Virtuaalimaailmoja valtaamassa : verkko-opetusinnovaation leviäminen koulun maantieteeseen vuosituhannen vaihteessa

Tutkimus käsittelee verkko-opetusinnovaation leviämistä perusasteen ja lukion maantieteeseen vuosina 1998–2004. Työssä sovellettiin opetusinnovaation leviämismallia ja innovaatioiden diffuusioteoriaa. Aineisto hankittiin seitsemänä vuotena kyselylomakkeilla maantieteen verkko-opetuksen edelläkävijäopettajilta, jotka palauttivat 326 lomaketta. Tutkimuksen pääongelmat olivat 1) Millaisia edellytyksiä edelläkävijäopettajilla on käyttää verkko-opetusta koulun maantieteessä? 2) Mitä sovelluksia ja millä tavoin edelläkävijäopettajat käyttävät maantieteen verkko-opetuksessa? 3) Millaisia käyttökokemuksia edelläkävijäopettajat ovat saaneet maantieteen verkko-opetuksesta? Tutkimuksessa havaittiin, että tietokoneiden riittämätön määrä ja puuttuminen aineluokasta vaikeuttivat maantieteen verkko-opetusta. Työssä kehitettiin opettajien digitaalisten mediataitojen kuutiomalli, johon kuuluvat tekniset taidot, informaation prosessointitaidot ja viestintätaidot. Opettajissa erotettiin kolme verkko-opetuksen käyttäjätyyppiä: informaatiohakuiset kevytkäyttäjät, viestintähakuiset peruskäyttäjät ja yhteistyöhakuiset tehokäyttäjät. Verkko-opetukseen liittyi intensiivisiä myönteisiä ja kielteisiä kokemuksia. Se toi iloa ja motivaatiota opiskeluun. Sitä pidettiin rikastuttavana lisänä, joka haluttiin integroida opetukseen hallitusti. Edelläkävijäopettajat ottivat käyttöön tietoverkoissa olevaa informaatiota ja sovelsivat työvälineohjelmia. He pääsivät alkuun todellisuutta jäljittelevien virtuaalimaailmojen: satelliittikuvien toistaman maapallon, digitaalikarttojen ja simulaatioiden käytössä. Opettajat kokeilivat verkon sosiaalisia tiloja reaaliaikaisen viestinnän, keskusteluryhmien ja ryhmätyöohjelmien avulla. Mielikuvitukseen perustuvat virtuaalimaailmat jäivät vähälle sillä opettajat eivät juuri pelanneet viihdepelejä. He omaksuivat virtuaalimaailmoista satunnaisia palasia käytettävissä olevan laite- ja ohjelmavarustuksen mukaan. Virtuaalimaailmojen valtaus eteni tutkimuksen aikana digitaalisen informaation hyödyntämisestä viestintäsovelluksiin ja aloittelevaan yhteistyöhön. Näin opettajat laajensivat virtuaalireviiriään tietoverkkojen dynaamisiksi toimijoiksi ja pääsivät uusin keinoin tyydyttämään ihmisen universaalia tarvetta yhteyteen muiden kanssa. Samalla opettajat valtautuivat informaation kuluttajista sen tuottajiksi, objekteista subjekteiksi. Verkko-opetus avaa koulun maantieteelle huomattavia mahdollisuuksia. Mobiililaitteiden avulla informaatiota voidaan kerätä ja tallentaa maasto-olosuhteissa, ohjelmilla sitä voidaan muuntaa muodosta toiseen. Internetin autenttiset ja ajantasaiset materiaalit tuovat opiskeluun konkretiaa ja kiinnostavuutta, mallit, simulaatiot ja paikkatieto havainnollistavat ilmiöitä. Viestintä- ja yhteistyövälineet sekä sosiaaliset informaatiotilat vahvistavat yhteistyötä. Avainsanat: verkko-opetus, internet, virtuaalimaailmat, maantiede, innovaatiot

Kummimaatilatoiminta opettajien ja maatilojen sekä innovaatiotutkimuksen näkökulmista

Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Finfood - Suomen Ruokatieto ry:n alullepanemassa kummimaatilatoiminnassa mukana olleiden opettajien ja maatilojen käsityksiä ja kokemuksia toiminnasta sekä tarkastella kummimaatilatoimintaa innovaationa. Kummimaatilatoiminta liittyy Finfoodin internetissä julkaisemaan oppimateriaaliin suomalaisen ruoan tiestä. Kummimaatilatoiminnan tavoitteena on, että mahdollisimman monella peruskoululuokalla olisi oma kummimaatila, missä luokka voisi vierailla vuosittain, joka säilyisi luokalla mahdollisimman pitkään ja jonka kanssa luokka suunnittelee oman yhteistyönsä. Kummimaatilatoiminnan avulla pyritään omakohtaisten kokemusten ja elämysten kautta lisäämään nuorten tietoa maaseudun elämästä. Tutkimuksen tausta -osassa tarkastellaan koulun ja yhteiskunnan muiden tahojen yhteistyötä, esitellään tutkimuksia koulun ja teollisuusyritysten yhteistyöstä sekä koulun ja maatalouden yhteistyöhön liittyvää materiaalia. Lisäksi tarkastellaan innovaatiota ja innovaation diffuusiota. Koska kummimaatilatoiminta on uusi toimintamuoto, jossa toisena osapuolena on koulu, tutkimuksessa käsitellään myös kasvatuksen muutoksia (educational change). Tutkimusta käsitellään tapaus- ja toimintatutkimuksena. Tutkimusaineistona ovat kummimaatilatoiminnan alkuvaiheessa syksyllä 1997 mukaan lähteneiden seitsemän opettajan ja kuuden maatilan teemahaastattelut. Tutkimuksessa on haastateltu myös Finfoodin edustajaa. Aineisto kerättiin kevään ja syksyn 1998 aikana. Innovaatiotarkastelun pohjana ovat lisäksi tutkijan omat kokemukset toiminnasta sekä erilaiset kokoukset ja keskustelut. Opettajien ja maatilojen kokemuksista selvitettiin heidän toiminnan aloittamiseen johtaneita motiivejaan, toiminnalle asettamiaan tavoitteita, toiminnassa havaitsemiaan ongelmia sekä käsityksiä toiminnan onnistumisen avaintekijöistä ja toiminnan kehittämisestä. Suuria näkemyseroja ei opettajien ja maatilojen kokemusten välillä ollut. Osapuolet pitivät maaseutua tärkeänä ja halusivat tarjota lapsille kokemuksia elämästä siellä. Yhteisenä tavoitteena opettajilla ja maatiloilla oli, että toiminta olisi mahdollisimman laajaa, ei pelkkiä retkipäiviä maalle. Opettajat korostivat myös vierailujen toiminnallisuutta. Maatilat toivoivat voivansa lisätä toiminnalla myös omaa tietämystään ja ammattitaitoaan. Käytännön asiat kuten matkat olivat eniten ongelmia aiheuttaneita asioita. Muina mahdollisina ongelmina mainittiin asenteet ja tiedotus. Toiminnan avaintekijöinä pidettiin suunnittelua, molempien osapuolten motivoituneisuutta ja aktiivisuutta, vierailujen toiminnallisuutta, tiedottamista ja toiminnan laajentamista. Kehittämisideat liittyivät toiminnan laajentamiseen ja monipuolistamiseen. Tämän tutkimuksen perusteella kummimaatilatoimintaa on ryhdytty kehittämään niin, että koko koululla yksittäisen luokan sijaan on yhteinen kummimaatila. Innovaatiotarkastelu osoitti, että kummimaatilatoiminnan kehittäminen ja levittäminen on pitkä prosessi, jossa koordinaattorin rooli on tärkeä. Osallistujien sitoutuminen toimintaan, osallistujien tukeminen sekä heidän kokemustensa hyödyntäminen on myös tärkeää. Tärkeimmät lähteet tutkimuksen taustateorian kannalta olivat Rogersin, Fullanin ja Hargreavesin teokset. Avainsanat: kummimaatilatoiminta, innovaatio, innovaation diffuusio, muutos Keywords: godfarms, farm visits, innovation, diffusion of innovation, educational change

Toisen kielen oppijan identiteetti ja arkielämän vuorovaikutustilanteet : Tapaustutkimus viiden maahanmuuttajanaisen suomen kielen oppimisesta

