BFK 83 : [sinfoninen runoelma orkesterille]

Digitoitu 11. 6. 2008.

Anaerobic co-digestion of crude glycerin and starch industry effluent

The Brazil's Biodiesel Production and Use Program introduces biodiesel in the Brazilian energy matrix, bringing along the perspective of a growth of the glycerin offer, co-product generated in the proportion of 10 kg for each 100 L of biodiesel. The aim of this study was to evaluate the addition of crude glycerin in the anaerobic digestion of cassava starch industry effluent (cassava wastewater), in a horizontal semi-continuous flow reactor of one phase in laboratory scale. It was used a reactor with a 8.77 L of useful volume, a medium support for corrugated conduit of polyvinyl chloride (PVC), temperature of 261 ºC, fed with cassava wastewater and glycerin, with hydraulic detention times of 4 and 5 days and increasing volumetric organic load of 3.05; 9.32; 14.83 and 13.59 g COD L-1 d-1, obtained with the addition of glycerin at 0; 2; 3 and 2% (v/v), respectively. The average removal efficiencies of TS and TVS were decreasing from the addition of glycerin to the cassava wastewater, averaging 81.19 to 55.58% for TS and 90.21 to 61.45% for TVS. The addition of glycerin at 2% increased the biogas production compared to the control treatment, reaching 1.979 L L-1 d-1. The biogas production as a function of the consumed COD was higher for the control treatment than for the treatments with addition of glycerin, which indicates lower conversion of organic matter into biogas.

Volvo kuormavaunumallit LV 83-84, LV 93-94, LV 93 FCH, LV 94 FCH

kuv., 23 x 15 cm

Perfil microbiológico, celular e fatores de risco associados à mastite subclínica em cabras no semiárido da Paraíba

Foi realizado um estudo da mastite subclínica em nove rebanhos de cabras leiteiras no semiárido paraibano com o objetivo de determinar a ocorrência da infecção, avaliar o perfil microbiológico e celular do leite, testar a sensibilidade dos microorganismos isolados frente a antimicrobianos além de identificar os fatores de risco. Foram utilizadas 131 cabras leiteiras das quais foram colhidas 261 amostras de leite para exame microbiológico e 131 para contagem de células somáticas (CCS). Na ocasião das colheitas foi realizado o California Mastitis Test (CMT) e aplicado um questionário epidemiológico por propriedade. Houve crescimento bacteriano em 30 amostras (11,49%) com 25 (83,33%) dos isolados identificados como Staphylococcus coagulase negativa e cinco (16,66%) Staphylococcus aureus. A média de CCS foi de 1,39x10(6) células/ml. O CMT apresentou baixa sensibilidade (46,7%) e baixa especificidade (60,6%) quando comparado ao exame microbiológico. A gentamicina e a associação da neomicina, bacitracina e tetraciclina foram os antimicrobianos contra os quais os microrganismos isolados apresentaram 100% de sensibilidade. Penicilina e ampicilina foram os de maiores índices de resistência (66,67% e 63,89%, respectivamente). A caprinocultura não ser a atividade principal da propriedade e o não isolamento de animais doentes, foram identificados como fatores de risco para a mastite subclínica caprina nas propriedades estudadas. Programas de controle e profilaxia da mastite devem ser implementados enfocando as medidas de higiene na ordenha e correção dos fatores de risco identificados nesse estudo.

Opinto-opas 2013 : sotatieteelliset perus- ja jatkotutkinnot : 100./83. kadettikurssi : SM4-kurssi : SMOHJ13-kurssi : SMSIV13 : EUK 66

Kädessäsi on Maanpuolustuskorkeakoulun kaikkia eri tutkintotasojen opiskelijoita koskeva opinto-oppaan yleinen osa. Yleisessä osassa esitetään opiskelijoille välttämätöntä perustietoutta Maanpuolustuskorkeakoulusta, opiskelusta ja tutkinnoista. Muille lukijoille opas on hyvä tietolähde. Opinto-oppaan neljäs luku on opiskelujen kannalta tärkein, koska siinä määritetään sotatieteelliset oppiaineet ja niiden tavoitteet tutkintotasoittain. Opas on laadittu koskemaan jokaista Maanpuolustuskorkeakoulun opiskelijaa, siviiliopiskelijat mukaan luettuna. Oppaasta löytyy tarpeellista tietoa muun muassa opintohallinnosta, opiskeluoikeuksista ja opintoneuvonnasta sekä toimimisesta Santahaminan sotilasalueella. Yleisen osan lisäksi sinun on tunnettava opinto-oppaan eriytyvät osat ja niihin sisältyvät oman tutkintotasosi opintojaksokuvaukset. Lue opinto-oppaat huolella. Näin saat kokonaisvaltaisen kuvan tulevien vuosiesi työskentelystä ja opintojesi tavoitteista. Yksityiskohtaisempia tietoja saat kurssinjohtajalta, oman tutkintotasosi koulutussuunnittelijalta ja ainelaitoksilta. Oppaaseen on koottu opiskeluun liittyviä tärkeitä yhteystietoja helpottamaan opiskelijan arkea. Oppaasta löydät myös Santahaminan kampusalueen kartan. Jos et saa oppaasta tarvitsemaasi tietoa, tai jos jokin asia jää sinulle epäselväksi, otathan yhteyttä Opintoasiainosaston henkilökuntaan. On myös toivottavaa, että annat palautetta opinto-oppaasta Opintoasiainosaston henkilöstölle. Näin voimme kehittää opasta edelleen. Parhaimman opetuksen saanut asevelvollinen ansaitsee parhaimman opetuksen saaneen kouluttajan ja upseerin, sinut.

