971 resultados para Schutz, Alfred 1899-1959
Resumo:
pt. 1. Oil and gas developments. Introduction -- Production and economics -- Drilling and development -- Productive acreage -- Estimated petroleum reserves -- Gas and gas products -- Underground gas storage -- pt. 2. Waterflood operations. Introduction -- Summary -- Project numbers, by county -- Illinois waterfloods operating during 1959 -- Illinois pressure maintenance projects using water injection during 1959 -- Illinois waterflood projects reported abandoned.
Resumo:
Mode of access: Internet.
Resumo:
At head of title: Ministère de la Justice.
Resumo:
Image taken from student paper for U-M architecture class
Resumo:
#8 A Dictator of Catholepistemia
Resumo:
Band 5 : Funde aus Milet. T. 1. Die megarischen Becher / von Anne-Ulrike Kossatz -- T. 2. Marmorskulpturen der römischen Kaiserzeit aus Milet / von Renate Bol.
Resumo:
This thesis examines the role of conservative newspaper proprietors and editors to generate support for war against the Boers in South Africa. The thesis utilises Rune Ottosen's theoretical model concerning newspapers creating a pro-war mentality, and S.E. Finer's theory on the influences of the military on civilian Government. The pivotal supportive roles of Governor Lamington and Premiers Dickson and Philp and the oppositional role of Premier Dawson are also examined.
Resumo:
The Woods Bagot 2007 refurbishment of the Qantas and British Airways Bangkok Business lounge in the Survarnabhumi Airport features wall finishes designed by wallpaper designer, Florence Broadhurst (1899-1977) and Thai Silk trader, Jim Thompson (1906-1967). This distinctive selection, which is proclaimed on the airport’s website, of patterned wall surfaces side by side draws attention to their striking similarities and their defining differences . Thompson and Broadhurst would appear to be worlds apart, but here in the airport their work brings them together. Thompson, the son of a wealthy cotton family in America, worked as an architect before joining the army. He moved to Bangkok to start The Thai Silk Company in 1948. Broadhurst was born on a farm in Mt. Perry, Queensland. She began her career as a performance artist, as part of an Australian troupe in Shanghai, moving onto pursue a career in fashion design, catering to the middle and upper classes in London. Upon her return to Australia, Broadhurst started a print design company in 1959. Both Broadhurst and Thompson pursued multiple careers, lived many lives, and died under mysterious circumstances. Broadhurst was murdered in 1977 at her Sydney print warehouse, which remains an unsolved crime. Thompson disappeared in Malaysia in 1967 and his body has never been found. This chapter investigates the parallels between Thompson and Broadhurst and what lead them to design such popular patterns for wall surfaces towards the end of their careers. While neither designer was a household name, their work is familiar to most, seen in the costume and set design of films, on the walls of restaurants and cafes and even in family homes. The reason for the popularity of their patterns has not previously been analysed. However, this chapter suggests that the patterns are intriguing because they contain something of their designers’ identities. It suggests that the coloured surface provides a way of camouflaging and hiding its subjects’ histories, such that Broadhurst and Thompson, consciously or unconsciously, used the patterned surface as a plane in which their past lives could be buried. The revealing nature of the stark white wall, compared with the forgiveness provided by the pattern in which to hide, is elaborated by painter and advocate for polychromatic architecture, Fernand Léger in his essay, “The Wall, The Architect, The Painter (1965).” Léger writes that, “the modern architect has gone too far in his magnificent attempts to cleanse through emptiness,” and that the resultant white walls of modernity create ‘an impalpability of air, of slick, brilliant new surfaces where nothing can be hidden any longer …even shadows don’t dare to enter’. To counter the exposure produced by the white wall, Thompson and Broadhurst designed patterned surfaces that could harbour their personal histories. Broadhurst and Thompson’s works share a number of commonalities in their design production, even though their work in print design commenced a decade apart. Both designers opted to work more with traditional methods of pattern making. Broadhurst used hand-operated screens, and Thompson outsourced work to local weavers and refrained from operating out of a factory. Despite humble beginnings, Broadhurst and Thompson enjoyed international success with their wall patterns being featured in a number of renowned international hotels in Bahrain, Singapore, Sydney, and London in the 1970s and 1980s. Their patterns were also transferred to fabric for soft furnishings