Queries with answers in literature, art, science, education /

Mode of access: Internet.

Studies in literature /

Wordsworth.--Aphorisms.--Maine on popular government.--A few words on French models.--On the study of literature.--Victor Hugos̓ Ninety-three.--In The ring and the book.--Memorials of a man of letters [Macvey Napier]--Valedictory.

The symbolist movement in literature /

"Bibliography and notes": p. [331]-365.

The wedding day in literature and art; a collection of the best descriptions of weddings from the works of the world's leading novelists and poets

Mode of access: Internet.

The earth and man: lectures on comparative physical geography, in its relation to the history of mankind.

Mode of access: Internet.

The witness to immortality in literature, philosophy and life,

Mode of access: Internet.

Atonement in literature and life,

Mode of access: Internet.

Running on Rooftops: a novel and critical reflection on writing from an identity of expatriation with an examination of West-meets-East encounters and attitudes depicted in literature

This thesis is in two parts: a creative work of fiction and a critical reflection on writing from an identity of expatriation. The creative work, a novel entitled Running on Rooftops, revolves around a fictitious community of expatriates living and working in China. As a new college graduate, Anne Henry, the novel’s protagonist and narrator, decides to spend a year teaching English in China. Twelve years later, though still unsure of how to make sense of the chain of events and encounters that left her with an X-shaped scar on her knee, she nevertheless tells the story, revealing how “just a year” can be anything but. The critical reflection, entitled Writing on Rooftops, explores the nature of expatriation as it relates to identity and writing, specifically in how West-meets-East encounters and attitudes are depicted in literature. In it, I examine the challenges and benefits of writing from an identity and mindset of expatriation as illustrated in the works of Western writers who themselves experienced and wrote from viewpoints of expatriation, particularly those Western writers who wrote of expatriation in China and Southeast Asia. The primary question addressed is how expatriation influences perception and how those perceptions among Western foreigners in China and Southeast Asia have been and can be reflected in literature. In the end, I argue that expatriation can be a valuable viewpoint to write from, offering new ways of seeing and describing our world, ourselves and the connections between the two.

De com la literatura pot ser útil a la geografia. Reflexions arran de la lectura d'un llibre

Reflexió sobre com la literatura pot servir de suport als estudiosos de la geografia humanística. L’autor comenta diversos exemples literaris per a il•lustrar-ho i arriba a la conclusió que l’anàlisi fenomenològica de la literatura obre al geògraf un camp d’infinites possibilitats

O integralismo pliniano: autoritarismo e ordem na defesa da nação

Coordenação de Aperfeiçoamento de Pessoal de Nível Superior (CAPES)

Creative clusters and universities : the cluster concept in economics and geography

This paper considers the history of the cluster concept in urban economic geography, and its relationship to recent debates about creative cities. It then looks at the role that universities can play in the development of a creative cluster, as well as some of the potential pitfalls.

Settlement geography of African refugee communities in Southeast Queensland : an analysis of residential distribution and secondary migration

Before 2001, most Africans immigrating to Australia were white South Africans and Zimbabweans who arrived as economic and family-reunion migrants (Cox, Cooper & Adepoju, 1999). Black African communities are a more recent addition to the Australian landscape, with most entering Australia as refugees after 2001. African refugees are a particularly disadvantaged immigrant group, which the Department of Immigration and Multicultural Affairs (in the Community Relations Commission of New South Wales, 2006) suggests require high levels of settlement support (p.23). Decision makers and settlement service providers need to have settlement data on the communities so that they can be effective in planning, budgeting and delivering support where it is most needed. Settlement data are also useful for determining the challenges that these communities face in trying to establish themselves in resettlement. There has been no verification of existing secondary data sources, however, or previous formal study of African refugee settlement geography in Southeast Queensland. This research addresses the knowledge gap by using a mixed-method approach to identify and describe the distribution and population size of eight African communities in Southeast Queensland, examine secondary migration patterns in these communities and assess the relationship between these geographic features and housing, a critical factor in successful settlement. Significant discrepancies exist between the primary data gathered in the study and existing secondary data relating to population size and distribution of the communities. Results also reveal a tension between the socio-cultural forces and the housing and economic imperatives driving secondary migration in the communities, and a general lack of engagement by African refugees with structured support networks. These findings have a wide range of implications for policy and for groups that provide settlement support to these communities.

