Performance Persistence of International Stock Funds

People saving in mutual funds often look at historical performance before they decide which funds to invest in. The implicit assumption made is that superior performance is likely to be repeated in the future. The findings presented in this study, which investigates funds sold on the Swedish market, support such an approach provided that the time horizons are limited to one year. International stock funds that have performed strongly one year are likely to outperform their peers also the following years. But if the historical and future time horizons are extended to two or three years, the positive relationship between past and future performance vanishes in most cases. Persistence tests focusing on the aggregated performance of fund companies were also carried out. These tests produced results rather similar to those on the individual fund level.

Models of Dispersal and Diversification

Ecology and evolutionary biology is the study of life on this planet. One of the many methods applied to answering the great diversity of questions regarding the lives and characteristics of individual organisms, is the utilization of mathematical models. Such models are used in a wide variety of ways. Some help us to reason, functioning as aids to, or substitutes for, our own fallible logic, thus making argumentation and thinking clearer. Models which help our reasoning can lead to conceptual clarification; by expressing ideas in algebraic terms, the relationship between different concepts become clearer. Other mathematical models are used to better understand yet more complicated models, or to develop mathematical tools for their analysis. Though helping us to reason and being used as tools in the craftmanship of science, many models do not tell us much about the real biological phenomena we are, at least initially, interested in. The main reason for this is that any mathematical model is a simplification of the real world, reducing the complexity and variety of interactions and idiosynchracies of individual organisms. What such models can tell us, however, both is and has been very valuable throughout the history of ecology and evolution. Minimally, a model simplifying the complex world can tell us that in principle, the patterns produced in a model could also be produced in the real world. We can never know how different a simplified mathematical representation is from the real world, but the similarity models do strive for, gives us confidence that their results could apply. This thesis deals with a variety of different models, used for different purposes. One model deals with how one can measure and analyse invasions; the expanding phase of invasive species. Earlier analyses claims to have shown that such invasions can be a regulated phenomena, that higher invasion speeds at a given point in time will lead to a reduction in speed. Two simple mathematical models show that analysis on this particular measure of invasion speed need not be evidence of regulation. In the context of dispersal evolution, two models acting as proof-of-principle are presented. Parent-offspring conflict emerges when there are different evolutionary optima for adaptive behavior for parents and offspring. We show that the evolution of dispersal distances can entail such a conflict, and that under parental control of dispersal (as, for example, in higher plants) wider dispersal kernels are optimal. We also show that dispersal homeostasis can be optimal; in a setting where dispersal decisions (to leave or stay in a natal patch) are made, strategies that divide their seeds or eggs into fractions that disperse or not, as opposed to randomized for each seed, can prevail. We also present a model of the evolution of bet-hedging strategies; evolutionary adaptations that occur despite their fitness, on average, being lower than a competing strategy. Such strategies can win in the long run because they have a reduced variance in fitness coupled with a reduction in mean fitness, and fitness is of a multiplicative nature across generations, and therefore sensitive to variability. This model is used for conceptual clarification; by developing a population genetical model with uncertain fitness and expressing genotypic variance in fitness as a product between individual level variance and correlations between individuals of a genotype. We arrive at expressions that intuitively reflect two of the main categorizations of bet-hedging strategies; conservative vs diversifying and within- vs between-generation bet hedging. In addition, this model shows that these divisions in fact are false dichotomies.

