136 resultados para Lahtinen, Osvi
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Tässä työssä tutkittiin maakaasun ja biokaasun tieliikennekäyttöä saatavissa olevan kirjallisuuden pohjalta. Aihe työhön kehittyi kiinnostuksesta liikenteen vaihtoehtoisiin polttoaineisiin. Työn tavoitteena on kartoittaa maakaasun ja biokaasun liikennekäytön nykytilannetta sekä arvioida tulevaisuuden näkymiä. Työssä esitellään maakaasu ja biokaasu polttoaineina sekä käsitellään maakaasun ja biokaasun tieliikennekäyttöä. Työ käsittelee kaasuautojen taloudellisuutta sekä niiden päästövähennyksiä. Lisäksi esitellään maakaasun ja biokaasun nykyistä käyttöä ja tulevaisuuden potentiaalia liikenteen polttoaineena.
Resumo:
Tässä työssä tutkittiin Ruukin valmistamista lujista Optim 700 MC Plus sekä Optim 700 QL teräksistä tehtyjen hitsattujen palkkirakenteiden vikasietoisuutta sekä murtumiskäyttäytymistä laboratoriossa suoritettujen täyden mittakaavan kokeiden avulla. Koerakenteet suunniteltiin siten, että rakenteen kylmämuovauksen sekä hitsauksen vaikutukset yhdessä rakenteen geometrian vaikutuksen kanssa heikentävät rakenteen murtumissitkeyttä rakenteeseen tehdyn teräväkärkisen alkusärön tasossa. Suunnitellussa koesarjassa varioidaan testauslämpötilan lisäksi hitsauksen lämmöntuontia sekä koerakenteeseen tehtävän alkusärön kokoa. Tässä työssä tavoitteena oli yleisesti esittää menettely hitsatun säröllisen teräsrakenteen kestävyyden arviointia varten. Optim 700 MC Plus teräksestä tehdyn koerakenteen käyttäytymistä tutkittiin laskennallisesti murtumismekaniikan avulla. Laadittujen FEM - mallien avulla laskettiin rakenteen murtumisparametrien arvot kummallekin tutkittavalle teräkselle. Optim 700 MC Plus materiaalista valmistetuille koerakenteen säröalueen rakennedetaljia vastaavalle koekappaleille suoritettiin murtumissitkeyskokeita. Murtumissitkeyskokeista saatujen tulosten avulla pystyttiin kuvaamaan täyden mittakaavan koerakenteessa olevan särön murtumiskäyttäytymistä mitoitusmenetelmissä. Koerakenteelle laskettiin tässä työssä kriittisen särökoon ja sitä vastaavan kuorman arvot perustuen rakenteen oletettuun hauraaseen, epästabiiliin sitkeään sekä plastiseen murtumiskäyttäytymiseen. Tässä työssä testattiin molemmista tutkittavista materiaaleista valmistetut täyden mittakaavan koerakenteet -40 °C lämpötilassa. Molemmat testatut rakenteet käyttäytyvät mitattujen siirtymätulosten perusteella melko hauraasti. Optim 700 MC Plus materiaalille saatujen laskentatulosten voidaan todeta testatun koekappaleen perusteella soveltuvan hauraasti käyttäytyvän rakenteen mitoitukseen.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Tässä työssä on tutkittu innovaatiotoimintaan liittyviä perusteita ja niiden soveltuvuutta työorganisaation kehittämiseen. Erityisenä kiinnostuksen kohteena on ollut näiden teorioiden sovellettavuus julkisen sektorin linjaorganisaatioon. Erityisesti on pyritty selvittämään organisaatioon liittyviä seikkoja, jotka voivat olla eduksi tai vastaavasti haitaksi johdetussa innovaatiotoiminnassa. Näiden seikkojen tunnistaminen voi helpottaa innovaatioajatusten hyödyntämistä ja käyttöönottoa työorganisaatiossa. Tutkimukset on tehty kirjallisuustutkimuksena pyrkien hyödyntämään kvalitatiivista ja konstruktiivista tutkimusotetta. Työ on jaettu neljään osaan. Ensimmäisessä osassa käsitellään innovaatioajattelun perusteita. Toisessa osassa käsitellään organisaatiota kehitystoiminnan aloittamisen näkökulmasta. Kolmannessa osassa pohditaan innovaatiotoiminnan soveltuvuutta ja mahdollisuuksia kohdeorganisaatiossa. Neljäs osa on soveltava luku. Tässä luvussa luodaan konstruktio, jolla pyritään kehittämään erityisesti kohdeorganisaation työntekijöiden aloitteellisuutta toiminnan kehittämiseksi. Johtopäätöksinä on esitetty seikkoja, jotka on havaittu ensisijassa innovaatiotoiminnan aloittamisen kannalta merkityksellisinä. Tarkoituksena on ollut sovittaa innovaatioajatuksia ja innovatiivisuutta organisaatioon, ei päinvastoin.