Tutkielma on haastatteluaineistoon perustuva tapaustutkimus, jossa tarkastellaan viittä pääkaupunkiseudulla elävää maahanmuuttajanaista suomen kielen oppijoina ja käyttäjinä. Työssä paneudutaan toisaalta identiteetin ja toisen kielen oppimisen suhteeseen ja toisaalta siihen, millaisissa arjen vuorovaikutustilanteissa toisen kielen oppija pääsee puhumista harjoittelemaan. Tutkimuksen teoreettisena kehyksenä ovat sosiokulttuurinen kielentutkimus ja jälkistrukturalistinen identiteettikäsitys. Työn innoittajana ja esikuvana on kanadalaisen Bonny Nortonin tapaustutkimus Identity and Language Learning: Gender, Ethnicity and Educational Change (2000), jonka keskeisistä käsitteistä on omaksuttu muun muassa kielenoppijan panostus. Aineisto on kerätty puolentoista vuoden aikana ja koostuu 14 nauhoitetusta ja litteroidusta haastattelusta. Analyysi jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä osassa osoitetaan yksilön sosiaalisen identiteetin yhteys toisen kielen oppimiseen kolmen ulottuvuuden kautta, joita ovat Suomeen muuton syyt ja tulevaisuudensuunnitelmat, kielenoppijuus ja monikielisyys sekä sukupuoli ja ikä. Olennainen päätelmä on, ettei yksilön toisen kielen oppimismenestystä voi erottaa identiteetistä. Toisessa osassa analysoidaan arkielämän vuorovaikutustilanteita: ensinnäkin sitä, millaisia mahdollisuuksia toisen kielen oppijalla on päästä puhumaan kohdekieltä ja toiseksi sitä, millaisiksi nuo tilanteet muotoutuvat. Keskeisin tutkimustulos on, että toisen kielen oppijalle tarjoutuu liian vähän vapaamuotoisia suomen puhumisen mahdollisuuksia. Vuorovaikutustilanteita hallitsevat usein epätasapainoiset valtasuhteet, jotka rajoittavat kielenoppijaa, toisinaan jopa vaientavat tämän. Toisen kielen oppimisen ja identiteetin suhdetta on Suomessa tutkittu varsin vähän. Niin ikään oppijan vaientaminen vuorovaikutustilanteissa on jäänyt huomiotta. Tutkielma avaa ajankohtaista aihepiiriä ja mielenkiintoisia jatkotutkimusnäkymiä, joista yksi olisi vuorovaikutustilanteiden etnografinen havainnointi.

改革对教师工作生活质量影响的跨文化比较研究

From the organizational behavior point, this study initially explored how factors of educational changes influenced on teachers. This study adapted the questionnaire made up by Consortium for Cross-Culture Research in Education (CCCRE), by cooperating with other countries, interviewed 513 teachers in nine countries. The main results are as follows: 1. Factors of educational changes include: domain, origin, objective, teachers' role, and timetable. Comparative results show: More similarities than differences tend to be presented in five factors. The detail results are: in domain, it mainly involves teaching change and learning outcomes change; in origin, the educational change most teachers participated was initialed by government; in role, teachers more act as the implementer; in timetable, gradual development is the chief characteristic. 2. The domain of change, origin and teachers' role has a significant impact on the quality of worklife of teachers, but timetable of change has not. The further study about the influence of educational origin on the quality of worklife of teachers shows: Changes of teachers' time -using, professional development were significantly impacted by the origin of education, and there is a significant difference in the change of time-using among nine countries. 3. Change on students, change on teachers' relationship are two important factors to impact the teachers' evaluation about educational change. But the teachers' evaluation, teaching age and the change on relationship are valid factors to predicate teachers participate in next educational change. 4. Compared with the educational change of other eight countries, the change in school system management and the change in learning outcomes are more carried on in China. There is no significance about other factors between China and overall nine countries. In China, the educational change has a more positive impact on teachers' time-using and professional development, but professional development is also a important factor to impact teachers' evaluation on change; however there is a negative relationship between the Chinese teachers' evaluation and the teachers' participation in next change.

