Adam Smith's Dinner

The Future of Financial Regulation is an edited collection of papers presented at a major conference at the University of Glasgow in Spring 2009. It draws together a variety of different perspectives on the international financial crisis which began in August 2007 and later turned into a more widespread economic crisis following the collapse of Lehman Brothers in the Autumn of 2008. Spring 2009 was in many respects the nadir since valuations in financial markets had reached their low point and crisis management rather than regulatory reform was the main focus of attention. The conference and book were deliberately framed as an attempt to re-focus attention from the former to the latter. The first part of the book focuses on the context of the crisis, discussing the general characteristics of financial crises and the specific influences that were at work during this time. The second part focuses more specifically on regulatory techniques and practices implicated in the crisis, noting in particular an over-reliance on the capacity of regulators and financial institutions to manage risk and on the capacity of markets to self-correct. The third part focuses on the role of governance and ethics in the crisis and in particular the need for a common ethical framework to underpin governance practices and to provide greater clarity in the design of accountability mechanisms. The final part focuses on the trajectory of regulatory reform, noting the considerable potential for change as a result of the role of the state in the rescue and recuperation of the financial system and stressing the need for fundamental re-appraisal of business and regulatory models. This informative book will be of interest to financial regulators and theorists, commercial and financial law practitioners, and academics involved in the law and economics of regulation.

Adam Smith's dinner

In 1961, the East German government erected what they claimed was an anti-capitalist barricade. In 1989, this barricade was dismantled by those whom it was supposed to keep apart: the forces it was intended to contain had overwhelmed it. In the aftermath, the victims of Stalinist oppression and the planned economy opted for radical change. Some might have hoped that they would intellectually march resolutely westwards towards the forms of social democracy that had proven so successful in their nearest neighbours – Scandinavia, Germany and Austria – and stop when they had reached a point on the political spectrum with which they felt comfortable, and which worked for them. Unfortunately, they went to the opposite end of political economy. That choice was celebrated by those theorists who wanted our own countries to move in the same direction. Eastern Europe suffered a decline of 50% in its GDP. Much earlier in 1653, Peter Stuyvesant had erected an earth and wooden wall to protect the westernmost settlement of a great commercial nation from those they imagined to be barbarians. In 1699 Stuyvesant’s barrier was dismantled by the British, who replaced it with a street named after the wall. So it came to be that one of the most inconsequential walls in history became one of history’s most famous streets. I am not sure if the Dutch had left some tulip bulbs on either side of the wall, perhaps as a reminder of capitalism’s first bubble, and an inspiration to later bubbles. However, many of the victims of the latest burst bubble are pretty keen to tear down that Wall.1 As in 1989, they want to take action against the guardians of the system that failed them. And the more they suffer, the more likely it is that they will demand radical change, and the more likely that the resulting change will go too far – as seems to have been the case in Eastern Europe after the terminal crisis of communism, and in the majority of democracies that fell in the dozen years following the Great Crash. The current reaction is so strong that some are even wondering what role there will be for markets. I was invited to address a conference in the EU Parliament last November on the topic ‘Capitalism: Quo Vadis?’, where I apologized to the international audience that the topic was posed in a dead European language because the answer to this question is not going to be determined by the west alone. The problems we have been addressing emerged in the west and have affected the rest. However, the answers will not come, solely from the west, and may even come primarily from the south and the east.

Review ["Telling the Evolutionary Time : Molecular Clocks and the Fossil Record" edited by Philip C. J. Donoghue and M. Paul Smith]

Determining the temporal scale of biological evolution has traditionally been the preserve of paleontology, with the timing of species originations and major diversifications all being read from the fossil record. However, the ages of the earliest (correctly identified) records will underestimate actual origins due to the incomplete nature of the fossil record and the necessity for lineages to have evolved sufficiently divergent morphologies in order to be distinguished. The possibility of inferring divergence times more accurately has been promoted by the idea that the accumulation of genetic change between modern lineages can be used as a molecular clock (Zuckerkandl and Pauling, 1965). In practice, though, molecular dates have often been so old as to be incongruent even with liberal readings of the fossil record. Prominent examples include inferred diversifications of metazoan phyla hundreds of millions of years before their Cambrian fossil record appearances (e.g., Nei et al., 2001) and a basal split between modern birds (Neoaves) that is almost double the age of their earliest recognizable fossils (e.g., Cooper and Penny, 1997).

