[Hyräilykuoro oopperasta Madama Butterfly]

Soitinnus: sekakuoro, orkesteri.

Naisia menneisyyden uusperheissä

Kirjallisuusarvostelu

Joukkovalvonnan tekniikat internetissä ja joukkovalvonnan estäminen Tor-anonyymiverkon avulla

Joukkovalvonnalla tarkoitetaan jonkin tietyn ison ihmisryhmän valvontaa. Sen tarkoituksena on kerätä valvonnan kohteista kaikentyyppistä informaatiota. Joukkovalvonta voi olla fyysistä, viestintään kohdistuvaa tai elektronista valvontaa. Internetin ulkopuolella tapahtuvaa joukkovalvontaa on harjoitettu jo kauan aikaa sitten. Joukkovalvontaa on esiintynyt jo Rooman keisarikunnan aikana, jolloin valvonnan kohteena olivat muun muussa keisarikunnan eri ministeriöt. Nykyään joukkovalvonnassa on käytössä paljon teknistä laitteistoa kuten valvontakameroita. Tutkielmassa kerrotaan erilaisista internetissä käytettävistä joukkovalvontamenetelmistä, kartoitetaan niitä hyödyntäviä osapuolia, sekä esitellään Tor-verkkoa työkaluna joukkovalvonnan estämiselle. Tutkimuksen lähteinä toimivat tieteelliset artikkelit, sekä verkkosivut. Internetissä tapahtuva joukkovalvonta voidaan jaotella niitä hyödyntävien tahojen mukaan. Tällaisia tahoja ovat valtiot, yhtiöt ja erilaiset ryhmät, kuten rikolliset. Näiden tahojen toimintatavoissa ja tavoitteissa on eroja. Valtiot säätävät lakeja ja velvoittavat ihmisiä sekä yhtiöitä toimimaan tiettyjen rajojen puitteissa. Jotkut yhtiöt tarjoavat palveluitaan ilmaiseksi ja saavat vastineeksi käyttäjän dataa. Rikollisryhmät keräävät dataa muun muassa haittaohjelmien avulla. Tor-anonyymiverkon avulla voidaan vaikeuttaa joukkovalvontaa ja näin ollen tehdä siitä työkalu joukkovalvonnan estämisessä. Täysin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole, sillä väärinkäytettynä Tor-anonyymiverkosta ei ole mitään hyötyä.

A 2-year multicentre, open-label, randomized, controlled study of growth hormone (Genotropin(®) ) treatment in very young children born small for gestational age: Early Growth and Neurodevelopment (EGN) Study

OBJECTIVE In Europe, growth hormone (GH) treatment for children born small for gestational age (SGA) can only be initiated after 4 years of age. However, younger age at treatment initiation is a predictor of favourable response. To assess the effect of GH treatment on early growth and cognitive functioning in very young (<30 months), short-stature children born SGA. DESIGN A 2-year, randomized controlled, multicentre study (NCT00627523; EGN study), in which patients received either GH treatment or no treatment for 24 months. PATIENTS Children aged 19-29 months diagnosed as SGA at birth, and for whom sufficient early growth data were available, were eligible. Patients were randomized (1:1) to GH treatment (Genotropin(®) , Pfizer Inc.) at a dose of 0·035 mg/kg/day by subcutaneous injection, or no treatment. MEASUREMENTS The primary objective was to assess the change from baseline in height standard deviation score (SDS) after 24 months of GH treatment. RESULTS Change from baseline in height SDS was significantly greater in the GH treatment vs control group at both month 12 (1·03 vs 0·14) and month 24 (1·63 vs 0·43; both P < 0·001). Growth velocity SDS was significantly higher in the GH treatment vs control group at 12 months (P < 0·001), but not at 24 months. There was no significant difference in mental or psychomotor development indices between the two groups. CONCLUSIONS GH treatment for 24 months in very young short-stature children born SGA resulted in a significant increase in height SDS compared with no treatment.