Politics, Power, PISA: a genealogy of mathematics education policy at second level in Ireland at the beginning of the 21st century

This thesis traces a genealogy of the discourse of mathematics education reform in Ireland at the beginning of the twenty first century at a time when the hegemonic political discourse is that of neoliberalism. It draws on the work of Michel Foucault to identify the network of power relations involved in the development of a single case of curriculum reform – in this case Project Maths. It identifies the construction of an apparatus within the fields of politics, economics and education, the elements of which include institutions like the OECD and the Government, the bureaucracy, expert groups and special interest groups, the media, the school, the State, state assessment and international assessment. Five major themes in educational reform emerge from the analysis: the arrival of neoliberal governance in Ireland; the triumph of human capital theory as the hegemonic educational philosophy here; the dominant role of OECD/PISA and its values in the mathematics education discourse in Ireland; the fetishisation of western scientific knowledge and knowledge as commodity; and the formation of a new kind of subjectivity, namely the subjectivity of the young person as a form of human-capital-to-be. In particular, it provides a critical analysis of the influence of OECD/PISA on the development of mathematics education policy here – especially on Project Maths curriculum, assessment and pedagogy. It unpacks the arguments in favour of curriculum change and lays bare their ideological foundations. This discourse contextualises educational change as occurring within a rapidly changing economic environment where the concept of the State’s economic aspirations and developments in science, technology and communications are reshaping both the focus of business and the demands being put on education. Within this discourse, education is to be repurposed and its consequences measured against the paradigm of the Knowledge Economy – usually characterised as the inevitable or necessary future of a carefully defined present.

Museums as a factor for the social integration of art in the community. The experience of cultural volunteering by members of the senior community

After considering museums as cultural institutions responsible for preserving cultural memory and its evolution over time, this article describes the cultural practices within our society that are aimed at disseminating art and at reproducing and transmitting culture, history and identity. Further, it considers the key role that older people are steadily assuming in Spain’s ageing society. New social-empowerment activities based on volunteering by the elderly are linked to generativity because the individual and social groups acquire new skills through those activities, thereby strengthening a society for all ages. Never in the history of social work have so many older people been prepared to participate actively at the community level, and never has a social movement with these features gone so unnoticed by so many social agents.

Analysis of the admissions tests for teacher training in Spain and Finland: knowledge or competences

One of the most decisive factors in the quality of education and academic performance of students is quality, preparation and dedication of the teachers. The exquisite system of selecting candidates for teacher training programs is one of the fundamentals of success of the Finnish Education System. The responsibility of choosing the best students to convert them into teachers is a challenge that involves a significant reform of university admission. Achieving this goal involves the choice of strategies and educational tools in accordance to the complexity of the demands presented by the teaching profession in the digital age. This study describes, analyzes and compares the admission tests in the University of Spain (PAU) and Finland (VAKAVA), for those who wish to become professional educators, in order to understand the possible influence of these tests to select the most suitable candidates to develop into future teaching professionals. The results showed that in Spain, the entrance test to universities is developed in a general way for all the students that aspire to any field of knowledge, while in Finland, the test is specific and particular for students aspiring to the field of education. The results of this study can guide and encourage the necessary changes that have to be done in the admission tests to Spanish university in general and to teacher education faculties in particular.

The in-service teacher trainer: profile, career path and duties

This article is the result of a doctoral thesis that aims to understand the reality of teacher trainers at a given moment, when their professional role changes from being a managing training advisor to a role that is more centred on process counselling. Using in-depth interviews, we defined the personal and professional profile of training counsellors in the Balearic Islands, their career path, the process for their inclusion in Teacher Centres (CEP) and, finally, the duties and skills that they perform as teacher trainers. The data that has been collected shows the coexistence of different professional roles in the group of education advisors. Moreover, it also indicates a lack of definition of the profile needed to access an advisor's position. There are indeed some coincidences determining the access route to such a position when it comes to the teaching profession since their leadership qualities and group dynamics expertise are a common indicator in most cases. The research also shows that they are subjected not only to a wide range of roles and tasks but also to a vast array of competences required to tackle the education advisor's tasks.

Where there is smoke, there is (the potential for) fire: soft indicators of research and policy impact