"What is contemporary art? A review of two books by Terry Smith'

What is contemporary art and what are the key components of contemporary culture? This review demonstrates where Terry Smith provides important answers to this question. The books thus help to improve understanding of how art has changed in recent decades and how a global culture now shapes its parameters. This review does not however concur that Smith provides a convincing case for a complete cultural paradigm transformation.

Review : "The Man from Hong Kong" -- Brian Trenchard Smith

Synopsis and review of the Australian action film The Man from Hong Kong (Brian Trenchard Smith, 1975). Includes cast and credits. Australia’s first martial arts action film was a coproduction between Hong Kong production company Golden Harvest and director Brian Trenchard Smith’s Movie Company, with significant investment from BEF Distributors, a subsidiary of the Australian exhibition chain Greater Union. Two years previously, Golden Harvest had coproduced the Bruce Lee smash hit Enter the Dragon, with Warner Bros. The Man from Hong Kong was its first partnership with an Australian producer, and the first coproduction between Hong Kong and Australian based companies. Although the film was almost entirely set in Sydney, much of the production was shot in a Hong Kong studio, where sets including Wilton’s gloriously decorated apartment were built...

Disabled Revolutionary War Veterans and the Construction of Disability in the Early United States, c. 1776-1840

This thesis addresses the following broad research question: what did it mean to be a disabled Revolutionary War veteran in the early United States during the period from 1776 to roughly 1840? The study approaches the question from two angles: a state-centred one and an experiential one. In both cases, the theoretical framework employed comes from disability studies. Consequently, disability is regarded as a sociocultural phenomenon rather than a medical condition. The state-centred dimension of the study explores the meaning of disability and disabled veterans to the early American state through an examination of the major military pension laws of the period. An analysis of this legislation, particularly the invalid pension acts of 1793 and 1806, indicates that the early United States represents a key period in the development of the modern disability category. The experiential approach, in contrast, shifts the focus of attention away from the state towards the lived experiences of disabled veterans. It seeks to address the issue of whether or not the disabilities of disabled veterans had any significant material impact on their everyday lives. It does this through a comparison of the situation of 153 disabled veterans with that of an equivalent number of nondisabled veterans. The former group received invalid pensions while the latter did not. In comparing the material conditions of disabled and nondisabled veterans, a wide range of primary sources from military records to memoirs and letters are used. The most important sources in this regard are the pension application papers submitted by veterans in the early nineteenth century. These provide us with a unique insight into the everyday lives of veterans. Looking at the issue of experience through the window of the pension files reveals that there was not much difference in the broad contours of disabled and nondisabled veteran life. This finding has implications for the theorisation of disability that are highlighted and discussed in the thesis. The main themes covered in this study are: the wartime experiences of injured American soldiers, the military pension establishment of the early United States and the legal construction of disability, and the post-war working and family lives of disabled veterans. Keywords: disability, early America, veterans, military pensions, disabled people, Revolutionary War, United States, disability theory.

Bergslagenista Karjalaan : Ruotsalaisten vuorimiesten siirtolaisuus Pitkärantaan 1879 - 1904

