Yhdysvaltojen ja Israelin erityissuhde realismin silmin

Kun Israel julistautui 14.5.1948 itsenäiseksi valtioksi, oli Yhdysvallat ensimmäisenä valtiona tunnustamassa Israelin itsenäisyyden. Myöhemmin kylmän sodan kilpailun ja Israelin arabimaita vastaan käymien sotien seurauksena, Yhdysvaltojen ja Israelin yhteistyö kasvoi, mistä alkoi valtioiden välisen erityissuhteen kehittymään nykyiseen tilaansa. Yhdysvaltojen ja Israelin erityissuhde perustuu vahvasti turvallisuuteen ja sillä on merkittävä asema Lähi-idän vakauden ja voimatasapainon kannalta. Tutkimuksen tarkoituksena on tarkastella Yhdysvaltojen ja Israelin erityissuhdetta realismin ja voimatasapainoteorian näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat erityissuhteen kehittymi-nen ja valtioiden välisen yhteistyön eri tasot. Lisäksi tutkimuksessa keskitytään Yhdysvaltojen ja Israelin uhkiin, sekä valtioiden yhteisiin ja kansallisiin tavoitteisiin, Lähi-idän voimatasapainoasetelmassa. Tutkimus-ongelmana on, miksi Yhdysvaltojen ja Israelin välillä on olemassa erityissuhde. Tutkimusaineistoa tarkastellaan sisällönanalyysin avulla. Tärkeimpinä lähteinä ovat Yhdysvaltojen ja Israelin hallintojen asiakirjat, tilastot sekä verkkosivut. Lisäksi tutkimuksessa käytetään uutisartikkeleita, sekä tutkimuskirjallisuutta aiheesta, johon sisältyvät myös luotettavaksi todetut politiikan tutkimukseen erikoistuneet aikakauslehdet. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että Yhdysvaltojen ja Israelin erityissuhde on ainutlaatuinen maailman historiassa. Vaikka Lähiidän uhkakuvat ovatkin muuttuneet, erityissuh-de edelleen perustuu etenkin yhteisiin turvallisuusintresseihin, kuten Lähi-idän vakauden ylläpitämiseen. Erityissuhteesta huolimatta Yhdysvalloilla ja Israelilla on myös paljon ristirii-toja politiikassaan, mitkä johtuvat valtioiden eriävistä kansallisista tavoitteista Lähiidän turvallisuuspolitiikassa, mutta eivät toistaiseksi ole uhanneet erityissuhteen olemassaoloa.

Huuli- ja/tai suulakihalkiolasten hampaiston erityispiirteet

Halkiot ovat yleisimpiä synnynnäisiä pään ja kaulan alueen epämuodostumia. Useimmissa maissa huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisempiä kuin suulakihalkiot. Suomessa tilanne on päinvastainen. Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on kuvata oireyhtymiin kuulumattomien huuli- ja/tai suulakihalkiopotilaiden hampaiston erityispiirteitä. Toiveena on, että peruskoulutettu hammaslääkäri voisi hyödyntää koottua aineistoa halkiopotilaiden hampaiston tutkimisessa ja diagnostiikassa. Työssä tarkastellaan halkiolasten hampaiden kehittymistä, puhkeamisaikataulua sekä yläleuan kasvua, sekä hampaiden kehityspoikkeamien esiintymistä eri halkiotyypeissä. Kirjallisuuskatsauksen aineiston muodostavat PubMed ja SCOPUS tietokannoista haetut julkaisut, oppikirjat ja tilastokeskuksen tilastot. Hampaiden kehityspoikkeamia käsittelevien tutkimusten tulokset on muokattu keskenään vertailukelpoisiksi. Halkioihin liittyvät hampaiden kehityspoikkeamia tarkastellaan kahdessa ryhmässä; halkioalueella ja sen ulkopuolella. Koska halkioon liittyy luuston ja pehmytkudosten rakenteiden poikkeamia, halkioalueella hammas puuttuu yleensä kokonaan; myös pienikokoisia tai ylilukuisia hampaita esiintyy usein. Halkioalueen ulkopuolella yleisimmät kehityspoikkeamat ovat hampaan puuttuminen sekä pieni koko ja ylilukuisuus. Poikkeamien lukumäärä kasvaa halkion laajuuden kasvaessa. Tutkimustulokset antavat viitteitä siitä, että tietyt hampaiden kehityspoikkeamat liittyvät tiettyihin halkiomuotoihin. Koska hampaiden kehitykseen ja halkioiden syntyyn vaikuttavat osittain samat geenit, uskotaankin, että tutkimalla hampaiden kehityspoikkeamien ja halkioiden välistä yhteyttä on mahdollista päästä halkioiden syntyyn vaikuttavien tekijöiden jäljille. Tulevaisuudessa tietoa voitaisiin soveltaa esimerkiksi perinnöllisyysseulonnassa.

Julkaisutilasto Kirjat 2000-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa kustannetusta kirjallisuudesta vuodesta 2000 lähtien

Julkaisutilasto Aikakauslehdet 1999-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa ilmestyvistä aikakauslehdistä vuodesta 1999 lähtien

Julkaisutilasto Sanomalehdet 1999-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa ilmestyvistä sanomalehdistä vuodesta 1999 lähtien

Julkaisutilasto Musiikkiäänitteet 1995-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa julkaistuista musiikkiäänitteistä vuodesta 1995 lähtien

Julkaisutilasto Nuotit 1991-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa kustannetuista nuottijulkaisuista vuodesta 1991 lähtien

Julkaisutilasto Puheäänitteet 1995-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa julkaistuista puheäänitteistä vuodesta 1995 lähtien

Julkaisutilasto Moniviestimet 1991-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa julkaistuista moniviestimistä (multimedia) vuodesta 1991 lähtien

Julkaisutilasto Luetteloimaton 1991-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa julkaistuista pienpainatteista, julisteista, toimintakertomuksista ja kunnallisista julkaisuista vuodesta 1991 lähtien. Pienpainatelehdet sisältyvät tilastoon vuodesta 2014 lähtien

Julkaisutilasto Kartat 1991-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa kustannetuista karttajulkaisuista vuodesta 1991 lähtien

Julkaisutilasto Dia-, kalvo- ja filmikorttisarjat 1991-

Vapaakappalekartuntaan perustuva tilasto Suomessa julkaistuista dia-, kalvo- ja filmikorttisarjoista vuodesta 1991 lähtien