Evidence that interaction between conserved residues in transmembrane helices 2, 3, and 7 are crucial for human VPAC1 receptor activation

The VPAC(1) receptor belongs to family B of G protein-coupled receptors (GPCR-B) and is activated upon binding of the vasoactive intestinal peptide (VIP). Despite the recent determination of the structure of the N terminus of several members of this receptor family, little is known about the structure of the transmembrane (TM) region and about the molecular mechanisms leading to activation. In the present study, we designed a new structural model of the TM domain and combined it with experimental mutagenesis experiments to investigate the interaction network that governs ligand binding and receptor activation. Our results suggest that this network involves the cluster of residues Arg(188) in TM2, Gln(380) in TM7, and Asn(229) in TM3. This cluster is expected to be altered upon VIP binding, because Arg(188) has been shown previously to interact with Asp(3) of VIP. Several point mutations at positions 188, 229, and 380 were experimentally characterized and were shown to severely affect VIP binding and/or VIP-mediated cAMP production. Double mutants built from reciprocal residue exchanges exhibit strong cooperative or anticooperative effects, thereby indicating the spatial proximity of residues Arg(188), Gln(380), and Asn(229). Because these residues are highly conserved in the GPCR-B family, they can moreover be expected to have a general role in mediating function.

Italia ja italialaisuus Apu-, Seura- ja Me Naiset -lehdissä 1955–1965

Tarkastelen tutkielmassani aikakauslehtien tuottamia käsityksiä Italiasta ja italialaisuudesta 1955–1965. Päälähteinä käyttämäni Apu- Seura ja Me Naiset -lehdet kuuluivat tutkimusajankohtana suosituimpiin perheille suunnattuihin yleisaikakauslehtiin, joten niiden artikkeleissaan tuottamat kuvat saavuttivat laajan lukijakunnan. Tutkimuksen kohteena olevissa lehdissä Italia-aiheinen kirjoittelu alkoi selvästi lisääntyä 1950-luvun puolivälissä, ja Italiaa ja italialaisuutta koskevien artikkelien määrät olivat tutkimusajankohtana suurempia myös suhteessa lehtien muita Euroopan maita, kuten esimerkiksi Ranskaa, Saksan liittotasavaltaa tai Espanjaa käsittelevien artikkelien määriin. Lehtien artikkelien sisältöjä ja tekstien diskursseja analysoimalla esiin nousi useita erilaisia Italiaa ja italialaisuutta koskevia käsityksiä. Italia nähtiin lehdissä haluttuna matkakohteena, jonne kerran elämässä tehtävä unelmien lomamatka voisi suuntautua ajankohtana, jolloin vielä harvalla suomalaisella oli taloudellisia mahdollisuuksia matkustaa ulkomaille. Lehdet tuottivat Italiasta kuvaa myös ylellisen elämän maana, jossa menestyvä elokuvateollisuus tuotti elokuvien ohella upeita, maailmanmaineeseen nousseita naispuolisia elokuvatähtiä ja rappeutunut yläluokka vietti paheellista elämää Rooman Via Venetolla. Italian muotiteollisuuden nousu kansainvälisessä muotimaailmassa varteenotettavaksi toimijaksi sai lehdet tuottamaan Italiasta kuvaa muodin huippumaana, jonka ylelliset tuotteet olivat kalleutensa vuoksi lehtien lukijoiden ulottumattomissa. Arjessaan elävät italialaiset ihmiset kuvattiin lehdissä monenlaisten stereotypioiden valossa, ja italialaisten elämää kuvattiin perhekeskeiseksi ja uskonnollisuuden sävyttämäksi. Italiasta tuotettiin lukijoille kuvaa kahtiajakautuneena yhteiskuntana, jonka köyhyydestä ja työttömyydestä kärsivässä korruptoituneessa eteläosassa järjestäytynyt rikollisuus mafian johdolla oli ottanut huolehtiakseen valtiovallalle kuuluvia tehtäviä omien lakiensa mukaan. Toisaalta tutkimusajankohtana maan pohjoisosassa tapahtuneen suuren talouskasvun myötä lehdissä tuotettiin lukijoille kuvaa Italiasta vaurastuvana teollisuuden huippumaana, jossa suunnittelu ja ammatillinen osaaminen olivat korkeatasoisia. Tutkimuksen kohteena olevien lehtien tuottamat käsitykset Italiasta ja italialaisuudesta eivät merkittävästi eronneet toisistaan; ainoastaan muotia käsittelevien aiheiden osalta Me Naiset -lehden suhtautuminen oli muita asiallisempaa.