Pitkärannan kaivokselle Laatokan Karjalaan saapui vuonna 1880 24 ruotsalaista vuorimiestä perheineen käynnistääkseen sen uudella teholla, tekemään siitä modernin ja johtamaan sen toimintaa. Heidät oli rekrytoinut sinne pietarilainen kansainvälisten liikemiesten omistama pankki suomalaisen vuoriteollisuuden asiantuntijan Hjalmar Furuhjelmin avulla. Pankki oli hankkinut lupaavalla malmialueella sijainneen kaivoksen omistukseensa muutamaa vuotta aikaisemmin. Ruotsalaisten saapumisesta käynnistyi 25 vuotta jatkunut ketjusiirtolaisuus Ruotsin vuoriteollisuuden keskusalueelta Bergslagenista Pitkärantaan, mikä oli pituutensa ja toimintansa vuoksi merkittävä. Vaikka Pitkäranta sijaitsi periferiassa, oli se hyvin kansainvälinen paikka, jossa oli myös muutamia muunmaalaisia työntekijöitä. Pitkäranta eli ruotsalaisten johdossa teollisen kultakautensa. Sieltä louhittiin pääasiassa kuparia, mutta loppuaikoina toiminta keskittyi rautamalmiin, jota rikastettiin. Kaivoksen yhteydessä toimi eri aikoina myös muuta teollisuutta kuten pullotehdas. Monet Pitkärannan ruotsalaisista olivat siirtolaisina perheensä kanssa. Naimattomista muutamat solmivat avioliiton suomalaisen kanssa ja kaksi kaivoksen saksalaisen johtajan O. G. Trüstedtin tyttärien kanssa. Ruotsalaiset siirtolaiset olivat Pitkärannassa johtavassa asemassa niin tehtäviensä pohjalta kuin sosiaalisestikin. Pitkärannan ruotsalaiset eivät pääsaantöisesti integroituneet Suomeen, vaan säilyttivät ruotsalaisen identiteettinsä ja palasivat jossain vaiheessa takaisin Ruotsiin - jopa sellaiset, jotka olivat Suomessa yli kymmenen vuotta. Vain muutama ruotsalainen vuorimies jäi Suomeen. Ruotsalaiset loivat Pitkärannassa ollessaan tiiviin suhdeverkon, johon kuului keskeisesti myös Trüstedtien perhe. Verkosto toimi tiiviisti muutama vuosi Pitkärannan jälkeen perustetun Outokummun kaivoksen alkutaipaleen aikana. Pitkärannan ruotsalaiset liittyivät vielä Petsamon nikkelinkin löytymiseen. Pitkärannan ruotsalaisuus kuului kolmeen historialliseen kontekstiin. Taustalla oli vuosisatoja Ruotsista Suomeen jatkunut vuoriammattilaisten siirtolaisuus, joka ei ollut loppunut, vaikka maiden valtiollinen side oli päättynyt vuonna 1809. Tästä syytä rekrytoijien kannalta Ruotsi oli luonnollinen kohde. Rekrytoidut taas elivät Ruotsin suurinta siirtolaisuusaaltoa, jolloin suuret siirtolaisvirrat suuntautuivat Pohjois-Amerikkaan ja siirtolaisuus kosketti lähes jokaista ruotsalaista. Kolmas taustalla vaikuttanut historiallinen kehitys oli Pietarin nopea kasvu ja kansainvälistyminen sekä sen imussa tapahtunut vaikutusalueiden ja koko Suomen teollistuminen. Pitkärannan kaivos oli Pietarin kansainvälisten liikemiesten omistama ja sen tuotanto palveli täysin Pietaria, jonka laajaan vaikutusalueeseen Pitkäranta kuului hyvin voimakkaasti. Monessa mielessä ruotsalaisten vuorimiesten siirtolaisuus Pitkärantaan olikin enemmän siirtolaisuutta Pietarin vaikutusalueelle kuin Suomeen. Pitkärannan side Suomeen oli lähinnä vain sen fyysinen sijainti, muuten sitä täytyy arvioida kiinteästi osana Pietarin vaiheita. Pitkäranta oli Amerikan siirtolaisuuteen ja vähän myöhemmin alkaneeseen Norrbotteniin muuttoon verrattuna vain pieni sivujuonne ruotsalaisessa 1800-luvun lopun siirtolaisuudessa. Suomeen ja Venäjälle tapahtuneen ruotsalaissiirtolaisuuden joukossa se oli kuitenkin aikanaan merkittävä, monimuotoinen ja kauaskantoinen tapahtuma. Avainsanat: ruotsalaiset, siirtolaisuus, vuoriteollisuus, ruukki, kaivos, Pitkäranta, Impilahti, Falun, Pietari, Bergslagen, kupari, ketjusiirtolaisuus

Papin pojasta suurteollisuusmieheksi : Alfred Kihlman ja nousevan keskiluokan sosiaaliset verkostot 1800-luvun Suomessa