Rhetoric and Representation : Exploring the Cultural Meaning of the Natural Sciences in Contemporary Popular Science Writing and Literature

Kirjallisuuden- ja kulttuurintutkimus on viimeisten kolmen vuosikymmenen aikana tullut yhä enenevässä määrin tietoiseksi tieteen ja taiteen suhteen monimutkaisesta luonteesta. Nykyään näiden kahden kulttuurin tutkimus muodostaa oman kenttänsä, jolla niiden suhdetta tarkastellaan ennen kaikkea dynaamisena vuorovaikutuksena, joka heijastaa kulttuurimme kieltä, arvoja ja ideologisia sisältöjä. Toisin kuin aiemmat näkemykset, jotka pitävät tiedettä ja taidetta toisilleen enemmän tai vähemmän vastakkaisina pyrkimyksinä, nykytutkimus lähtee oletuksesta, jonka mukaan ne ovat kulttuurillisesti rakentuneita diskursseja, jotka kohtaavat usein samankaltaisia todellisuuden mallintamiseen liittyviä ongelmia, vaikka niiden käyttämät metodit eroavatkin toisistaan. Väitöskirjani keskittyy yllä mainitun suhteen osa-alueista popularisoidun tietokirjallisuuden (muun muassa Paul Davies, James Gleick ja Richard Dawkins) käyttämän kielen ja luonnontieteistä ideoita ammentavan kaunokirjallisuuden (muun muassa Jeanette Winterson, Tom Stoppard ja Richard Powers) hyödyntämien keinojen tarkasteluun nojautuen yli 30 teoksen kattavaa aineistoa koskevaan tyylin ja teemojen tekstianalyysiin. Populaarin tietokirjallisuuden osalta tarkoituksenani on osoittaa, että sen käyttämä kieli rakentuu huomattavassa määrin sellaisille rakenteille, jotka tarjoavat mahdollisuuden esittää todellisuutta koskevia argumentteja mahdollisimman vakuuttavalla tavalla. Tässä tehtävässä monilla klassisen retoriikan määrittelemillä kuvioilla on tärkeä rooli, koska ne auttavat liittämään sanotun sisällön ja muodon tiukasti toisiinsa: retoristen kuvioiden käyttö ei näin ollen edusta pelkkää tyylikeinoa, vaan se myös usein kiteyttää argumenttien taustalla olevat tieteenfilosofiset olettamukset ja auttaa vakiinnuttamaan argumentoinnin logiikan. Koska monet aikaisemmin ilmestyneistä tutkimuksista ovat keskittyneet pelkästään metaforan rooliin tieteellisissä argumenteissa, tämä väitöskirja pyrkii laajentamaan tutkimuskenttää analysoimalla myös toisenlaisten kuvioiden käyttöä. Osoitan myös, että retoristen kuvioiden käyttö muodostaa yhtymäkohdan tieteellisiä ideoita hyödyntävään kaunokirjallisuuteen. Siinä missä popularisoitu tiede käyttää retoriikkaa vahvistaakseen sekä argumentatiivisia että kaunokirjallisia ominaisuuksiaan, kuvaa tällainen sanataide tiedettä tavoilla, jotka usein heijastelevat tietokirjallisuuden kielellisiä rakenteita. Toisaalta on myös mahdollista nähdä, miten kaunokirjallisuuden keinot heijastuvat popularisoidun tieteen kerrontatapoihin ja kieleen todistaen kahden kulttuurin dynaamisesta vuorovaikutuksesta. Nykyaikaisen populaaritieteen retoristen elementtien ja kaunokirjallisuuden keinojen vertailu näyttää lisäksi, kuinka tiede ja taide osallistuvat keskusteluun kulttuurimme tiettyjen peruskäsitteiden kuten identiteetin, tiedon ja ajan merkityksestä. Tällä tavoin on mahdollista nähdä, että molemmat ovat perustavanlaatuisia osia merkityksenantoprosessissa, jonka kautta niin tieteelliset ideat kuin ihmiselämän suuret kysymyksetkin saavat kulttuurillisesti rakentuneen merkityksensä.