There is a growing literature examining the impact of research on informing policy, and of research and policy on practice. Research and policy do not have the same types of impact on practice but can be evaluated using similar approaches. Sometimes the literature provides a platform for methodological debate but mostly it is concerned with how research can link to improvements in the process and outcomes of education, how it can promote innovative policies and practice, and how it may be successfully disseminated. Whether research-informed or research-based, policy and its implementation is often assessed on such 'hard' indicators of impact as changes in the number of students gaining five or more A to C grades in national examinations or a percentage fall in the number of exclusions in inner city schools. Such measures are necessarily crude, with large samples smoothing out errors and disguising instances of significant success or failure. Even when 'measurable' in such a fashion, however, the impact of any educational change or intervention may require a period of years to become observable. This paper considers circumstances in which short-term change may be implausible or difficult to observe. It explores how impact is currently theorized and researched and promotes the concept of 'soft' indicators of impact in circumstances in which the pursuit of conventional quantitative and qualitative evidence is rendered impractical within a reasonable cost and timeframe. Such indicators are characterized by their avowedly subjective, anecdotal and impressionistic provenance and have particular importance in the context of complex community education issues where the assessment of any impact often faces considerable problems of access. These indicators include the testimonies of those on whom the research intervention or policy focuses (for example, students, adult learners), the formative effects that are often reported (for example, by head teachers, community leaders) and media coverage. The collation and convergence of a wide variety of soft indicators (Where there is smoke …) is argued to offer a credible means of identifying subtle processes that are often neglected as evidence of potential and actual impact (… there is fire).

New peace, new teachers: student teachers’ perspectives on diversity and community relations in Northern Ireland

This paper reflects upon student teachers’ conceptions of inter-community relations and the preparation they receive to address issues of diversity and mutual understanding. The study in Northern Ireland is set against a backdrop of political, social and educational change, where a shared, peaceful future appears possible. Student teachers at a Catholic institution and a predominantly Protestant institution indicated a willingness to engage with issues concerning diversity and inter-community relations, despite having a limited knowledge of the concepts. However they also demonstrated clear views about the relevance and value of the preparation they received. The findings are evaluated using multicultural theory.

Do mundo para a sala de aula, da sala de aula para o mundo : estratégias de integração curricular na disciplina de Desenho A do 12º ano

Relatório da Prática de Ensino Supervisionada, Ensino de Artes Visuais, Universidade de Lisboa, 2013

Análise de incidentes críticos no ensino superior : (re)construção da identidade profissional do docente

Tese de doutoramento, Educação (Formação de Professores), Universidade de Lisboa, Instituto de Educação, 2015

Teacher professional growth in an authentic learning environment

The last several decades have been marked by tremendous changes in education - technological, pedagogical, administrative, and social. These changes have led to considerable increments in the budgets devoted to professional development for teachers ~ with the express purpose of helping them accommodate their practices to the new realities oftheir classrooms. However, research has suggested that, in spite of the emphasis placed on encouraging sustained change in teaching practices, little has been accomplished. This begs the question of what ought to be done to not only reverse this outcome, but contribute to transformational change. The literature suggests some possibilities including: a) considering teachers as learners and applying what, is known about cognition and learning; b) modifying the location and nature ofprofessional development so that it is authentic, based in the classroom and focusing on tasks meaningful to the teacher; c) attending to the infrastructure underlying professional development; and d) ensuring opportunities for reflective practice. This dissertation looks at the impact of each ofthese variables through an analysis ofthe learning journeys of a group ofteachers engaged in a program called GrassRoots in one midsized school board in Ontario. Action research was conducted by the researcher in his role as consultant facilitating teacher professional growth around the use of Web sites as culminating performance tasks by students. Research focused on the pedagogical approach to the learning of the teachers involved and the infrastructure underlying their learning. Using grounded theory, a model for professional development was developed that can be used in the future to inform practices and, hopefully, lead to sustained transformational school change.

From the ground up : understanding how teachers and administrators make sense of tension

Strategies designed to improve educational systems have created tensions in school personnel as they struggle to respond to competing demands of ongoing change within their daily realities. The purpose of this case study was to investigate how teachers and administrators in one elementary school made sense ofthese tensions and to explore the factors that constrained or shaped their responses. A constructive interpretative case study using a grounded theory approach was used. Qualitative data were collected through document analysis, semi-structured interviews, and participant observation. In-depth information about teachers' and administrators' experiences and a contextual understanding oftension was generated from inductive analysis of the data. The study found that tension was a phenomenon situated in the context in which it arose. A contextual understanding of tension revealed the interactions between the institutional, personal, and emotional domains that continually shaped individual and group behavioural responses. This contextual understanding of tension provided the means to reinterpret resistance to change. It also helped to show how teachers and administrators reconstructed identities and made sense in context.. Of particular note was the crucial nature of the conditions under which teachers and adlninistrators shaped meaning and understood change. This study sheds light on the contextual intricacies of tension that may help leaders with the complex design and implementation of educational change..