1000 resultados para Pensée islamique
Resumo:
Tässä pro gradu -tutkielmassa keskitytään Montrealissa asuvien muslimiopiskelijoiden identiteetin tutkimiseen islamilaisen hunnun kautta. Montrealin suurkaupunkia on vuosien varrella rikastuttanut ja muokannut suuret maahanmuuttajien virrat. Kulttuurien kohdatessa länsimaalaisten nuorten keskuudessa ilmenee usein uusia uskonnollisuuden muotoja. Siksi on olennaista perehtyä nuorten asenteisiin itseä sekä toiseutta kohtaan monikulttuurisessa ympäristössä. Työssä tutkitaankin muslimiopiskelijoiden omakuvan sekä identiteetin rakentumista kielen kautta suhteessa toiseuteen ja jumalaan. Työn teoreettisena lähtökohtana toimii näkökulma identiteetin syntymisestä kielessä sekä vastavuoroisuuden kontekstissa. Tämän diskursiivisen näkökulman mukaan identiteetti ei ole olemassa ihmisessä itsessään, vaan se on kontekstisidonnainen ilmiö, joka muodostuu diskurssissa sekä suhteessa toiseuteen. Lisäksi tutkimuksessa käytetään psykokognitiivista teoriaa representaatioista, sillä se korostaa uskonnollisten representaatioiden erityispiirteitä muihin representaaitoihin nähden. Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto koostuu viidestä hunnuttautuvan naispuolisen muslimiopiskelijan haastattelusta. Analyysimetodina työssä käytetään diskurssianalyysia, jonka puitteessa identiteetin muodostumista analysoidaan kielen subjektiivisten elementtien sekä muslimiopiskelijoiden diskurssiin tuomien toiseuden ja jumalan äänen kautta. Tutkielman tulokset osoittavat kuinka länsimaalaiset individualistiset arvot, islamin usko sekä jumalan auktoriteettinen asema esiintyvät toisiaan täydentävinä, ei ristiriitaisina ilmiöinä muslimiopiskelijoiden diskurssissa. Auktoriteettinen jumala antaa jokaiselle yksilölle vapaan tahdon päättää ja toimia haluamallaan tavalla. Siksi huivin käytön taustalta löytyy usein henkilökohtaisia motiiveja, joita vahvistamaan haastateltavat lainaavat niin muiden ihmisten kuin jumalan puhetta. Huivin käyttöönottoa on edeltänyt pitkä itsetutkiskeluprosessi – uskon intellektualisointi. Täten korkeakoulussa opiskelevien musliminaisten usko eroaa pitkälti ”automaattisesta” uskosta, sillä se sisältää kyseenalaistamista, harkintaa sekä voimakkaita tunteellisia kokemuksia. Työn tulokset edesauttavat ymmärtämään kulttuurien välistä kommunikaatiota ja toiseutta. Mielekästä olisikin tutkia tarkemmin huivin käytön taustalta löytyviä motivaatioita sekä eihunnuttautuvien musliminaisten asenteita islamilaista huivia kohtaan tietyssä ympäristössä, kuten työpaikoilla tai yliopistolla.
Resumo:
Ce cahier regroupe une série d'études portant, principalement, sur le Qu'est-ce que la philosophie? de G. Deleuze et F. Guattari. Il réunit des contributions de chercheurs confirmés - A. Sauvagnargues, A. Villani - et de jeunes chercheurs de l'Université de Lausanne sous la direction et la supervision de Hugues Poltier, membre de la section de philosophie de l'université.
Resumo:
La contribution propose une exploration longitudinale de la manière dont s'articulent chez Lefort, d'une part, sa compréhension des dimensions constitutives du politique avec, d'autre part, sa lecture d'événements singuliers de la politique française. La période considérée va de Mai 68 aux événements de l'hiver 1995. On montre que le cadre théorique d'arrière-plan, ce que Lefort appelle "le politique", commande très largement la lecture qu'il fait des événements par lesquels il se laisse convoquer. Plus précisément, on montre que, conçu sous l'interpellation de l'expérience totalitaire, ce cadre s'ordonne pour penser les choses politiques à la lumière de la différence totalitarisme/démocratie. Et du même coup, n'est pas en mesure d'accorder un caractère politiquement signifiant à ce qui se déroule dans la "sphère économique", en particulier le fantastique creusement des inégalités survenu depuis au moins la moitié des années 80 du siècle dernier. S'il est vrai que le totalitarisme, sous son visage "soviétique" en tout cas, semble ne plus constituer une menace politique crédible, on s'interroge, pour conclure, sur la pertinence de l'approche lefortienne dans la perspective des luttes émancipatrices.
Resumo:
Soitinnus: Piano.
Resumo:
1910/09/15 (A6,N17)-1910/09/30.
Resumo:
1913/01/01 (A9,N1)-1913/01/15.
Resumo:
1911/12/01 (A7,N23)-1911/12/15.
Resumo:
1913/07/15 (A9,N14)-1913/08/01.
Resumo:
1911/08/01 (A7,N15)-1911/08/15.
Resumo:
1912/10/01 (A8,N19)-1912/10/15.
Resumo:
1914/07/15 (A10,N14)-1914/08/01.
Resumo:
1911/10/01 (A7,N19)-1911/10/15.
Resumo:
1912/06/01 (A8,N11)-1912/06/15.