Ruokauskomukset Mosambikin maaseudun raskaana olevilla ja imettävillä naisilla

Ihmisille ympäri maailmaa on tyypillistä valita tiettyjä ruokia suuremmasta valikoimasta syömäkelpoista ruokaa ja luoda mieltymyksiä sekä kieltoja joitakin ruokia kohtaan. Näitä ilmiöitä kutsutaan ruokauskomuksiksi ja ne ovat tärkeä osa kulttuuria. Niiden taustalla on usein terveydelliset perustelut tai sosiaalinen arvostus yhteisössä. Afrikassa on todettu olevan paljon erilaisia ruokauskomuksia, jotka kohdistuvat usein raskaana oleviin ja imettäviin naisiin sekä lapsiin, ryhmään, joka on fysiologisesti erityisen herkässä elämänvaiheessa. Ravitsemustilan tai ruokaturvan ollessa heikko, mahdollisilla ruokauskomuksilla voi olla merkittävät seuraukset erityisesti tämän väestönosan terveydentilaan. Aliravitsemus ja virheravitsemus ovat edelleen suuria ongelmia Afrikassa ja muissa kehittyvissä maissa. Tämän työn tavoitteena oli tutkia laadullisin menetelmin, onko erityisesti raskaana olevilla ja imettävillä naisilla Keski-Mosambikin maaseudulla, Zambézian maakunnassa, ruokauskomuksia, mitä ne mahdollisesti ovat, sekä arvioida voiko ruokauskomuksilla olla ravitsemuksellista merkitystä. Menetelminä oli 5 ryhmähaastattelua kolmessa kylässä ja 10 yksilöhaastattelua kahdessa kylässä. Tutkittavat olivat 12–78-vuotiaita naisia ja heitä oli yhteensä 27. Tulkkaus, tutkimusaiheen sensitiivisyys ja haastattelijan kokemattomuus aiheuttivat haasteita haastatteluiden toteutukseen. Tämän vuoksi menetelmää muokattiin ja se vaihdettiin ryhmähaastattelusta yksilöhaastatteluun tutkimuksen aikana. Ruokauskomukset vaihtelivat sekä kylien välillä että kylien sisällä, joskin niistä löytyi samantyyppisiä pääpiirteitä. Työssä todettiin, että raskaana oleviin ja imettäviin naisiin kohdistui tutkimusalueella ruokauskomuksia. Raskauden aikana tuli välttää pääasiassa proteiinipitoisia ruokia, kuten lihaa ja kalaa ja puolestaan suosia kasvisten, hedelmien ja viljatuotteiden käyttöä. Linnun munien syöntiä sekä suositeltiin että kehotettiin välttämään raskauden aikana. Raskauden aikana ilmeni lisäksi tietoinen tapa vähentää kassavapuuron tai ruuan syömistä kokonaisuudessaan. Imetyksen aikana ei vältetty juuri mitään ruokia, vaan suositeltiin kookosta ja kasviksia. Suurin osa perusteluista liittyi äidin ja lapsen terveyteen. Perustelut voitiin jakaa seuraaviin ryhmiin: lisää äidinmaidon tuotantoa; aiheuttaa vatsakipua äidillä; pitää yllä kuntoa ja estää vatsan kasvua; äidistä tulee vahva, terve ja hän saa vitamiineja; lapsen ulkonäkö muuttuu; lapsesta tulee terve ja vahva; lapsen käyttäytyminen muuttuu; aiheuttaa keskenmenon; aiheuttaa vaikean tai helpon synnytyksen. Ruokauskomukset ja terveysviranomaisilta tullut valistus oli osittain sekoittunut keskenään. Lähes kaikki naiset kertoivat noudattavansa näitä ruokauskomuksia. Muutamat naiset kertoivat suositeltavien ruokien kohdalla, että ruokien saatavuus tekee noudattamisen joskus vaikeaksi. Proteiinipitoisten ruokien välttäminen voi lisätä proteiinialiravitsemuksen riskiä ja syömisen vähentäminen saattaa lisätä riskiä saada riittämättömästi energiaa raskauden aikana. Suositeltavat ruuat todennäköisesti edistävät terveyttä. Tutkielman perusteella voitiin todeta, että vieraassa kulttuurissa tutkiminen vaatii tutkimusmenetelmältä paljon. Tärkeää on menetelmän joustavuus, jotta sitä voi muuttaa tutkimuskentällä toimivampaan ja luotettavampaan muotoon. Johtopäätöksenä todettiin, että suositeltavin menetelmä tutkittaessa ruokauskomuksia tällä tutkimusalueella olisi ollut yksilöhaastattelut, jossa olisi ollut mahdollisimman vähän osallistujia ja osallistujat olisivat olleet samaa sukupuolta ja saman ikäisiä. Terveyden ja ravitsemuksen kannalta on tärkeää, että ruokauskomuksista ollaan tietoisia ja väestön ruokauskomuksia tutkitaan alueittain, koska ne voivat vaihdella merkittävästi jopa kylien tai ihmisryhmien sisällä.

