No. 16 - Julio/Septiembre 1985

Contiene: ICESI y la Microempresa, Correa Prado, Bernardo -- La exposición en un párrafo de Darwin, Trujillo P, Carlos A. -- Curiosidad numérica, Valverde Delgado, Franklin J. -- Un nuevo campo en la administración, Cabal Navia, Alfonso -- Escasa atención al recurso humano, Vargas Muñoz, Nelson R.

Mothers, your's is a sacred work! Naiskysymys adventistijulistaja Ellen Whiten profeetallisessa terveysopetuksessa vuosina 1866 1878

Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani naiskysymystä Seitsemännen päivän adventtikirkon oppiäiti Ellen Whiten (1827 1915) terveysopetuksessa. White tunnetaan ennen kaikkea näyistään, joiden välityksellä hän koki saavansa Jumalalta hyvinvointiin liittyviä ohjeita. White kirjoitti näkyjensä innoittama terveysoppaita ja julisti pääasiassa Yhdysvalloissa yli 70 vuotta. Päälähteenäni ovat kaksi Whiten omaelämäkertaa vuosilta 1880 ja 1915 sekä 83 artikkelia, jotka hän julkaisi adventistien johtavassa terveyslehdessä, Health Reformerissa, vuosina 1866 1878. Tutkimuskysymykseni ovat, miksi White osoitti lähes kaiken terveyteen liittyvän opetuksensa naisille ja miten hän ymmärsi terveyden osana naisen roolia ja tehtäviä. Tulkintani mukaan White julisti naisille, sillä hän uskoi, että naisen asema oli selkeytettävä. Yhdysvallat teollistui ja kaupungistui nopeasti 1800-luvulla, mikä aiheutti naisille taloudellisia, sosiaalisia ja terveyteen liittyviä ongelmia. Lisäksi toinen suuri herätys (1800 1830) synnytti keskustelua naisen roolista. Monet kirkot antoivat naisille luvan esimerkiksi saarnaamiseen, mutta Yhdysvalloissa vahvistui samaan aikaan myös käsitys naisesta kodin uskonnollisena johtajana. Ymmärrän, että Whiten mukaan ratkaisu naisen sekavaan asemaan oli terveys. Uskon, että Whiten mukaan nainen pystyi ottamaan oman paikkansa yhteiskunnassa, mikäli hän pysyi terveenä ja oppi tuntemaan terveyden periaatteet. Toisaalta White sai vaikutteita naisten yhteiskunnallisten oikeuksien puolustajilta. He ajattelivat, että vain koulutettu ja terve nainen kykeni vapautumaan avioliitosta. Toisaalta White oli naisasianaisia maltillisempi. Hän ymmärsi, että vain terve ja terveyskoulutuksen saanut nainen saattoi olla hyvä äiti. Ellen White osallistui terveysopetuksellaan keskusteluun myös naisen uskonnollisesta roolista. White oli itse kiertelevä terveyssaarnaaja. Silti hän ymmärsi, että muiden naisten kutsumus oli olla terve ja koulutettu äiti. White korosti äitien pyhyyttä luultavasti siksi, että hän pyrki turvaamaan oman auktoriteettiasemansa Adventtikirkossa. White myös luultavasti ymmärsi roolinsa ja tehtävänsä poikkeuksellisiksi ja arvosti vilpittömästi äitiyttä. Whiten mukaan äidin tehtävä oli kasvattaa terveitä ja moraalisia kansalaisia. Tehtävän arvon hän perusteli aikansa tieteellisillä teorioilla. White korosti luonnontieteilijä Charles Darwinin (1809 1882) evoluutioteorian mukaisesti, että äidin velvollisuus oli siirtää lapsilleen hyvä terveys. Käsityksensä terveyden ja moraalin suhteesta hän selitti frenologialla, jonka mukaan ihmisen elämäntavat vaikuttivat hänen luonteenpiirteisiinsä. White oli myös todennäköisesti kiinnostunut sosiaalitieteilijä Herbert Spencerin (1820 1903) ajatuksista, joiden mukaan kansalaisten kehittyessä myös yhteiskunta jalostui yhä paremmaksi. Vaikka White perusteli opetustaan modernilla tieteellä, hän oli ennen kaikkea uskonnollinen julistaja. Hän kuului 1840-luvulla herätyssaarnaaja William Millerin (1782 1849) liikkeeseen, jonka jäsenet uskoivat, että Jumala tuhoaa Yhdysvallat viimeisellä tuomiolla, mikäli kansan moraalin tila ei nopeasti kohene. Millerin liikkeen painotukset säilyivät Adventtikirkossa, joka perustettiin vuonna 1863. Siten White ymmärsi, ettei äiti ollut vastuussa vain perheensä ja kansansa maallisesta hyvinvoinnista vaan myös heidän pelastuksestaan. Whiten käsitys äidistä on mielestäni ristiriitainen. White antoi äideille paljon valtaa, mutta myös suuren vastuun. Hän korosti äitien arvokkuutta, mutta toisaalta he eivät olleet hänen mukaansa korvaamattomia. White ei myöskään huomioinut naisia, jotka eivät olleet äitejä.

