Why not the best schools? What we have learned from outstanding schools around the world

Why not the Best Schools? offers a ten-point, ten-year plan for an education revolution that will result in the transformation of Australia’s schools. Expectations have been raised in Australia and comparable countries for an ‘education revolution’ that will secure success for all students in all settings. Such a revolution must ensure the alignment of educational outcomes, the skills required for a strong economy, and the needs of a harmonious society. Why not the Best Schools? goes beyond system characteristics to provide an in-depth account of how transformation occurs in schools. Fifty indicators are provided to help shape strategies for policy makers and practitioners in schools and school systems. Guidelines for leadership and governance ensure a future-focus for those who are determined to ensure that all students will succeed in the twentieth-first century. This book draws on a five-year study culminating in the International Project to Frame the Transformation of Schools conducted in Australia, China, England, Finland, the United States and Wales. The findings are consistent with the McKinsey & Company report on the world’s best performing school systems and those arising from OECD’s PISA.

Why not the best schools? [The series]

"Expectations have been raised in Australia and comparable countries for an 'education revolution' that will secure success for all students in all settings. Such a revolution must ensure the alignment of educational outcomes, the skills required for a strong economy, and the needs of a harmonious society. Why not the Best Schools? offers a ten-point, ten-year plan for an education revolution that will result in the transformation of Australia's schools. Why not the Best Schools? goes beyond system characteristics to provide an in-depth account of how transformation occurs in schools. Fifty indicators are provided to help shape strategies for policy makers and practitioners in schools and school systems. Guidelines for leadership and governance ensure a future-focus for those who are determined to ensure that all students will succeed in the twentieth-first century. This book draws on a five-year study culminating in the International Project to Frame the Transformation of Schools conducted in Australia, China, England, Finland, the United States and Wales. The findings are consistent with the McKinsey & Company report on the world's best performing school systems and those arising from OECD's PISA."--publisher website

Career mentoring : a career development-enhancing strategy for university students in transition to employment

In 1992 the Queensland University of Technology (QUT) Convocation initiated the Mentor Scheme to assist students to better prepare for the transition to employment. The scheme has developed over the past six years and in 1998 more than 130 pairs of employers and students from 12 different disciplines participated in it. Evaluations indicate the positive impact the scheme has made on both mentors and mentees, particularly in enhancing mentees' career development.

Unlocking the learning potential of incarcerated Indigenous and low SES young people; Mathematics outcomes for future success: a discussion paper

This presentation provides a beginning discussion about what the literature reports about incarcerated young people. Incarcerated Indigenous and low SES young people typically have very low literacy and mathematics skills which precludes them from future education and or employment opportunities, thus continuing the cycle of disadvantage, exclusion and despair(Payne, 2007). Being locked out of learning, they are stuck in a cycle of underachievement, a scenario which contributes to unacceptably high levels of recidivism(ACER, 2014). Success at education is considered an important protective factor against delinquent behaviours such as offending, substance abuse and truancy. Youth education and training centres provide educational opportunities for the incarcerated Indigenous youth but achievement continues to be lower than expected, particularly in mathematics. This presentation provides an introductory literature review focusing on incarcerated young people and education. It is also the preliminary writing for a small pilot project currently being conducted in one Youth Education and Training Centre in Australia.

Dispelling Myths about Doctorates in the Australian Public Service

Many doctoral candidates pursue their studies with the goal of ultimately securing an academic position in a university. There are, however, many other career options for doctoral graduates in non-academic positions, including a career in the public service, either at the state or national level. Public service managers are interested in people who can demonstrate a range of skills and capacities, and most doctoral graduates will have developed a range of these skills.

