lennoston turvallisuuspäällikön tehtäviin

Tässä tutkimuksessa pyrin hakemaan vastausta henkilöturvallisuushankkeen merkityksistä Satakunnan lennoston organisaatioturvallisuuden johtamiseen turvallisuuspäällikön näkökulmasta. Henkilöturvallisuushanke on vuonna 2009 käynnistynyt Pääesikunnan johtama hanke, jonka tavoitteena on luoda tarvittava osaaminen johtaa henkilöturvallisuutta ja toteuttaa henkilöturvallisuusriskien hallintaa sekä kehittää turvallisuuskulttuuria organisaatiossa. Kyseessä oli kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa tutkittavana tapauksena olivat henkilöturvallisuusjärjestelmä sekä Satakunnan lennoston turvallisuuspäällikön vastuut lennoston organisaatioturvallisuudesta. Analysoin tutkimuksessa turvallisuuspäällikön vastuita lennoston organisaatioturvallisuudesta vertaamalla niitä henkilöturvallisuushankkeen tuotteisiin: henkilöturvallisuushenkilöstö, riskienhallinta, tilannekuvajärjestelmä sekä henkilöturvallisuuden toimintaohjelma ja normisto. Tutkimuksen perusteella on havaittavissa, että henkilöturvallisuusjärjestelmällä ja sen tuotteilla on paljon vaikutuksia turvallisuuspäällikön tehtäviin. Merkittävimmät vaikutukset liittyvät lennoston esikunnan organisaatioon tulevaan henkilöturvallisuuspäällikön tehtävään, hankkeen tuottamaan henkilöturvallisuuden tilannekuvaohjelmistoon, henkilöturvallisuuden toimintaohjelmaan sekä muuttuviin turvallisuuden käytänteisiin. Henkilöturvallisuusjärjestelmän myötä lennoston organisaatioturvallisuuden vastuut tulee tarkastella uudelleen, turvallisuussuunnitelmat ja –ohjeet pitää päivittää, raportointi- ja ilmoituskäytänteet tulee tarkastaa ja henkilöstön turvallisuuskoulutuksen sisältö uudistaa. Henkilöturvallisuusjärjestelmä tuo organisaatioon lisää osaamista organisaatioturvallisuuden toteuttamiseen. Tällä uudella järjestelmällä on mahdollisuus parantaa, paitsi henkilöturvallisuutta, myös organisaatioturvallisuutta kokonaisuutena. Tämän tutkimuksen tuloksia on mahdollista hyödyntää sekä henkilöturvallisuushankkeessa hankevaiheessa että implementoitaessa henkilöturvallisuusjärjestelmää käyttöön.