Viaje de un naturalista alrededor del mundo por Carlos Darwin

UANL

La presencia de Darwin en William Henry Hudson

W. H. Hudson tuvo un contacto muy temprano con El origen de las especies; probablemente haya leído el libro el mismo año de su aparición (1859). Esta lectura lo acercó a una filosofía naturalista que, a la vez, lo alejó de la formación materna en cuestión religiosa, y lo condujo a asumir una posición evolucionista crítica. De hecho, contradijo observaciones de Darwin que éste revisó, además de mencionarlo en la segunda edición de El origen de las especies (1888). Asimismo, son numerosas las citas que Hudson hace de Darwin en sus textos. Aunque pueden marcarse diferencias, ciertos tópicos generales del evolucionismo, son fácilmente reconocibles a lo largo de su producción. El trabajo pretende avanzar sobre estos aspectos para identificar cuán profundamente caló en su concepción del mundo la perspectiva evolucionista.

Notices et discours : Charles Blanc, Paul Baudry, M. Jean Alaux, Antoine Barye : discours /

Includes bibliographical references.

A reply to Mr. Charles Ingersoll's "Letter to a friend in a slave state." /

Mode of access: Internet.

The genius of Erasmus Darwin

The Genius of Erasmus Darwin provides insight into the full extent of Erasmus Darwin's exceptional intellect. He is shown to be a major creative thinker and innovator, one of the minds behind the late eighteenth-century industrial revolution, and one of the first, if not the first, to perceive the living world (including humans) as part of a unified evolutionary scenario. The contributions here provide contextual understandings of Erasmus Darwin's thought, as well as studies of particular works and accounts of the later reception of his writings. In this way it is possible to see why the young Samuel Taylor Coleridge was moved to describe Darwin as 'the first literary character in Europe, and the most original-minded man'. Erasmus Darwin, Charles Darwin's grandfather, was one of the leading intellectuals of eighteenth-century England. He was a man with an extraordinary range of interests and activities: he was a doctor, biologist, inventor, poet, linguist, and botanist. He was also a founding member of the Lunar Society, an intellectual community that included such eminent men as James Watt and Josiah Wedgwood. Contents: Introduction; Setting the scene, Jonathan Powers; Prologue 'Catching up with Erasmus Darwin in the New Century', Desmond King-Hele. Section 1: Medicine: Physicians and physic in 17th and 18th century Lichfield, Dennis Gibbs; Dr Erasmus Darwin MD FRS (1731–1802): England's greatest physician?, Gordon Cook; William Pale (1743–1805) and James Parkinson (1755–1824): two peri-Erasmatic thinkers (and several others), Christopher Gardner-Thorpe; The vertiginous philosophers: Erasmus Darwin and William Charles Wells on vertigo, Nicholas Wade. Section 2: Biology: The Antipodes and Erasmus Darwin: the place of Erasmus Darwin in the heritage of Australian literature and biology, John Pearn; Erasmus Darwin on human reproductive generation: placing heredity within historical and Zoonomian contexts, Philip Wilson; All from fibres: Erasmus Darwin's evolutionary psychobiology, C.U.M. Smith; Two special doctors: Erasmus Darwin and Luigi Galvani, Rafaella Simili. Section 3: Education: But what about the women? The lunar society's attitude to women and science and to the education of girls, Jenny Uglow; The Derbyshire 'Darwinians': the persistence of Erasmus Darwin's influence on a British provincial literary and scientific community, c.1780–1850, Paul Elliot. Section 4: Technology: Designing better steering for carriages (and cars); with a glance at other inventions, Desmond King-Hele; Mama and papa: the ancestors of modern-day speech science, Philip Jackson; Negative and positive images: Erasmus Darwin, Tom Wedgwood and the origins of photography, Alan Barnes; Section 5: Environment: Erasmus Darwin's contributions to the geological sciences, Hugh Torrens; The air man, Desmond King-Hele; Erasmus Darwin, work and health, Tim Carter; Section 6: Literature: The progress of society: Darwin's early drafts for the temple of nature, Martin Priestman; The poet as pathologist: myth and medicine in Erasmus Darwin's epic poetry, Stuart Harris; 'Another and the same': nature and human beings in Erasmus Darwin's doctrines of love and imagination, Maurizio Valsania. Epilogue: 'One great slaughter-house the warring world': living in revolutionary times, David Knight; Coda: Midlands memorabilia, Nick Redman; Appendix: The Creation of the Erasmus Darwin Foundation and Erasmus Darwin House, Tony Barnard; Index.