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Tutkielmassani, joka voidaan määritellä poliisioikeuden alaan kuuluvaksi oikeusdogmaattiseksi tutkimukseksi, tarkastellaan poliisin voimankäytön rajoja ja erityisesti sitä kumman, hätävarjelun vai voimankeinojen käytön perusteella poliisimiehen voimankäyttöä pitäisi arvioida. Oikeustieteellisen keskustelun asiasta aloitti Tuori vuonna 2004 ilmestyneessä artikkelissa. Kaikille ihmisille yleisesti kuuluva hätävarjeluoikeus on säännelty rikoslaissa (RL 39/1889) ja poliisimiehen voimakeinojen käyttöoikeus on säännelty poliisilaissa (PoliisiL 493/1995). Ongelmana on, että tietyissä poliisin kohtaamissa voimankäyttötilanteissa poliisimiehen tekoa, esimerkiksi aseen- tai muuta voimankäyttöä voidaan arvioida sekä hätävarjelu- että voimakeinojen käyttösäännöksien perusteella. Hätävarjelu on kaikille kuuluva oikeus puolustaa itseään tai toista oikeudettomalta hyökkäykseltä. Voimakeinoja taas on oikeus käyttää vain virkatehtävän tai vastaavan tehtävän suorittamiseksi ja kyseinen oikeus kuuluu vain tietyille ammattiryhmille kuten poliiseille, rajavartijoille ja järjestyksenvalvojille. Tutkimus rakentuu kahdesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsittelen poliisin voimankäyttöä ja sitä, miten vallitsevan oikeustilan mukaan poliisin voimankäyttöä ja sen rajoja arvioidaan. Poliisin voimankäytölle rajoja asettavat muun muassa perus- ja ihmisoikeudet, poliisitoiminnan yleiset periaatteet, hallintolain (HL 434/2003) hallinnon oikeusperiaatteet, virkatehtävän ja tilanteen mukaisuuden vaatimus sekä tarpeellisuus ja puolustettavuusvaatimus. Ensimmäisen osan lopussa tarkastelen poliisin oikeutta hätävarjeluoikeuden käyttämiseen oikeuslähteiden avulla. Toisessa osassa tutkin sekä poliisimiehen että yhteiskunnan näkökulmasta sitä, kumman hätävarjelun vai voimakeinojen käyttösäännöksen perusteella poliisin voimankäyttöä tulisi arvioida. Tarkastelen myös mitä vaikutuksia uudella 1.1.2014 voimaan astuvalla poliisilailla (PoliisiL 872/2011) on tutkimukseni kannalta. Tutkimukseni lopussa pyrin avaamaan oikeustieteellistä keskustelua poliisioikeuden ja rikosoikeuden välisestä kollisiosta, sekä pohdin sitä, sisältääkö voimakeinojen käyttösäännös hätävarjelutyyppiset tilanteet. Tutkimuksen perusteella sekä poliisimiehen että yhteiskunnan kannalta poliisimiehen tulisi toimia voimankäyttötilanteessa voimakeinojen käyttösäännöksen perusteella. Tällöin poliisimiehen voimankäyttö olisi aina sekä oikeusjärjestyksen että virkavelvollisuuden mukaista. Myös syyttömyys olettama ja tähän kiinteästi liittyvät todistustaakkakysymykset puoltavat voimakeinojen käyttöä. Hätävarjelusäännöksen hyötyinä on pidetty sitä, että se mahdollistaa ankaramman ja summittaisemman voimankäytön kuin voimakeinojen käyttösäännös. Nähdäkseni kuitenkin voimakeinojen käyttösäännöksen puolustettavuuskriteeri mahdollistaa riittävän voimankäytön hätävarjelutyyppisessä tilanteessa.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu