We get 10 of our 60 minutes playing football

This poster highlights the importance of children being physically active for at least 60 minutes every day. Parents, carers and children are encouraged to visit the website www.getalifegetactive.com to download the activity log book to track how much activity they are doing daily.

Comparison of the NEO-FFI, the NEO-FFI-R and an alternative short version of the NEO-PI-R (NEO-60) in Swiss and Spanish samples

Three different short versions of the NEO-PI-R were compared: The NEO-FFI, the NEO-FFI-R, and a new short version developed in the current study (NEO-60). This new version is intended to improve the psychometric characteristics of the original NEO-FFI, specially in regard to the factor structure at the item-level. A French version of the NEO-PI-R was given to 1090 Swiss subjects, whereas the Spanish (Castilian) version of the NEO-PI-R was administered to 1006 Spanish subjects. Results replicate the limitations of the NEO-FFI already found in other countries. Compared to the NEO-FFI, reliability coefficients and factor structure was enhanced by the NEO-FFI-R and the NEO-60 in both samples, although substantial differences were not found. The factor structure of the NEO-60 shows the best fit since only three items do not load mainly on their own factor in both samples. Besides, correlations between items and NEO-PI-R domain scores are also higher for the items included in the NEO-60 version. On the other hand, convergent correlations with the NEO-PI-R dimensions were satisfactory irrespective of the version, and confirmatory factor analyses show slight differences among the different models generated after the three short versions.

Novel (60%) and recurrent (40%) androgen receptor gene mutations in a series of 59 patients with a 46,XY disorder of sex development.

BACKGROUND Androgen receptor (AR) gene mutations are the most frequent cause of 46,XY disorders of sex development (DSD) and are associated with a variety of phenotypes, ranging from phenotypic women [complete androgen insensitivity syndrome (CAIS)] to milder degrees of undervirilization (partial form or PAIS) or men with only infertility (mild form or MAIS). OBJECTIVE The aim of the study was to characterize the contribution of the AR gene to the molecular cause of 46,XY DSD in a series of Spanish patients. SETTING We studied a series of 133 index patients with 46,XY DSD in whom gonads were differentiated as testes, with phenotypes including varying degrees of undervirilization, and in whom the AR gene was the first candidate for a molecular analysis. METHODS The AR gene was sequenced (exons 1 to 8 with intronic flanking regions) in all patients and in family members of 61% of AR-mutated gene patients. RESULTS AR gene mutations were found in 59 individuals (44.4% of index patients), of whom 46 (78%) were CAIS and 13 (22%) PAIS. Fifty-seven different mutations were found: 21.0% located in exon 1, 15.8% in exons 2 and 3, 57.9% in exons 4-8, and 5.3% intronic. Twenty-three mutations (40.4%) had been previously described and 34 (59.6%) were novel. CONCLUSIONS AR gene mutation is the most frequent cause of 46,XY DSD, with a clearly higher frequency in the complete phenotype. Mutations spread along the whole coding sequence, including exon 1. This series shows that 60% of mutations detected during the period 2002-2009 were novel.

1-6-19, Croix-Catelan, prix Maurice Dezeaux, Mourlon gagnant du 60 m : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 54168

Mansonella ozzardi in the municipality of Tefé, Amazonas, Brazil, 60 years after the first report: an epidemiologic study

The prevalence of mansonelliasis was studied in the municipality of Tefé, state of Amazonas, Brazil. The prevalence (thick blood smear method) was 13.6% (147/1,078), higher in the Solimões River region (16.3%) than in the Tefé River region (6.3%). In the sampled communities in the Solimões River region, a higher density of cases was observed, as indicated by a kernel analysis (odds ratio 0.34; 95% confidence interval: 0.20-0.57). Males had a higher prevalence (χ2 = 31.292, p < 0.001) than women. Mansonella ozzardi prevalence was higher in retirees and farmers (28.9% and 27%, respectively). Prevalence also significantly increased with age (χ2 = -128.17, p < 0.001), with the highest numbers occurring in persons older than 67 years.

Miss Constance Jeans, gagnante du 60 yards : [photographie de presse] / [Agence Rol]

Référence bibliographique : Rol, 55010

Age above 60 years is not a negative predictive factor for combined antiviral therapy with pegylated interferon alpha and ribavirin in hepatitis C patients

Background: Age is frequently discussed as negative host factor to achieve a sustained virological response (SVR) to antiviral hepatitis C therapy. However, elderly patients often show relevant fibrosis or cirrhosis which is a known negative predictive factor, making it difficult to interpret age as an independent predictive factor. Methods: From the framework of the Swiss hepatitis C cohort (SCCS), we collected data from 545 antiviral hepatitis C therapies, including data from 67 hepatitis C patients ≥ 60 y who had been treated with PEG-interferon and ribavirin. We analyzed host factors (age, gender, fibrosis, haemoglobin, depression, earlier hepatitis C treatment), viral factors (genotype, viral load) and treatment course (early virological response, end of treatment response, SVR). Generalised estimating equations (GEE) regression modelling was used for the primary end point (SVR), with age ≥ 60 y and < 60 y as independent variable and gender, presence of cirrhosis, genotype, earlier treatment and viral load as confounders. SVR was analysed in young and elderly patients after matching for these confounders. Additionally, classification tree analysis was done in elderly patients using these confounders. Results: SVR analyzed in 545 patients was 55%. In genotype 1/4, SVR was 42.9% in 259 patients < 60 y and 26.1% in 46 patients ≥ 60 y. In genotype 2/3, SVR was 74.4% in 215 patients < 60 y and 84% in 25 patients ≥ 60 y. However, GEE model showed that age had no influence on achieving SVR (Odds ratio 0.91). Confounders influenced SVR as known from previous studies (cirrhosis, genotype 1/4, previous treatment and viral load >600'000 IE/ml as negative predictive factors). When young and elderly patients were matched (analysis in 59 elderly patients), SVR was not different in these patient groups (54.2% and 55.9%, resp.; p=0.795 in binomial test). The classification tree-derived best criterion for SVR in elderly patients was genotype, with no further criteria relevant for predicting SVR in genotype 2/3. In patients with genotype 1/4, further criteria were presence of cirrhosis and low viral load <600'000 IE/ml in non-cirrhotic patients. Conclusions: Age is not a relevant predictive factor for achieving SVR, when confounders were taken into account. In terms of effectiveness of antiviral therapy, age does not play a major role and should not be regarded as relevant negative predictive factor. Since life expectancy in Switzerland at age 60 is more than 22 y, hepatitis C therapy is reasonable in elderly patients with known relevant fibrosis or cirrhosis, because interferon-based hepatitis C therapy improves survival and reduces carcinogenesis.

Français 60

Contient : 1° « Li Roumans de Tiebes » ; 2° « L'Estoire de Troie la Grant », de « BENEOIT DE SAINTE-MORE » ; 3° « Le Rommans de Eneas »

Dementoituneen ja hänen omaisensa mielekäs arki kotona

Tämän opinnäytetyön tuotos on kirjallinen opas Viroon, Länsi-Tallinnan sairaalan alueella asuville dementiaa sairastavien omaishoitajille. Työn lähtökohtana on ollut Länsi- Tallinnan sairaalan tarve saada omaisille jaettava opas dementoituneen omaisen kotona hoitamisen avuksi. Työ on osa STALT-hanketta, jonka tavoitteena on kehittää Länsi-Tallinnan sairaalan hoitotyötä. Oppaan tavoitteena on tarjota keinoja kotona pärjäämisen tueksi. Lisäksi opas toimii henkilökunnan antaman suullisen ohjauksen tukena. Dementoitunut henkilö ilmaisee avuntarvettaan muuttuneella käytöksellään. Jos hänen tarpeitaan ei tunnisteta, johtaa se hänen hyvinvointinsa heikkenemiseen. Omaishoitajalla on suuri vastuu dementoituneen omaisensa hoidosta. Kirjallisten oppaiden avulla voidaan tukea omaishoitajan selviytymistä arjesta dementoituneen kanssa.Opinnäytetyömme teoriaosuus koostuu kirjallisuuskatsauksesta, joka on koottu aihetta käsittelevistä tutkimuksista ja kirjallisuudesta. Teoriaosuudessa käsittelimme dementiaa työmme kannalta merkityksellisistä näkökulmista. Työssämme selvitimme lyhyesti mitä dementia on ja tarkastelimme sen taustalla olevia sairauksia. Keskeisin kirjallisuuskatsauksen teoriaosuus koostuu dementiaan liityvistä käytösoireista, dementoituneen hoitamisesta kotona ja hyvän potilasohjeen kriteereistä. Oppaan teossa on pyritty selkokielisyyteen, jotta maallikon on helppoa ymmärtää sisältö. Siihen on tiivistetty tärkeimmät ja oleellisimmat tiedot. Oppaan alkuun on koottu lyhyesti tietoa siitä, mitä dementia on. Sen sisältö muodostui kirjallisuuskatsauksen pohjalta ja siinä otettiin huomioon kotona hoitamisen näkökulma. Opas koostuu kotihoito-ohjeista, jotka koskevat arkipäiväisiä toimintoja kuten ruokailua ja peseytymistä sekä kodin saneeraamisesta turvalliseksi dementoituneen kannalta. Keskeistä on vuorovaikutus dementoituneen kanssa. Oppaan lopussa mietitään keinoja omaiselle oman jaksamisen tukemiseksi.

Saaristolaisen kokemus omasta kulttuuristaan. Eläminen merestä ja meren kanssa

Tutkimuksessa on hahmoteltu saaristolaisen ihmisen omaa kokemusta kulttuurinsa ja yhteisönsä olennaisista piirteistä. Aineistona on kaksi Kustavin kylissä Turunmaan suomenkielisessä saaristossa koottua haastatteluaineistoa, joista toinen on 1990-luvun alussa tutkijan itsensä keräämä, toinen 1950 - 60-luvuilla kerätty. Haastateltavien elämä on sijoittunut saaristolaiskulttuurin muutosvaiheeseen omavaraisuudesta keskusorienteisuuteen ja tarkastelu keskittyy aikaan 1800-luvun lopusta ja 1900-luvun alusta toisen maailmansodan jälkeiseen ajanjaksoon. Tarkastelun painopisteenä on vanha yhteisö elämänpiireineen ja 1960-luvulla alkanut markkinatalouden ja suuryhteiskunnan suoran vaikutuksen tehostumisen leimaama muutos on ollut peilauspintana olennaisten piirteiden löytämisessä. Näkökulmana on ollut yksilön kokemus ja erityisinä mielenkiinnon kohteina hänen suhteensa luonnonympäristöön ja hänen mentaalinen orientaationsa, hänen kokemusmaailmansa suuntautuneisuus sekä kylän yhteisyyden sisältö. Saaristolaisten itse olennaisiksi kokemat oman kulttuurinsa piirteet nousivat haastatteluaineistosta pohtimalla haastateltavien voimakkaasti painottaman nuottakalastuksen sisältämiä merkityksiä sekä erittelemällä haastatteluaineiston kokonaisuudessa erityisen painoarvon saaneita asioita. Tukena tiettyjen asioiden nostamisessa on ollut tutkijan oma kuuluminen paikallisyhteisöön, osallistuminen saaristolaisyhteisön elämään ja elinkeinoihin sekä keskustelu yhteisön jäsenten kanssa eri asioiden merkityksistä. Meri hallitsee saaristolaisen elämää sekä fyysisesti että henkisesti. Merellä kulkeminen ja merellisten elinkeinojen harjoittaminen korostaa yksilökohtaista vaihtelevien tilanteiden ja tapahtumaketjujen hallinnan tärkeyttä, osaamista ja selviytymistä, joista ominaisuuksista tulee osa saaristolaista mentaliteettia. Meri myös rajaa eristyneisyyden, jossa on tultava omavaraisesti toimeen turvautuen omiin ja kylän muiden ihmisten taitoihin. Yhdessä tekeminen ja oleminen on päällimmäisenä haastateltavien mielessä kun he kuvaavat aikaisempaa kylän ilmapiiriä ja sitä suurinta menetystä, mikä oman elämän aikana tapahtuneessa elämäntavan muutoksessa on ollut. Yhdessä eläminen ja tekeminen on myös taito. Se liittyy saaristolaiskylässä omavaraisuuteen ja selviämiseen merellisen luonnonympäristön keskellä, mitkä seikat aiheuttavat keskinäisen riippuvuuden. Vastavuoroisuus ja keskinäinen riippuvuus ja siitä juontuva solidaarisuus ja auttaminen ovat identiteettiä luovia tekijöitä. Hyvän ihmisen määrittelyn yhteydessä haastateltavat toivat esille arvostavansa toisten huomioimista, suvaitsevaisuutta ja kaikkien kanssa toimeen tulemista, mitkä kaikki ovat rehellisyyden ohella yhteisön kiinteyteen liittyviä arvoja. Toisten huomioiminen omana itsenään on keskeinen mentaliteetin piirre myös siten, että oman lähiympäristön ihmiset hyväksytään sellaisinaan, vaikka ei kaikesta oltaisikaan samaa mieltä tai joku havaitaan vajavaiseksi. Heidät hyväksytään osaksi omaa yhteisöä, jonka kanssa ollaan vuorovaikutuksessa erilaisuudesta ja erimielisyyksistä huolimatta. Saaristolaisen taidot yhdistyvät lähiympäristöön paneutumiseen. Ne johtavat tietynlaiseen elämän kokonaisuuden hallintaan ja hahmottamiseen. Taitojen suuri merkitys ilmenee siinä, että ihmisen arvostus yhteisössä on määräytynyt myös sen mukaan, millainen tekijä hän on, kuinka kätevä käsistään. Omavaraisuuden taito ja arvostus on kylän selviytymistä merellisessä luonnonympäristössä kylän sisäisen työnjaon turvin, varsin riippumattomana ulkomaailmasta. Se on myös yhteisyyden voimaa. Saaristolaisen omavaraisuus ja henkinen itseriittoisuus merkitsee, että omasta ympäristöstä otetaan tarvittava ja selvitään sillä mitä on. Kokemisen kannalta katsoen yksilöllisyyden ja yhteisyyden, yksilöllisen vapauden ja keskinäisen riippuvuuden yhdistyminen saaristolaiskylässä on kulttuurin ydinaluetta. Kylän ilmapiirissä ristiriitaiset tekijät vetävät eri suuntiin: toisaalta yhteisyys ja yhdenvertaisuus, jota yhteistyö tukee – toisaalta varallisuuserot ja muunlainen eriarvoisuus, kateus ja katkeruus. Erilaisten lahjojen anto ja toisten hienoviritteinen huomioiminen on ollut tärkeä osa keskinäisiä suhteita. Ne korostavat kyläläisten yhdessä elämistä ja yhteenkuuluvuutta huolimatta eroista ja erimielisyyksistä. Yksilö on voinut myös olla varma, ettei häntä hädän hetkellä jätetä yksin, vaan autetaan naapurien voimin. Tällä tietoisuudella on erittäin tärkeä merkitys ihmisten keskinäisissä suhteissa, koska se koskettaa olemassaolon perusteita. Yksilöt ovat myös tämän asian suhteen samassa asemassa varallisuudesta riippumatta. Salakuljetus samoin kuin talonpoikaispurjehdus oli toisaalta saaristolaisyhteisön voiman uhoa keskusvaltaa vastaan, eikä sitä pidetty tuomittavana. Suuryhteiskunnan taholta määritelty rikollinen toiminta ei saaristolaisyhteisön mielestä sitä ollut, mutta siihen liittyvät lieveilmiöt tuomittiin, jos ne asettuivat yhteisön moraalia vastaan. Tonttikaupan vaikutus saaristolaiskylään on ollut toisenlainen kuin viinan salakuljetuksen, vaikka ne molemmat ovat olleet keskusorienteista toimintaa. Tonttikaupan vaikutukset tunkeutuivat rajummin kylän sisäiseen systeemiin sitä hajottaen. Talot saivat helppoa rahaa, mutta kylän köyhemmän väen elinkeinot vaikeutuivat. Kesämökkikauppa kasvatti yhteisön sisäisiä ristiriitoja. Maanomistuksesta tuli suurin asukkaita ja heidän selviytymistään valikoiva tekijä saaristossa viime vuosisadalla. Keskuksen otteen kiristyminen tuntui vähitellen myös henkisessä ilmapiirissä. Kyläihmisen hienovaraisesti toisia huomioonottava mentaliteetti on vastakkainen keskuksen taloudellisesti ja henkisesti tukemalle haastavalle kilpailu-asenteelle. Monet haastateltavat toivat esiin näkemyksen, joka on vastakkainen sen modernin teesin kanssa, että entisaikojen yhteisöihmistä olisi vaivannut jonkinlainen yksilöllisyyden puute. Sukupolvien kesken on eroa. Vanhan, viime vuosisadan vaihteessa syntyneen sukupolven ihmiset koettiin erilaisina, jopa yksilöllisempinä ja henkisesti rikkaampina. Väitöskirja on ensimmäinen Turunmaan suomenkielisestä saaristosta tehty sosiaaliantropologian alaan kuuluva väitöskirja.

Q. Horatius Flaccus, Carmina (1-48v), Epodon liber (48v-58v), Carmen saeculare (58v-59v), De arte poetica epistula ad Pisones (60-67), Epistulae (60-90), Sermones (90-122v), cum glossis.

Ce ms. a été donné en 1734 au chapitre de Notre-Dame de Paris par le chanoine Gagne de Périgny: "Ex dono Domini Gagne de Perigny canonici Parisiensis anno 1734" (f. 1). L'ex-libris "A l'église de Paris" (XIXe s.) figure au f. 1, suivi de la cote M9. Notre-Dame.