Tutkimuksen tavoitteena on hahmottaa 1800-luvulla tapahtunutta keskiluokan sosiaalista nousua pohjalaissyntyisen papin, opettajan, liikemiehen ja valtiopäiväedustajan Alfred Kihlmanin (1825-1904) elämänvaiheiden kautta. Kyseessä ei ole perinteinen elämäkerta, vaan työn pyrkimyksenä on mikrotason tarkan analyysin kautta päästä käsiksi laajempiin yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat erilaiset sosiaaliset verkostot sekä niiden merkitys Kihlmanin kaltaisen keskiluokkaisen yksilön sosiaaliselle nousulle. Tutkimus jakautuu kahteen pääosaan, joista ensimmäinen käsittelee heränneiden pappien verkostoja 1840-luvulla ja 1850-luvun alussa ja jälkimmäinen liikemiesverkostoja 1850-luvun jälkipuolelta 1870-luvun alkuun. Pääasiallisena lähdeaineistona on Alfred Kihlmanin laaja kirjeenvaihto. Alfred Kihlman liittyi kouluvuosinaan 1840-luvun alussa nuorison piirissä nopeasti levinneeseen herännäisyyteen. Nuoret heränneet papit muodostivat tiiviin sosiaalisen verkoston, joka perustui jaetulle uskonnolliselle ideologialle sekä pappisperheiden välisille avioliittositeille. Lisäksi verkostoa pidettiin yllä yhteisillä kokoontumisilla, vierailuilla, kirjeenvaihdolla sekä palvelusten vaihtamisella. Verkoston välityksellä saatiin tehokkaasti mm. informaatiota sekä rahalainoja. Herännäisyys nousi nuoren keskiluokkaisen papiston omaa yhteiskunnallista voimattomuuttaan kohtaan tuntemasta tyytymättömyydestä. Kun sivistyneistön mahdollisuudet menestyä perinteisillä foorumeilla olivat autonomian alkupuolella heikot, nuoret heränneet kielsivät uskonnollisessa ideologiassaan arvon maalliselta menestykseltä ja rakensivat oman verkostonsa, jonka sisällä he saattoivat toteuttaa pätemisentarvettaan. Yhteiskunnallisen tilanteen muututtua verkosto muuttui 1850-luvun alussa hyödystä rasitteeksi, minkä seurauksena heränneiden pappien rivit hajaantuivat. Irtauduttuaan herännäisyydestä Alfred Kihlman siirtyi opettajan uralle. Heränneeltä vaimoltaan perimänsä varallisuuden sekä nuoruus- ja herännäisvuosinaan solmimiensa ystävyyssuhteiden ansiosta hän ajatui 1850-luvun kuluessa yhä enemmän myös liike-elämään. Hänen merkittävimmäksi toimintakentäkseen muodostuivat Suomen Yhdyspankki sekä Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus, jonka johtajana hän toimi vuodesta 1866 lähtien. 1860-luvulla liikemiesverkostot perustuivat suurelta osin sukulaisuuteen, mutta yhä enenevässä määrin myös ystävyys-, kollega- ja liikekumppanuussuhteisiin. Kun pankkilaitos oli vielä hyvin kehittymätön, verkostot olivat etenkin pääomien hankinnassa avainasemassa. Tiiviit lainaverkostot olivat huonojen suhdanteiden aikana toisaalta myös vaaraksi, sillä yksi suuri konkurssi saattoi vetää mukanaan joukoittain liikemiehiä. Verkostojen kautta voitiin välittää ja saada myös suosituksia sekä sisäpiiritietoa, jota ei ollut saatavissa muista lähteistä. Yhteiskunnan muuttuminen ja henkilösuhteet mahdollistivat Alfred Kihlmanin sosiaalisen nousun. Teollistuminen ja liike-elämän vapautuminen tarjosivat uusia mahdollisuuksia keskiluokan yritteliäille yksilöille. Ylempien yhteiskuntaluokkien välisten säätyjen välisten raja-aitojen tasaantuminen tekivät 1850-luvun puolivälissä mahdolliseksi myös papin osallistumisen liike-elämään. Avainsanat: sosiaaliset verkostot - Suomi - 1800-luku - herännäisyys - kirkkohistoria - taloushistoria

An abuse of process - traditionally: Smith v Lucht [2014] QDC 302

In Smith v Lucht [2014] QDC 302 McGill DCJ considered whether in Queensland the concept of abuse of process was sufficiently broad as to encompass circumstances in which the resources of the court and the parties to be expended to determine the claim were out of all proportion to the interest at stake. Stay of proceedings - abuse of process - whether disproportionality between interest at stake and costs of litigating may amount to abuse of process - plaintiff with good cause of action entitled to pursue it.