and clothing. Thompson’s patterns were used for costumes in films including the King and I and Ben Hur. Broadhurst’s patterns were also widely used by fashion designers and artists, such as Akira Isogowa‘s costume design for Salome, a 1998 production by the Sydney Dance Company. Most recently her print designs have been used by skin illustrator Emma Hack, in a series of works painting female bodies into Broadhurst’s patterns. Hack’s works camouflage the models’ bodies into the patterned surface, assimilating subject and surface, hinting at there being something living within the patterned wall. More than four decades after Broadhurst’s murder and five decades since Thompson’s disappearance, their print designs persist as more than just a legacy. They are applied as surface finishes with the same fervour as when the designs were first released. This chapter argues that the reason for the ongoing celebration of their work is that there is the impalpable presence of the creator in the patterns. It suggests that the patterns blur the boundary between subject and surface.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on hahmottaa 1800-luvulla tapahtunutta keskiluokan sosiaalista nousua pohjalaissyntyisen papin, opettajan, liikemiehen ja valtiopäiväedustajan Alfred Kihlmanin (1825-1904) elämänvaiheiden kautta. Kyseessä ei ole perinteinen elämäkerta, vaan työn pyrkimyksenä on mikrotason tarkan analyysin kautta päästä käsiksi laajempiin yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat erilaiset sosiaaliset verkostot sekä niiden merkitys Kihlmanin kaltaisen keskiluokkaisen yksilön sosiaaliselle nousulle. Tutkimus jakautuu kahteen pääosaan, joista ensimmäinen käsittelee heränneiden pappien verkostoja 1840-luvulla ja 1850-luvun alussa ja jälkimmäinen liikemiesverkostoja 1850-luvun jälkipuolelta 1870-luvun alkuun. Pääasiallisena lähdeaineistona on Alfred Kihlmanin laaja kirjeenvaihto. Alfred Kihlman liittyi kouluvuosinaan 1840-luvun alussa nuorison piirissä nopeasti levinneeseen herännäisyyteen. Nuoret heränneet papit muodostivat tiiviin sosiaalisen verkoston, joka perustui jaetulle uskonnolliselle ideologialle sekä pappisperheiden välisille avioliittositeille. Lisäksi verkostoa pidettiin yllä yhteisillä kokoontumisilla, vierailuilla, kirjeenvaihdolla sekä palvelusten vaihtamisella. Verkoston välityksellä saatiin tehokkaasti mm. informaatiota sekä rahalainoja. Herännäisyys nousi nuoren keskiluokkaisen papiston omaa yhteiskunnallista voimattomuuttaan kohtaan tuntemasta tyytymättömyydestä. Kun sivistyneistön mahdollisuudet menestyä perinteisillä foorumeilla olivat autonomian alkupuolella heikot, nuoret heränneet kielsivät uskonnollisessa ideologiassaan arvon maalliselta menestykseltä ja rakensivat oman verkostonsa, jonka sisällä he saattoivat toteuttaa pätemisentarvettaan. Yhteiskunnallisen tilanteen muututtua verkosto muuttui 1850-luvun alussa hyödystä rasitteeksi, minkä seurauksena heränneiden pappien rivit hajaantuivat. Irtauduttuaan herännäisyydestä Alfred Kihlman siirtyi opettajan uralle. Heränneeltä vaimoltaan perimänsä varallisuuden sekä nuoruus- ja herännäisvuosinaan solmimiensa ystävyyssuhteiden ansiosta hän ajatui 1850-luvun kuluessa yhä enemmän myös liike-elämään. Hänen merkittävimmäksi toimintakentäkseen muodostuivat Suomen Yhdyspankki sekä Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus, jonka johtajana hän toimi vuodesta 1866 lähtien. 1860-luvulla liikemiesverkostot perustuivat suurelta osin sukulaisuuteen, mutta yhä enenevässä määrin myös ystävyys-, kollega- ja liikekumppanuussuhteisiin. Kun pankkilaitos oli vielä hyvin kehittymätön, verkostot olivat etenkin pääomien hankinnassa avainasemassa. Tiiviit lainaverkostot olivat huonojen suhdanteiden aikana toisaalta myös vaaraksi, sillä yksi suuri konkurssi saattoi vetää mukanaan joukoittain liikemiehiä. Verkostojen kautta voitiin välittää ja saada myös suosituksia sekä sisäpiiritietoa, jota ei ollut saatavissa muista lähteistä. Yhteiskunnan muuttuminen ja henkilösuhteet mahdollistivat Alfred Kihlmanin sosiaalisen nousun. Teollistuminen ja liike-elämän vapautuminen tarjosivat uusia mahdollisuuksia keskiluokan yritteliäille yksilöille. Ylempien yhteiskuntaluokkien välisten säätyjen välisten raja-aitojen tasaantuminen tekivät 1850-luvun puolivälissä mahdolliseksi myös papin osallistumisen liike-elämään. Avainsanat: sosiaaliset verkostot - Suomi - 1800-luku - herännäisyys - kirkkohistoria - taloushistoria
Resumo:
Handwritten on verso: fuer Hans Frankenbach
Resumo:
From left to right: Lotte Stern, Otto Wallerstein, Alfred Stern; Photograph taken shortly after arrival in Berkeley, California
Resumo:
Dr. Alfred Stern probably standing far left; Paula Wallerstein nee Molling seated in center
Resumo:
From left to right: Lotte Stern, Otto Wallerstein, Alfred Stern; Photograph taken shortly after arrival in Berkeley, California
Resumo:
Digital Image
Resumo:
Digital Image