Kokoomus, Kekkonen ja NKP:n luottamus : Kansallisen Kokoomuksen toiminta hallitusaseman saavuttamiseksi 1969-1981

Tutkielmani käsittelee Kokoomuksen suhdetta presidentti Urho Kekkoseen ja Neuvostoliiton Kommunistiseen puolueeseen NKP:hen. Tutkielmassa selvitetään, mitä kokoomuslaiset poliitikot tekivät näiden suhteiden kehittämiseksi ja puolueensa hallitusaseman saavuttamiseksi vuosina 1969-1981. Suomi solmi toisen maailmansodan jälkeen yya-sopimuksen Neuvostoliiton kanssa ja sitoutui noudattamaan ystävällismielistä politiikkaa Neuvostoliittoa kohtaan. Presidentti J. K. Paasikiven kaudella (1946-56) aloitettu ystävyyspolitiikka oli kehittynyt varsin pitkälle 1960-luvun loppuun mennessä. Vuonna 1956 presidentiksi valitun Urho Kekkosen johdolla hyvistä neuvostosuhteista muodostui Suomessa huipputason politiikan teon edellytys. Kekkonen vaati ehdotonta kuuliaisuutta Paasikivi-Kekkosen ulkopoliittiselle linjalle, niin puolueilta kuin yksittäisiltä poliitikoiltakin. Tämän linjan noudattaminen merkitsi Neuvostoliiton arvostelusta pidättäytymistä ja sitä kautta luottamusta Kekkosen ja NKP:n piirissä. Suomettumisen kaudeksi kutsuttuna aikana 1960-70-luvuilla Kokoomuksen asema oli erityisen vaikea, sillä tietyt puolueen poliitikot jatkoivat Kekkosen ja NL:n arvostelua. Muut keskeiset puolueet olivat päässeet Kekkosen ja Neuvostoliiton suosioon, mutta Kokoomusta ei näiden taholta hyväksytty hallituspuolueeksi vuoden 1966 jälkeen. Suurista puolueista SDP lunasti ulkopoliittisen luottamuksen Kekkoselta ja NKP:ltä 1966, eikä Kokoomusta enää välttämättä tarvittu enemmistöhallituksiin Keskustapuolueen pariksi. Kokoomuksen nuorempi polvi ymmärsi, että vaalimenestyksestä riippumatta hallitusasemaa ei enää saavuteta ilman Kekkosen ja NKP:n luottamusta. Vanhempi polvi puolestaan vastusti Urho Kekkosta ja hänen johdollaan kehittynyttä poliittista kulttuuria. Kokoomuksessa alkoi vuonna 1969 taistelu suhtautumisesta Kekkosen presidenttiyteen ja toiminta puolueen neuvostosuhteiden parantamiseksi. Tutkielma perustuu Porvarillisen Työn Arkiston lähdemateriaaliin, aiheesta julkaistuun kirjallisuuteen, Urho Kekkosen päiväkirjoihin ja arkistomateriaaliin sekä henkilöhaastatteluihin.

"Kokonainen elämä on ihmisen pyhin oikeus" : Rolf Lagerborgin seksuaaliradikalismi ja ylempien yhteiskuntaryhmien keskinäiset esiaviolliset suhteet 1900-luvun alun Suomessa.