Fungal Planet description sheets: 128-153

Novel species of microfungi described in the present study include the following from Australia: Catenulostroma corymbiae from Corymbia, Devriesia stirlingiae from Stirlingia, Penidiella carpentariae from Carpentaria, Phaeococcomyces eucalypti from Eucalyptus, Phialophora livistonae from Livistona, Phyllosticta aristolochiicola from Aristolochia, Clitopilus austroprunulus on sclerophyll forest litter of Eucalyptus regnans and Toxicocladosporium posoqueriae from Posoqueria. Several species are also described from South Africa, namely: Ceramothyrium podocarpi from Podocarpus, Cercospora chrysanthemoides from Chrysanthemoides, Devriesia shakazului from Aloe, Penidiella drakensbergensis from Protea, Strelitziana cliviae from Clivia and Zasmidium syzygii from Syzygium. Other species include Bipolaris microstegii from Microstegium and Synchaetomella acerina from Acer (USA), Brunneiapiospora austropalmicola from Rhopalostylis (New Zealand), Calonectria pentaseptata from Eucalyptus and Macadamia (Vietnam), Ceramothyrium melastoma from Melastoma (Indonesia), Collembolispora aristata from stream foam (Czech Republic), Devriesia imbrexigena from glazed decorative tiles (Portugal), Microcyclospora rhoicola from Rhus (Canada), Seiridium phylicae from Phylica (Tristan de Cunha, Inaccessible Island), Passalora lobeliaefistulosis from Lobelia (Brazil) and Zymoseptoria verkleyi from Poa (The Netherlands). Valsalnicola represents a new ascomycete genus from Alnus (Austria) and Parapenidiella a new hyphomycete genus from Eucalyptus (Australia). Morphological and culture characteristics along with ITS DNA barcodes are also provided. © 2012 Nationaal Herbarium Nederland & Centraalbureau voor Schimmelcultures.

Craving mediates stress in predicting lapse during alcohol dependence treatment

Background Stress, craving, and depressed mood have all been implicated in alcohol use treatment lapses. Few studies have examined all 3 factors. Progress has been limited because of difficulties with craving assessment. The Alcohol Craving Experience Questionnaire (ACE) is a new measure of alcohol craving. It is both psychometrically sound and conceptually rigorous. This prospective study examines a stress–treatment response model that incorporates mediation by craving and moderation by depressed mood and pharmacotherapy. Methods Five hundred and thirty-nine consecutively treated alcohol-dependent patients voluntarily participated in an abstinence-based 12-week cognitive-behavioral therapy (CBT) program at a hospital alcohol and drug outpatient clinic. Measures of stress, craving, depressed mood, and alcohol dependence severity were administered prior to treatment. Treatment lapse and treatment dropout were assessed over the 12-week program duration. Results Patients reporting greater stress experienced stronger and more frequent cravings. Stronger alcohol craving predicted lapse, after controlling for dependence severity, stress, depression, and pharmacotherapy. Alcohol craving mediated stress to predict lapse. Depressed mood and anticraving medication were not significant moderators. Conclusions Among treatment seeking, alcohol-dependent patients, craving mediated the relationship between stress and lapse. The effect was not moderated by depressed mood or anticraving medication.

Monimuotoisuudelle arvokkaat ontot puut kaupunkialueilla – onttojen runkojen esiintymistodennäköisyyteen vaikuttavat tekijät

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää lahosta puuaineesta riippuvaiselle lajistolle tärkeiden onttojen puiden ominaisuuksien vaikutusta pääkaupunkiseudun jalojen puistopuiden onttouden esiintymistodennäköisyyteen. Tutkimuksessa mitattavia ominaisuuksia olivat puiden läpimitta, puulaji, pituus sekä kasvupaikan valoisuus ja metsäisyys. Tutkittavia puulajeja olivat lehmus (Tilia cordata), vaahtera (Acer platanoides), tammi (Quercus robur), saarni (Fraxinus excelsior) ja jalavat (Ulmus glabra ja U. laevis). Tutkimuskohteina olivat pääkaupunkiseudulla sijaitsevat 14 viheraluetta, jotka vaihtelivat metsäisistä puustokeskittymistä valoisiin ja intensiivisesti hoidettuihin puistoihin. Onttouden esiintymisen riippuvuutta muista muuttujista tutkittiin korrelaatioanalyysillä sekä logistisilla regressioanalyyseillä, joissa huomioitiin myös puiden jakaantuminen viheraluiden välillä. Puulajilla ja puun läpimitalla oli vaikutusta onttouden esiintymistodennäköisyyteen. Kasvupaikan valoisuudella oli merkitystä rungon onttoutumisessa ainakin lehmukselle ja vaahteralle. Metsäisyys liittyy valoisuuteen ja näiden muuttujien vaikutus rungon onttoutumistodennäköisyyteen on kietoutunut toisiinsa. Pituudella ei todennäköisesti ollut merkitystä onttoutumiseen. Tulosten perusteella etenkin pääkaupunkiseudun lehmukset sekä vaahterat ovat herkkiä onttoutumaan ja täten ne muodostavat monimuotoisia elinympäristöjä. Valoisuuden ja metsäisyyden vaikutus onttoutumiseen on vahvasti sidoksissa puiden hoitoon ja hoitotoimilla on siis suuri vaikutus onkaloiden syntyyn.

