Arkistoluettelo 163: Seppo Nummi

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Seppo Nummen arkiston sisällöstä

Tampereen ruotsalaisen koulun kielelliset käytännöt

Artikel i bok

Päivähoidon kasvatushenkilöstön kokema työväkivalta

Tutkielmassani kuvaan päivähoidon kasvatushenkilöstön kokemaa työväkivaltaa, joka käsittää niin fyysisen kuin henkisen väkivallan. Tarkastelen tutkielmassani työväkivallan aiheuttajia lapsen, lapsen perheenjäsenen tai sukulaisen, työkaverin, esimiehen, työpaikan ulkoisen henkilön ja organisaation näkökulmista. Lisäksi keskeisiä tutkimuskohteita ovat työväkivallan ilmenemismuodot ja yleisyys, henkilöstön suhtautuminen työväkivaltaan ja siihen liittyvien riskien ennaltaehkäisyyn sekä työpaikkojen turvallisuutta työväkivallan hallinnan näkökulmista. Tutkielman tarkoituksena on kiinnittää huomiota työväkivallan ilmentymiseen päivähoidossa. Tästä tutkimusasetelmasta päivähoitoa on tutkittu Suomessa varsin vähän, koulumaailman saadessa suuremman huomion. Tutkielma oli otantatutkimus ja aineisto keräsin kyselylomakkein Lahden eteläisen alueen päiväkodeista. Tutkielmaa varten hain asiaan kuuluvan luvan. Aineistoanalyysin toteutin tilastotieteellisin menetelmin, käyttäen tilastollisen aineiston analyysiohjelmaa IBM SPSS statistics 21:tä. Tutkielman tulokset osoittivat työväkivallan olevan suhteellisen yleinen ilmiö päivähoidossa. Fyysisen väkivallan aiheuttaja oli pääsääntöisesti lapsi ja henkisen väkivallan työkaveri. Henkilöstö koki olonsa turvalliseksi työpaikallaan, ja työväkivalta (fyysinen) kokettiin osittain jopa kuuluvan osaksi työtä. Henkilöstö suhtautui työväkivaltaan vakavuudella, ja koki työväkivallan hallintaan liittyvien keskeisten teemojen kehittämisen tärkeäksi. Tärkeimpiä kehittämisosa-alueita työväkivallan näkökulmasta olivat henkilöstön näkemyksien mukaan; työhön liittyvät resursoinnit, työväkivaltaan liittyvät käytännöt; perehdytys ja jälkikäsittely ja vuorovaikutukselliset kehittämisosa-alueet; avoimuus, yhteisten sääntöjen luominen ja tiedonkulku.

Kävelyn ja pyöräilyn hyvät ja turvalliset käytännöt : Opintomatka Tanskaan 1.–2.6.2015

Valtakunnallisessa kävelyn ja pyöräilyn strategiassa kyseiset kulkutavat tunnistetaan tulevaisuuden liikennejärjestelmän kulkutapoina. Kävelyä ja pyöräilyä edistämällä vähennetään liikennejärjestelmän hiilidioksidipäästöjä ja tehdään jokapäiväinen liikkumisympäristö viihtyisäksi, terveelliseksi ja turvalliseksi. Nostamalla kävely ja pyöräily samalle tasolle muiden liikennejärjestelmän kulkumuotojen kanssa tavoitellaan kävelyn ja pyöräilyn 20 prosentin kulkutapaosuuden nostoa. Strategialinjauksen toteutuminen edellyttää eri organisaatioiden ja hallinnon eri tasojen yhteistä tahtoa ja tiivistä yhteistyötä. Osana kävelyn ja pyöräilyn hyvät ja turvallisen käytännöt -hanketta järjestettiin opintomatka Tanskaan alkukesästä 2015, jonka tarkoituksena oli hakea evästystä kävelyn ja pyöräilyn valtakunnallisen strategian edistämiseen Suomessa. Opintomatka tehtiin yhteistyössä Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Uudenkaupungin ja Porin kaupungin sekä Utajärven kunnan kanssa. Tanskassa on pitkät perinteet kävelyn ja pyöräilyn hyvistä ja turvallisista käytännöistä. Pitkät perinteet tekevät Tanskasta hyvän mallimaan, josta voidaan hakea ideoida ja inspiraatioita Suomeen sovellettavaksi. Opintomatkan aikana vierailtiin Kööpenhaminan ja Odensen kaupungeissa, joissa asiantuntijat esittelivät paikallisia ja valtakunnallisia kävelyn ja pyöräilyn edistämisen keinoja Tanskassa. Kävelyä ja pyöräilyä on muun muassa edistetty tehokkaalla kampanjoinnilla ja tiedon jakamisella, joista on Suomessa paljon opittavaa. Lisäksi Tanskan kestävän liikkumisen edistämisen keskiössä on ihminen eikä ajoneuvo. Ihmislähtöisellä suunnittelulla Tanskassa on onnistuttu luomaan sellaiset olosuhteet, jotka itsessään edistävät kävelyn ja pyöräilyn kulttuuria. Kyseiset olosuhteet luovat samalla edellytyksiä laadukkaan infrastruktuurin aktiiviselle toteuttamiselle. Kööpenhaminassa esitysten aiheina olivat pyöräilijöiden kaupunki, pyöräilijöiden liikenneturvallisuus, Kööpenhaminan pyöräilystrategia sekä kestävän liikkumisen toimintasuunnitelma. Odensessa aiheina olivat liikkumisen ohjauksen suunnitelma, pyöräilyn edistämissuunnitelma ja liikenneturvallisuus. Molemmissa kaupungeissa käytiin esitysten jälkeen pyöräillen tutustumassa paikallisiin pyöräilyn olosuhteisiin paikallisten isäntien opastamana. Kööpenhaminassa tutustuttiin tuoreisiin infran parantamiskohteisiin sekä kohteisiin, joissa oli toteutettu liikenneturvallisuutta ja liikenteellistä toimivuutta parantavia toimenpiteitä. Odensen pyöräilykierroksella tutustuttiin Odensen keskustan ja kantakaupungin liikennejärjestelyihin.