Mä meen niille sanoon, et älkää puhuko höpöjä! Verbit ja lauserakenteet lapsen kielenkehityksen kuvaajina iässä 1;8–3;8

Tämän tutkimuksen aiheena on yhden lapsen kielenkehitys kahden vuoden tarkastelujakson aikana. Tutkimus on aloitettu lapsen ollessa vuoden ja kahdeksan kuukauden (1;8) ikäinen. Kielenkehitystä seurataan ikään kolme vuotta ja kahdeksan kuukautta (3;8). Tutkimusaineisto jakautuu neljään eri tarkastelujaksoon (ikä 1;8–2;0, 2;6–2;7, 3;0–3;1 ja 3;7–3;8). Olen seurannut informanttini kielenkehitystä syntymästä alkaen ja havainnut, että lapsen kielessä voi tapahtua jo hyvin lyhyessäkin ajassa huomattavaa edistymistä. Toisaalta jotkin lapsenkielelle tyypilliset piirteet, kuten ongelmat astevaihtelussa (näkit ’näit’), voivat säilyä vielä pitkäänkin lapsen puheessa. Aineisto koostuu päiväkirjamerkinnöistä ja lapsen puheesta tehdyistä nauhoituksista, jotka on litteroitu. Työn tavoitteena on selvittää, miten lapsen verbit ja lauserakenteet kehittyvät. Lisäksi tuon esiin jokaisena tarkasteltavana ikäkautena joitakin kyseiselle iälle tyypillisiä kielen piirteitä, kuten murteellisuutta ja uudissanoja. Aineistoa analysoidaan sekä kvalitatiivisesti että kvantitatiivisesti. Tutkimus kuuluu lapsenkielen tutkimuksen alaan. Tutkimustulokset osoittavat, että informanttini kielenkehitys noudattelee suomalaislapselle tyypillisiä kehityspolkuja. Informanttini ensimmäisinä omaksumat verbinmuodot esimerkiksi ovat yksikön 2. persoonan imperatiivi (iskä päisty ’väisty’) ja yksikön 3. persoonan indikatiivin preesens (Aada tottaa ’ottaa’). Persoona-, modus- ja tempuskategoriat monipuolistuvat iän karttuessa. Esimerkiksi iässä 2;6 informantti käyttää jo kaikkia muita moduksia paitsi potentiaalia. Iässä 3;0 lapsi on omaksunut kaikki persoonamuodot. Ikään 3;8 mennessä lapsi käyttää myös kaikkia tempuksia. Infinitiivejäkin puheessa esiintyy jo varhain (nykätä ’tykätä’, nukkumassa). Toisaalta variaatio voi olla samanikäistenkin lasten välillä varsin suurta, vaikka kehitys olisi täysin ikäkaudelle ominaista. Siksi jokainen lapsenkielen tutkimus antaa arvokasta tietoa kielenkehityksestä, joka on hyvin yksilöllistä. Tutkimustulokset tuovat esiin monia lapsenkielelle tyypillisiä piirteitä, kuten analogiamuotojen (hakes ’haki’) ja lapsenkielisten sanojen (sylkky ’syli’) esiintymistä puheessa. Toisaalta lapsen puheessa esiintyy alusta asti aikuiskielelle ominaisesti esimerkiksi niin konkreettisia verbejä (mennä, tulla), mentaalisia verbejä (haluta, puhua) kuin sekundaariverbejäkin (voida, täytyä). Toisaalta verbin vaatimat pakolliset täydennykset voivat toisinaan erityisesti tutkittavan ajanjakson alussa olla vielä puutteellisia. Esimerkiksi subjekti saattaa puuttua sitä edellyttävästä lauseesta (peekää tota ’Aada pelkää tuota’). Toisaalta aikuistenkin puhekielelle ovat ominaisia muun muassa yksisanaiset ilmaukset ja verbittömät lauseet. Puhekieli ja alueellinen variaatio tulisikin aina huomioida myös tutkittaessa lapsenkieltä. Nopeasti lapsen lauseet kuitenkin monipuolistuvat ja lauseissa alkaa täydennysten lisäksi esiintyä runsaasti vapaita määritteitä. Lapsen yhdyslauseet ja konjunktioiden käyttö lisääntyvät erityisesti iästä 2;6 alkaen. Lapsen lauserakenteet monipuolistuvat sanaston ja erilaisten verbilekseemien ja verbinmuotojen lisääntyessä.