Onttojen puiden lahopuukovakuoriaiset — kolmen pyydystyypin vertailu

Vanhat ja ontot puut ovat tärkeä elinympäristö monelle lahopuusta riippuvaiselle eliölajille. Onttoihin puihin on erikoistunut suuri määrä myös vaarantuneita ja harvinaisia hyönteislajeja, jotka elävät puun onkalon seinämillä tai onkalon pohjalle kerääntyvässä orgaanisessa aineksessa, ns. mulmissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mikä kolmesta pyydystyypistä (ikkuna-, vuoka- ja kuoppapyydys) soveltuu parhaiten onttojen puiden lahopuukovakuoriaisten pyyntiin. Lisäksi tavoitteena oli kartoittaa hyönteisnäytteiden ensimmäiseen laboratoriokäsittelyyn vaadittua aikaa. Tutkimuksessa oli mukana vanhoja rungostaan onttoutuneita lehmuksia, tammia ja vaahteroita pääkaupunkiseudun puisto- ja kartanoalueilta. Puiden onkaloiden sisään aseteltiin ikkuna-, vuoka- ja kuoppapyydyksiä, kaksi kutakin tyyppiä ja ne tyhjennettiin kolmen viikon välein touko-heinäkuussa 2006. Pyydyksiä oli siis yhteensä 90 per pyyntijakso. Kun näytteistä eroteltiin halutut hyönteislahkot (mukaanlukien kovakuoriaiset) niiden käsittelyyn käytetty aika kirjattiin ylös. Aineistosta tunnistettiin yhteensä 3825 kovakuoriaisyksilöä ja 212 lajia, joista lahopuusta riippuvaisia oli yhteensä 3398 yksilöä ja 121 lajia. Ikkunapyydyksissä esiintyi yhteensä 1639 yksilöä ja 140 lajia, vuokapyydyksissä 1506 yksilöä ja 134 lajia, kuoppapyydyksissä 680 yksilöä ja 111 lajia. Näytteiden käsittelyaikojen keskiarvot olivat 48,3 minuuttia ikkunapyydykselle, 65,5 minuuttia vuokapyydykselle ja 34,1 kuoppapyydykselle. Lajistokoostumuksen huomioiva ?-diversiteetti erosi huomattavasti pyydysten välillä, se oli 36,5 % ikkuna- ja vuokapyydysten välillä, 13,1 % ikkuna- ja kuoppapyydysten välillä ja 14,2 % vuoka- ja kuoppapyydysten välillä. Ikkuna- ja vuokapyydysten välillä ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa saproksyylilajien (p<0,05), -yksilöiden (p<0,05) tai käsittelyaikojen (p<0,05) keskiarvoissa. Ikkuna- ja vuokapyydyksillä saatiin keskimäärin selvästi enemmän saproksyylilajeja ja –yksilöitä kuoppapyydykseen verrattuna. Kuoppapyydyksellä saatiin kokonaisyksilömäärään verrattuna suhteellisesti vähemmän saproksyylejä (59 %) kuin ikkuna- (69 %) ja vuokapyydyksillä (71 %). Ikkunapyydykset olivat tehokkain pyydystyyppi vertailtaessa pyydysten keräämää saproksyyliyksilömäärää suhteessa aineiston käsittelyn vaatimaan aikaan. Tehokkuus (yksilöä minuutissa) ikkunapyydykselle oli 0,74, vuokapyydykselle 0,43 ja kuoppapyydykselle 0,21. Ikkunapyydyksiä ei ole aikaisemmin käytetty puun onkalon sisällä hyönteisiä pyydettäessä vaan ne ovat aikaisemmissa tutkimuksissa roikkuneet onkalon ulkopuolella. Ikkunapyydykset kuitenkin toimivat erinomaisesti myös onkaloiden sisällä. Ikkuna- sekä vuokapyydys toimivatkin selkeästi paremmin lahopuukovakuoriaisten pyynnissä verrattuna kuoppapyydykseen, jonka poisjättäminen olisi kuitenkin tuottanut huomattavasti lajiköyhemmän aineiston. Mahdollisimman monimuotoisen onttojen puiden lahopuukovakuoriaislajiston keräämiseksi tulisi käyttää ikkuna- tai vuokapyydyksiä yhdessä kuoppapyydysten kanssa.