Tutkielman aiheena on Rolf Lagerborgin seksuaaliradikalismi ja ylempien yhteiskuntaryhmien keskinäiset esiaviolliset suhteet 1900-luvun alun Suomessa. Filosofian tohtori, sittemmin professori Rolf Lagerborg (1874-1959) oli aikakauden näkyvin seksuaaliradikaalien aatteiden yläluokkainen kannattaja. Hänen 'vapaata rakkautta' ja naisen vapautta puolustaneista kirjoituksistaan sekä tuomioistuinavioliitostaan sukeutui kiivassanainen väittely, joka laajuudessaan oli Suomessa ennennäkemätön. Keskustelu levisi kaikkiin sivistyneistön tärkeimpiin äänitorviin ja siihen osallistui suuri joukko aikansa huomattavimpia mielipidevaikuttajia. Tutkielmassa selvitetään, mitä Rolf Lagerborg vuosisadan alussa esitti sukupuolikysymyksestä, mihin muihin toimiin hän sanaradikalismin lisäksi ryhtyi sekä miksi hän tämän kaiken teki. Siinä perehdytään myös Lagerborgin muuhun kirjalliseen tuotantoon ja jäljitetään sitä laajempaa kontekstia, josta seksuaaliradikaalit käsitykset muodostivat yhden osan. Tutkielmassa tarkastellaan lisäksi Lagerborgin provosoimaa julkista keskustelua. Huomio kiinnitetään erityisesti niihin perustaviin näkemyseroihin, joita kiistaan osallistuneiden sivistyneistön edustajien keskuudessa ilmeni. Lähtökohtana on oletus, että sukupuolikysymyksen aktualisoituminen vuosisadan vaihteessa oli osa länsimaisessa maailmankuvassa tapahtunutta fundamentaalista muutosta. Lopuksi hahmotetaan kirkonkirjoista kerätyn empiirisen tilastoaineiston kautta sitä sukupuolielämän ruohonjuuritasoa, jonka päällä erilaiset hyvinkin korkealentoiset diskurssit risteilivät. Pyrkimyksenä on tutkia yksilön, yhteisön sekä tilastollisen aineiston vuorovaikutusta. Lagerborgin seksuaaliradikalismin keskeisimmäksi piirteeksi nousi yksilön itsemääräämisoikeutta ja valinnanvapautta korostanut individualismi. Taustalla vaikuttivat myös reformistinen sosialismi sekä nietzscheläis-westermarckilainen relativismi. Tärkein motiivi oli taistelu uskonnonvapauden puolesta, mikä Lagerborgille merkitsi samalla henkilökohtaista vapaustaistelua uskonnosta. 'Vapaan rakkauden' kannattajat ja vastustajat on maailmankatsomuksensa perusteella tutkielmassa jaettu viiteen ryhmään. Lagerborgin edustaman eettisen pluralismin lisäksi erotetaan vanhaluterilainen arvomaailma, moderni kristillisyys, suomalais-kansallinen idealismi sekä luonnon korottaminen absoluutiksi. Osaltaan sukupuolinen pidättyvyys osoitetaan valtastrategiaksi, johon eräät yläluokkaiset naiset ja nouseva sivistyneistö tukeutuivat. Lagerborgin toiminnan välittömin tulos oli siviiliavioliittohankkeen nopeutuminen Suomessa. Näkyvin seuraus taas oli ankara absoluuttisen sukupuolimoraalin puolustus. Julkinen keskustelu ei kuitenkaan ollut suorassa suhteessa sukupuolielämän käytäntöihin. Tutkimusajanjakso 1904-1914 ei ollut tutkielman tilastollisen aineiston valossa murroskausi sen paremmin absoluuttisen kuin relativistisenkaan sukupuolimoraalin suuntaan. Tutkimuksessa Lagerborg osoittautuu marginaaliseksi hahmoksi. Syynä tähän marginalisoitumiseen oli konservatiivinen ympäristö, johon nähden monet Lagerborgin ajatukset olivat ns. aikaansa edellä. Lisäksi ongelmia aiheutti Lagerborgin konfliktinhaluinen ja epädiplomaattinen esiintyminen. Marginaalisuus ei kuitenkaan ole merkityksetöntä. Lagerborg-kiista paljastaa kiinnostavalla tavalla yhteyden, joka vallitsee individualisoitumisen ja modernin seksuaalisuuden muotoutumisen välillä.

Linnunkiikut ja kallen kaulukset : Kotitekoiset kuukautissiteet 1900-luvun alkupuolen Suomessa