Arkistoluettelo 261: Mathias Weckström

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Mathias Weckströmin arkiston sisällöstä

Volatile cardioplegia: fast normothermic cardiac arrest induction and recovery with halothane in isolated rat hearts

To study the effect of halothane as a cardioplegic agent, ten Wistar rats were anesthetized by ether inhalation and their hearts were perfused in a Langendorff system with Krebs-Henseleit solution (36oC; 90 cm H2O pressure). After a 15-min period for stabilization the control values for heart rate, force (T), dT/dt and coronary flow were recorded and a halothane-enriched solution (same temperature and pressure) was perfused until cardiac arrest was obtained. The same Krebs-Henseleit solution was reperfused again and the parameters studied were recorded after 1, 3, 5, 10, 20 and 30 min. Cardiac arrest occurred in all hearts during the first two min of perfusion with halothane-bubbled solution. One minute after reperfusion without halothane, the following parameters reported in terms of control values were obtained: 90.5% of control heart rate (266.9 ± 43.4 to 231.5 ± 71.0 bpm), 20.2% of the force (1.83 ± 0.28 to 0.37 ± 0.25 g), 19.8% of dT/dt (46.0 ± 7.0 to 9.3 ± 6.0 g/s) and 90.8% of coronary flow (9.9 ± 1.5 to 9.4 ± 1.5 ml/min). After 3 min of perfusion they changed to 99.0% heart rate (261.0 ± 48.2), 98.9% force (1.81 ± 0.33), 98.6 dT/dt (45.0 ± 8.2) and 94.8% coronary flow (9.3 ± 1.4). At 5 min 100.8% (267.0 ± 40.6) heart rate, 105.0% (1.92 ± 0.29) force and 104.4% (48.2 ± 7.2) dT/dt were recorded and maintained without significant differences (P>0.01) until the end of the experiment. These data demonstrate that volatile cardioplegia with halothane is an effective technique for fast induction of and prompt recovery from normothermic cardiac arrest of the rat heart

Leishmania infantum heat shock protein 83 for the serodiagnosis of tegumentary leishmaniasis

The serologic assay is an important tool in the diagnosis of leishmaniasis. One of the most commonly used tests is enzyme-linked immunosorbent assay (ELISA). Since total Leishmania promastigotes are used as antigen in the routine assay, false-positive reactions are frequent due to cross-reaction with sera from other diseases, mainly Chagas' disease. Therefore, an antigen that determines less cross-reactivity has been pursued for the serodiagnosis of leishmaniasis. In the present study we analyzed the use of recombinant Leishmania infantum heat shock protein (Hsp) 83 in ELISA for the serodiagnosis of cutaneous (N = 12) and mucocutaneous leishmaniasis (N = 14) and we observed the presence of anti-L. infantum Hsp 83 antibodies in all samples as well as anti-Leishmania total antigen antibodies. When cross-reactivity was tested, chronic Chagas' disease patients (N = 10) did not show any reactivity. Therefore, we consider this L. infantum Hsp 83 to be a good antigen for routine use for serodiagnosis of tegumentary leishmaniasis.

Estrogen receptor 1 gene polymorphisms in premenopausal women: interaction between genotype and smoking on lipid levels

Estrogen has multiple effects on lipid and lipoprotein metabolism. We investigated the association between the four common single nucleotide polymorphisms in the estrogen receptor 1 (ESR1) gene locus, -1989T>G, +261G>C, IVS1-397T>C and IVS1-351A>G, and lipid and lipoprotein levels in southern Brazilians. The sample consisted in 150 men and 187 premenopausal women. The women were considered premenopausal if they had regular menstrual bleeding within the previous 3 months and were 18-50 years of age. Exclusion criteria were pregnancy, secondary hyperlipidemia due to renal, hepatic or thyroid disease, and diabetes. Smoking status was self-reported; subjects were classified as never smoked and current smokers. DNA was amplified by PCR and was subsequently digested with the appropriate restriction enzymes. Statistical analysis was carried out for men and women separately. In the study population, major allele frequencies were _1989*T (0.83), +261*G (0.96), IVS1-397*T (0.58), and IVS1-351*A (0.65). Multiple linear regression analyses indicated that an interaction between +261G>C polymorphism and smoking was a significant factor affecting high-density lipoprotein cholesterol (HDL-C) levels (P = 0.028) in women. Nonsmoking women with genotype G/C of +261G>C polymorphism had mean HDL-C levels higher than those with G/G genotype (1.40 ± 0.33 vs 1.22 ± 0.26 mmol/L; P = 0.033). No significant associations with lipid and lipoprotein levels in women and men were detected for other polymorphisms. In conclusion, the +261G>C polymorphism might influence lipoprotein and lipid levels in premenopausal women, but these effects seem to be modulated by smoking, whereas in men ESR1 polymorphisms were not associated with high lipoprotein levels.

Meditationes sancti evangelii 83

Arkit: A-B4.