Análises palinofaciológicas e palinológicas da Formação Tremembé na Fazenda Santa Fé (Bacia de Taubaté) aplicadas à caracterização do potencial gerador de hidrocarbonetos

Foram aplicadas as técnicas de petrografia orgânica e palinologia no testemunho do poço TMB-01-SP, localizado na porção central da Bacia de Taubaté. A análise visual de 41 lâminas organopalinológicas e palinológicas permitiu individualizar três palinofácies e posicionar temporalmente a seção. A partir dos resultados das análises quantitativas do conteúdo orgânico, observou-se o predomínio de matéria orgânica amorfa de origem lacustre determinada pela presença de algas Botryococcus braunii e Pediastrum sp. Subordinadamente, verificou-se também a presença de grãos de pólen, esporos, fitoclastos e tecidos cutículares. Devido ao predomínio de matéria orgânica amorfa e algas lacustres com contribuições menores de material proveniente de vegetais superiores, foi possível classificar o querogênio como sendo dos tipos I e III. A matéria orgânica amorfa apresentou fluorescência moderada a alta na maior parte da seção (palinofácies 1 e 3) indicando um ambiente de sedimentação redutor predominante. Os resultados do índice de coloração de esporos (ICE) entre 1,5 e 2,5 indicaram zona imatura de geração de hidrocarbonetos. A partir das análises palinológicas foi possível observar uma rica e diversificada associação com 49 espécies identificadas, incluindo grãos de pólen, esporos, algas e fungos. Os resultados palinoestratigráficos permitiram correlacionar a seção analisada à palinozona Parvisaccites? sp. (Regali et al., 1974) que corresponde ao Oligoceno. Entre os palinomorfos diagnósticos de idade e ambiente deposicional foram identificados: Catinipollis geiseltalensis, Cicatricosisporites dorogensis, Dacrydiumites florinii, Echitriletes muelleri, Ephedripites tertiarius, Perisyncolporites pokornyi, Podocarpidites marwickii, Polypodiaceiosporites potoniei, Psilatricolporites operculatus, Quadraplanus sp., Ulmodeipites krempii e Verrucatosporites usmensis. Os sedimentos estudados foram depositados em um paleoambiente lacustre raso sob condições redutoras ao longo de praticamente toda a seção.

中国黑龙江省嘉荫地区乌云组古果实学研究

白垩纪末至第三纪初（K/T界限，距今约65Ma），恐龙大规模灭绝，爬行类的优势地位被哺乳动物所取代;裸子植物和蕨类急剧衰退，被子植物蓬勃发展，并逐渐成为地表植被的主体，研究这一时期的植物群的结构和特征进而揭示植物演化和环境变迁的规律及其相互关系是当今地球科学、生命科学和环境科学的重要研究内容。黑龙江省嘉荫地区的乌云组产有丰富的植物化石，其地质时代虽未定论，但不超出晚白垩世马斯特里赫特期至早第三纪古新世的范围，处于K/T界限，对其植物群的研究意义重大。乌云植物群以往的研究在古果实学研究方面明显不足、在植物群的性质的认识及乌云组时代的确定等方面存在很大争议。本文重点研究了乌云组的果实和种子化石，增添了新的植物类群，丰富了此植物群的研究内容，对乌云组的时代问题的确定提供了新的证据。 本文研究了乌云组的Nordenskioldia borealis（昆兰树科）、Nyssidium jianyinense sp. nov. （连香树科）、Hypericum zhuii sp. nov. （金丝桃科）、Amersinia obtrullate（广义山茱萸科）、Acer wuyunense sp. nov.（槭树科）等5种果实和种子化石。Nordenskioldia borealis的果无柄、为分果、小果瓣环绕中央柱轮状排列。Nyssidium jianyinense的果序为圆锥果序、蓇葖对生、蓇葖腹缝相对、果皮三层。Hypericum zhuii的种子外形呈长椭圆形、端部具乳突、表面网状、种脊明显、种皮两层、外种皮细胞的垂周壁明显加厚。Amersinia obtrullate果序头状、果镘形、3果室。Acer wuyunense果为翅果、小坚果被明显侧翼、翅强烈下延，包围小坚果。经修订和补充，乌云植物群目前共有维管植物48属60种，其中，蕨类植物4属6种、裸子植物7属7种、被子植物37属48种，被子植物占总种数的80%、占总属数的77%，被子植物占绝对优势。当时的群落类型湿生群落和中生群落类型为主，湿生群落主要有：由Sequoia、Metasequoia、Taxodium、Glyptostrobus等组成的针叶林;以Nyssidium、Trochodendroides占优势的阔叶林。 以Metasequoia占优势的针叶林和以Nyssidium、Trochodendroides等占优势的阔叶林。乌云植物群中热带和亚热带成分占种子植物总属数的54%，而温带成分则占36%，亚热带成分占优势，当时的气候-植被类型为亚热带常绿林或常绿夏绿混交林。Nordenskioldia、Nyssidium、Amersinia、Acer化石的地质分布不早于古新世的地层，这—证据不支持乌云组的地质时代划为晚白垩世，而支持划归古新世的观点。

意大利威尼托（Veneto）的刺叶栎林-植物社会学生物多样性研究

刺叶栎( Quercus ilex L．)是地中海的常绿树种，属于古老的第三纪植物区系成份。本文根据苏黎世——蒙特利尔学派的植被学基本原理，全面地研究了分布在整个威尼托(Veneto)大区的剌叶栎林，详细研究刺叶栎林的群落组成、结构及类型划分。同时，对威尼托的刺叶栎林同北京山区的栎林进行了比较研究。最后，着重研究了威尼托刺叶栎林的生物多样性。 威尼托的刺叶栎林主要分布在亚得里亚海沿岸（包括Foci del Tagtiamento和Bosco Nordio e Rosolina Mare两地）、Lago di Garda和Colli Euganei。 在气候上，亚得里亚海沿岸属于半地中海气候。加尔达湖区域(Laqo di Garda)则是接近欧洲中部的大陆性气候，且维持半地中海的气候特点。Co t l i Euganei是这两地气候的过渡类型，且更接近亚得里亚海沿岸的类型。 在亚得里亚海沿岸的刺叶栎林可以分为三类，第一类(I)是一些矮树丛，这是Fraxinus ornus和Quercus ilex混交林的前身，较干旱。第二类群落(II)缺少乔木层，灌木层是由一些盖度不大的刺叶栎代替，更干旱。第三类群落(Ⅲ)是一群在外貌上相同的成熟群落．Fraxinus ornus和Quercus ilex得到充分发展，较中生。 在加尔达湖区的刺叶栎林可划分为三类。第一类群落(I)代表一组耐旱、开敞的矮树丛，含有Sesterio Variae-Ostryelum群丛的特征种，这一类可划分为SesLerio Variae-Ostryetum群 丛，土壤贫脊和干旱。第二类群落(Ⅱ)代表一类较郁闭的矮树丛，含有较多的Prunetalia群落目的成份，土壤较贫脊。第三类群(Ⅲ)代表一类郁闭的群落，乔木具有很大的密度因而林下灌木不能充分发展。SesLerio Variae-Ostryetum群丛和Prunetalia群落目的成份均不多。 在Colli Euganei的刺叶栎林可划分为二类。第一类群落(I)是一些不郁闲的矮树林组成。大体上分为地中海旱生栎林和地中海假灌丛。第二类群落(II)代表了较中生状态的植被，刺叶标种群绝对郁闭。 北京地处华北大平原的西北部。北京山地的气候为温带陆地性季风气候，其地带性的落叶阔叶林是以栎林为典型。虽然这些栎林同意大利威尼托刺叶栎林是两种不同的森林类型，但两者之间是存在着一定的联系。其共有的科有20个，共有属有11个。他们在植物组成中，以禾本科，蔷薇科和豆科的植物种类为最多。在乔木层中，他们都是以壳斗科的栎属(Quercus)为优势，其中木犀科的白蜡属(Fraxinus)和槭树属(Acer)较多。 本文对威尼托大区刺叶栎林的物种多度分布格局进行了全面探讨，计算出刺叶栎林的几何分布模型、Broken-stick分布模型、Log分布模型、Log-normat分布模型等四种物种多度分布的理论模型，并将这些理论分布模型用“序列／多度”图解和“多度／频度”图解表示出来。其中，几何分布模型．Broken-stick1分布模型用“序列／多度”图解表示。Broken-stick2分布模型、Log分布模型、Log-normal分布模型用“多度／频度”图解表示。 对上述四个物种多度的理论分布同实际现察的物种多度分布进行X2分析，在5％的显著性水平上，对整个威托大区的刺叶 栎林，几何分布模型最能代表其物种多度分布，显著性最大;Log-normal分布模型也可以用来代表威尼托刺叶标妹的物种多度分布，其显著性次于几何分布模型的显著性。这表明威尼托的刺叶栎林尚处于演替的早期阶段，这些刺叶栎林曾受到严重破坏，现正在恢复。 通过比较Foci del Tagtiamento和Bosco Nordio加尔达湖区、Colli Euganei四个地方刺叶栎林的物种多度的几何分布模型和Log-normal分布模型，显示出Lago di Garda（加尔达湖区）的刺叶栎林生物多样性最好、Foci del Tagtiamento刺叶栎林生物多样性较好．Bosco Nordio的剌叶栎林生物多样性较差．Colli Euganei的刺叶栎林生物多样性最差。 再利用多样性指数计算全部威尼托大区剌叶栎林的生物多样性。计算的多样性指数有丰富度指数（包括Margalef指数、Men-hinick指数、Monk指数）、多样性指数(Shannon信息指数、Bri llouin个息指数、Gini指数、PIE指数、Mcintosh指数)、优势度指数(Berger-Parker指数、Simpson指数)、均一度指数(Pielou均一度指数、Brillouin均一度指数，PIE的V’均一度指数．PIE的V均一度指数，N2的V’均一度指数，N2的V均一度指数，Mclntosh均一度指数，Hill的F10均一度指数，Hill的E21均一度指数，Hill的F21的一度指数）。通过比较丰富度指数，多样性指数、均一度指数与优势度之间的关系，结果，Simpson优势度指数同Men-hinick物种丰富度指数、Shannon信息指数、Bril-louin信息指数、Pielou均一度指数，Brillouin均一度指数，Mcintosh均一度指数、PIE的V’均一度指数呈负相关关系，因此，上述生物多样性指数可以较好地反映威尼托大区刺叶栎林的生物多样性。反映出的结果是：加尔达湖区刺叶栎林生物多样性最好，Foci del Tagtiamento刺叶栎林生物多样性较好，Bosco Nordio的剌叶栎林生物多样性较差．Colli Euganei的刺叶栎林生物多样性最差。 生物多样性的研究显示出生物多样性同生境状况的密切联系。往往受人为干扰严重的群落生物多样性低、如Coli Euganei和亚得里亚海岸刺叶栋林;而受人为破坏较轻的群落其生物多样性高，如加尔达湖区刺叶栎。 生物多样性的研究还显示出生物多样性同群落演替的发展阶段密切相关，在群落演替初期，由于缺乏优势种，而又有大量物种侵入，物多样性相对较高。在群落演替中期，由于形成了一个或几个优势种，优势度的增加导致了生物多样性相对减低。如Foci del Tagtiamento刺叶栎林生物多样性高于Bosco Nordio刺叶栎林的生物多样性。到演替后期，随着更多物种的侵入，群落结构的复杂化、生物多样性又将逐步提高。

中国东北样带孢粉-植被的定量关系及古生物群区的反演

基于中国东北样带（NECT）30个植被样方调查和表土孢粉资料，从个体、群落水平研究了孢粉－植被关系，结果表明，孢粉类型与植被关系密切，在 ＝ 0．05的显著性水平上，相关系数大于0．5;表土孢粉组合与植物群落间有较大的相似性，相似系数大于50％。采用定量描述花粉与植物关系的参数：联合指数（association）A、超代表性指数（over-representation）O、低代表性指数（under-representation）U、相关系数（correlation coefficient）C和代表性系数（representation coefficient）R等值，应用TWINSPAN分类、PCA排序和回归分析，把表土花粉类型划分为4类：具代表性类群组Group1，它们能正确反映植被;超代表性类群组Group2，它们常具有高花粉值与植被不成比例;低代表性类群组Group3，它们的花粉很难分离提取;以及低代表性类群的Group4，其花粉在土壤地层中较常见;指出一些常见花粉类型：松（Pinus）、桦（Betula）、栎（Quercus）、椴（Tilia）、槭（Acer）、榆（Ulmus）、蒿（Artemisia）、藜（Chenopodiaceae）、禾本科（Gramineae）和莎草科（Cyperaceae）的回归参数在东部森林区和西部草原区是有变化的，因此回归参数在应用于古植被恢复中要注意适用范围。 以Biomization模型为基础，根据植物的生理生态特性，定义了NECT孢粉类型的植物功能型（PETs）各种生物群区（Biome）的PFTs组合，构建了经表土孢粉检验的适用于NECT的以孢粉数据为驱动的模型框架，该模型模拟的生物群区与其化指标（气候、植物生理、土壤等）模拟划分的BIOME（Holdrige, BIOME3）是可比的，与植被类型有较好的对应性。 根据29剖面（986个样品）的孢粉数据，重建了NECT 6 kaB.P以来的生物群区。从时空二方面阐述了NECT6kaB.P以来生物群区的分布特点： （1）6ka B. P是一暖湿期，气温比现在高1～4℃，降水比现在多50％。落叶阔叶林分最广，面积最大。森林草原、落叶阔叶林、针阔混交林向西延伸最远。 （2）5ka B. P 是一降温期，气温比现在低2℃，降水多30％。有苔原、寒温带针叶林分布。 （3）4ka B. P是一暖湿期，气温比现在高1～2℃，降水比现在多50％。针阔光林和森林草原有最大分布面积。 （4）3Ka－2kaBP的气温与现代相似，降水比现在多20％左右。与4Ka B. P相比，森林和森林草原过渡带都向东移动。 （5）1Ka B. P的气温与现代相似，降水比现在多10％左右。草原向东大幅度扩张，森林分布面积减小。 （6）东部森林，中部森林草原，西部草原的分布格局的3Ka B. P基本确定，此后随着气候的不断变干冷，草原向东扩张。 （7）森林向扩张最大距离的时期发生在6Ka B. P，此时也是森林草原向西扩张最远时期。落叶阔叶林、针阔混交林、森林草原向西移动最大距离的时间是6Ka B. P，草原向西移动最远距离的时期发生在3Ka B. P。