The aim of this thesis was to study what kind of home-made menstrual pads were used in the early 20th century in Finland, how the home-made pads were made and which techniques and materials were used. The use and taking care of menstrual pads were also explored. The history of menstrual pads has been studied in Sweden, Germany and United States but none of those studies has concentrated on home-made pads. Instead, there are many studies about womanhood and menstruation. In many studies home-made menstrual pads are only briefly mentioned. Menstrual pads were not commonly used in Finland at the beginning of the 20th century, but already in the 1940s the use of menstrual pads had become common in every stratum of society. Home-made menstrual pads were used even until the 1960s. In Finland, factory-made disposable menstrual pads became common only in the 1930s and they were only slowly accepted. The study material consisted of nine interviews, three archival inquiries, health care guidebooks from 1893 to 1943 and authentic menstrual pads, menstrual belts and other objects related to them. The interviewed women were born between 1915 and 1939. The narrative approach was used in the study and it also guided the analysis. The interview and archival data were studied according to the basic rules of oral history studies. Literature consisted of publications from several disciplines. The extensive primary material played the most important role in this study. The reconstructions of the menstrual pads were made according to the interviewed women s advice. In Finland there were innumerable variations of home-made menstrual pads. The pads were most commonly crocheted and knitted either by hand or by knitting machine. Pads were also sewn of cloth, old bed linen or old underwear. The menstrual pads were self-made or made by a female relative. Word of mouth was important in spreading information on how to make pads, because there were hardly any instructions available. The biggest pads were 54 cm long and 13 cm wide. The most widely used pad model was a rectangle, which had triangle-shaped ends with a buttonhole or a loop. The pad was attached to the menstrual belt or to the buttons of the suspender belt. Knitted and crocheted pads had one, two or three layers. In sewn pads, there could be even more layers. Cellulose wadding or pieces of cloth could be placed inside the pad to increase the absorption ability. The experiences of the comfort of self-made pads varied. The crocheted and sewn pads were found chafing, knitted ones were found soft and comfortable. The menstrual pads were laborious to wash and boil in lye water. Therefore disposable pads made everyday life easier. The home-made menstrual pads were part of a unique tradition of handicrafts and folk culture. Hand-made pads were one of the most common handicraft products and were a part of every woman s life. Even so, the menstrual pads were unnoticeable. The large number of variations was probably caused by the silence around menstrual topics and by the lack of instructions for making pads. Variations are also explained by the uniqueness of every handicraft product. In Finland the home-made pads were used until relatively recent times. This was caused by the conditions of wartime and the following years and the rarity of commercial pads. Furthermore, until the late 20th century Finland was an agricultural society where all innovations spread slowly. Home-made menstrual pad was a secret handicraft of women and every woman needed to know how to make it by herself.

Walter Godshaw (Gottschalk), Louise "Isa" Gottschalk nee Rosenthal and Peter Zander; England.

Digital Image

Portrait of Ernst Gottschalk with his wife Louise "Isa" nee Rosenthal; Welwyn Garden City, England.

Digital Image

Louisa (Isa) Gottschalk nee Rosenthal.

Digital Image

Julius Spanier Collection 1900-1959

Obituaries; photos with family; newspaper clippings.

Leo Taub Collection 1900-

Two telegrams from Hungary (early 1900s) and five picture postcards (Austria Hungary)

Karl Josef Scheuermann Collection 1981-1986

Photocopies of correspondence between Scheuermann, Ernst Cramer, Cardinal Ratzinger, Reuben Hecht on Pope John XXIII and his alleged repentance prayer.

Jacobs family collection 1877-1900

Vital documents of the Jacobs family: marriage certificate (1907); military certificate (1899); birthday poem for Selig Loewenstein (1926); school certificates; birth certificate.

Seasonal Greeting token-1981

Obverse: Emblem of the Israel Government and Medals Corporation. Reverse: A Jerusalem panorama, inscription.

Ich war nie ein Bernhardiner 1933-1983

The memoir was written in New York between 1981 and 1983. Recollections of the Nazi take-over in Germany and their growing awareness of the upcoming danger. Closure of the cabaret of Friedrich Hollaender, where Lotte and her husband were working, due to its "subversive" political views. After the burning of the "Reichstag" (parliament) Lotte and Victor emigrated to France. Life of emigres in Paris. Lotte found work as a foreign language secretary. Victor worked with a film editor. Extradition from France due to their expired carte d'identite. Move to Amsterdam. In 1935 they went to friends in Spain, where Victor had a position as a film editor. They lived in Barcelona until outbreak of civil war. Escape to London via Prague. Exit visas for the United States. Arrival in New York in 1937. Victor was invited by Friedrich Hollaender to Hollywood, where Lotte joined him a few months later. Work as butler and cook in a family. Lotte found only a few engagements in theater and film. Divorce from her husband and remarriage with actor Wolfgang Zilzer (Paul Andor).

"From Ghetto to Ghetto" : [1900-1933].

Childhood and education in Grodno and Lemberg; poor family background; active as soccer player; acting school of Max Reinhardt in Berlin; engagements in Munich, Zurich and Frankfurt; visit to Poland and short engagement with Yiddish theater troupe; description of theater in Weimar Germany; activities in "Juedischer Kulturbund" after 1933; main role in Kulturbund performance of "Nathan the Wise".

Street scene with cars; Prague?

Handwritten on verso: Norbert Troller Architect Born Czechoslovakia 1900 died USA 1981

A Berlin Childhood ca. 1900 1900

English translation of "Berliner Kindheit um 1900" by Shierry Weber Nicholsen.