Martha Smith

[Excerpt] Martha Smith said goodbye to her long withstanding career as Associate Director of ILR’s Office of Career Services. Smith earned a B.S. in Business Administration from California State University, Hayward in 1969. In 1976, she came to Ithaca when her husband was a Ph.D. student at Cornell, and in 1978 Smith became a temporary assistant to Professor Larry Williams. Shortly after, Smith was offered a permanent position in the Office of Career Services where she advised and befriended students for over 26 years. After retiring, Smith plans to devote more time to her community and her church. When reflecting upon her career of assisting and nurturing in the development of ILR students, Smith said, "They come in as caterpillars; they evolve, and then they leave as butterflies. They have to learn to be students, it isn’t always easy Martha Smith but they always manage. As they open up we all learn that we are more alike than we are different and together we learn to appreciate the likenesses and the differences."

A review of Taenaris Hubner (Lepidoptera: Nymphalidae: Amathusiinae) in Queensland, together with first Australian records for T. myops kirschi Staudinger and Elymnias agondas melanippe Grose-Smith (Satyrinae).

Species of the amathusiine genus Taenaris Hubner known to occur in Australia, predominantly from Torres Strait, are reviewed and illustrated. T. myops kirschi Staudinger is recorded for the first time in Australia from four male specimens collected on Dauan Island, Torres Strait. A female specimen of the satyrine Elymnias agondas melanippe Grose-Smith also collected from Dauan Island represents the first record of this taxon from Australia. The high degree of variation observed in the external facies of Taenaris from Torres Strait and reliable taxonomic separation of female specimens are discussed. Taenaris-like forms of the papilionid, Papilio aegeus ormenus Guerin-Meneville and E. a. melanippe from Torres Strait and Dauan Island respectively are illustrated and reviewed. The form of P. a. ormenus from Torres Strait that is most similar to Taenaris spp. is identified as form ormenus Guerin-Meneville variety onesimus Hewitson.

Negligible evidence for regional genetic population structure for two shark species Rhizoprionodon acutus (Rüppell, 1837) and Sphyrna lewini (Griffith & Smith, 1834) with contrasting biology

Biodiversity of sharks in the tropical Indo-Pacific is high, but species-specific information to assist sustainable resource exploitation is scarce. The null hypothesis of population genetic homogeneity was tested for scalloped hammerhead shark (Sphyrna lewini, n = 237) and the milk shark (Rhizoprionodon acutus, n = 207) from northern and eastern Australia, using nuclear (S. lewini, eight microsatellite loci; R. acutus, six loci) and mitochondrial gene markers (873 base pairs of NADH dehydrogenase subunit 4). We were unable to reject genetic homogeneity for S. lewini, which was as expected based on previous studies of this species. Less expected were similar results for R. acutus, which is more benthic and less vagile than S. lewini. These features are probably driving the genetic break found between Australian and central Indonesian R. acutus (F-statistics; mtDNA, 0.751–0.903, respectively; microsatellite loci, 0.038–0.047 respectively). Our results support the spatially homogeneous monitoring and management plan for shark species in Queensland, Australia.

Robison family papers, 1904-1995.

Robison family papers reflect various activities of Adolf C. and Ann Green Robison in civic organizations, Jewish communal life, Jewish national and international affairs, and individually in the arts. Contains information on the origins of the United Nations and on aid to Israel before, during, and after the War of Independence. The materials include correspondence, memoranda, minutes, reports, financial documents, newspaper clippings, photographs, diaries, scrapbooks, musical scores, and play scripts.