东灵山地区辽东栎群中植物种群的时空格局研究

在北京东灵山地区以辽东栎（Quercus liaotungensis Koidz.）林群落为主要对象，研究了辽东栎种群和主要伴生种的空间格局、种间联结以及辽东栎种子雨的时间格局，井对空间格局的表达方法进行尝试性的探讨。 对辽东栎林群落中主要乔木树种辽东栎、大叶白蜡（Fraxinus thynchophylla）和五角枫（Acer mono）种群空间格局与动态的考察结果显示：各种群大多表现出聚集分布的趋势;辽东栎种群在各个龄级层均显示出较强优势，但种群内竞争激烈，龄级结构相对稳定;人叶白蜡的幼苗对环境适应能力较强，在成熟林中呈现出较五角枫种群更明显的增长型趋势：幼林中3个种群均呈衰退型趋势。 种间联结性的测定结果较好地反映了植物对环境的适应性，用关联分析法作出的树状图利用临界种将样方划分为若干组，体现出小生境之间的差异，反映了植物对其生境亦具有一定指示作用。 辽东栎种子雨的时间格局研究结果表明：种群种子雨密度随时间的变化呈正态分布趋势，种群水平利个体水平的种子雨累积随时间变化均符台Logistic曲线，具有很高的相关性。 空间格局表达方法的探讨显示：可以用集合论的方法对数学模型进行形象表达。

暖温带地区典型森林群落叶面积指数、生产力和树木年轮特征的分析

以辽东栎(Quercus liaotungensis)为主的落叶阔叶林、华北落叶松林(Larix principisrupprechtii)和油松(Pinus tabulaeformis)林是我国暖温带地区具有代表性的森林群落类型。本研究：1）应用国内外流行的半球图方法，通过对这三种森林群落叶面积指数和林冠开阔度的测定和综合比较，分析了叶面积指数和林冠开阔度的季节动态，揭示了暖温带地区不同类型森林群落叶面积指数和林冠开阔度的特征;2）基于野外调查的样地资料，利用维量分析法估算了中国科学院北京森林生态系统定位研究站三种森林群落乔木层的生物量和生产力，并揭示生产力和叶面积指数之间的相关关系;3）利用油松森林群落和落叶松森林群落采集树芯作为研究对象，用树木年轮学方法，建立相应的年表，联系气候资料进行相关分析，揭示树木生长的限制因子。 研究结果表明：1）落叶阔叶林(优势种为：辽东栎、棘皮桦(Betula dahurica)、五角枫(Acer mono))和华北落叶松林两种落叶森林群落的叶面积指数值均随生长季的到来而呈现增长的趋势，最大值出现在8月;林冠开阔度值随着生长季的到来而下降，最大值出现在11月。落叶阔叶林的叶面积指数和林冠开阔度的季节动态较之华北落叶松林明显。油松是常绿树种，其群落叶面积指数和林冠开阔度的变化程度均不明显，但林冠开阔度的变化趋势也是与叶面积指数的变化趋势相反。通过计算得出叶面积指数和林冠开阔度相关显著，并且呈现指数回归的关系。2） 油松、落叶松、落叶阔叶林三种森林群落乔木层的生物量和生产力分别为93.59 t•hm-2、119.36 t•hm-2 、169.94 t•hm-2和4.02 t•hm-2•a-1、5.58 t•hm-2•a-1、7.04 t•hm-2•a-1;三种森林群落乔木层生产力和叶面积指数回归曲线分析显示，生产力和叶面积指数呈现线性正相关关系。3）油松和落叶松生长与气候因子相关分析结果显示，两种群落树木的生长受当地降水和气温的影响，油松与5月份的温度显著负相关，落叶松与2月份和5月份的降水显著正相关。 以上研究结果为以遥感途径获取暖温带地区叶面积指数提供了地面校正依据，为研究该地区利用LAI估算生产力以及利用遥感途径得到的NDVI测定生产力、研究气候因子对树木年轮宽度形成的影响，以及进一步对该地区林分、景观和区域尺度上碳、水、通量等方面的模拟提供了基础数据。