Novel reproductive mode in a torrent frog Micrixalus saxicola (Jerdon) from the Western Ghats, India

Reproductive modes in anurans are highly diverse despite external fertilization being a constraint. There are 39 reproductive modes documented so far (Wells, 2007). An apparently new reproductive mode is reported in a torrent frog, Micrixalus saxicola, an endemic and ancient anuran frog of the Western Ghats, considering the type of cavity made inside the lotic water body, involvement of the female in digging the cavity and concealing the eggs.

How do heterogametic females survive without gene dosage compensation?

When the male is the heterogametic sex (XX♀-XY♂ or XX♀-XO♂), as inDrosophila, orthopteran insects, mammals andCaenorhabditis elegans, X-linked genes are subject to dosage compensation: the single X in the male is functionally equivalent to the two Xs in the female. However, when the female is heterogametic (ZZ♂-ZW♀), as in birds, butterflies and moths, Z-linked genes are apparently not dosage-compensated. This difference between X-linked and Z-linked genes raises fundamental questions about the role of dosage compensation. It is argued that (i) genes which require dosage compensation are primarily those that control morphogenesis and the prospective body plan; (ii) the products of these genes are required in disomic doses especially during oogenesis and early embryonic development; (iii) heterogametic females synthesize and store during oogenesis itself morphogenetically essential gene products - including those encoded by Z-linked genes — in large quantities; (iv) the abundance of these gene products in the egg and their persistence relatively late into embryogenesis enables heterogametic females to overcome the monosomic state of the Z chromosome in ZW embryos. Female heterogamety is predominant in birds, reptiles and amphibians, all of which have megalecithal eggs containing several thousand times more maternal RNA and other maternal messages than eggs of mammals,Caenorhabditis elegans, orDrosophila. This increase in egg size, yolk content and, concomitantly, the size of the maternal legacy to the embryo, may have facilitated female heterogamety and the absence of dosage compensation.

Seasonal variation in the onset of egg laying in a primitively eusocial wasp: implications for the evolution of sociality

When freshly eclosed females of the primitively eusocial wasp, Rapalidia marginata are isolated into individual cages, only about half of them build nests and lay eggs and those that do so take a long and variable amount of time (Mean +/- SD = 66 +/- 37 days) before they lay their first egg. Part of the reason for this delay is because, when kept in isolation, no wasp begins to lay eggs during a period of approximately 82 days from mid - October to early January. Wasps maintained at a constant temperature of 26 +/- 1-degrees-C however initiate egg laying throughout the year, suggesting that the low temperatures during mid - October to early January may be at least one factor that makes this period unfavourable for wasps maintained at room temperature. Egg laying continues more or less normally throughout October-January however, in all natural and laboratory colonies studied. Natural colonies of R. marginata are initiated throughout the year and often by groups of females. Huddling together is a striking feature of the wasps especially on cold mornings. We therefore suggest that the isolated animals in our experiment are unable to lay eggs during the coldest part of the year because of their inability to huddle together, share metabolic heat and perform "co-operative thermoregulation". Such "co-operative thermoregulation" may thus be another factor that facilitates the evolution of socialitly.

The role of larval nutrition in pre-imaginal biasing of caste in the primitively eusocial wasp Ropalidia marginata (Hymenoptera: Vespidae)

1. When freshly eclosed females of the primitively eusocial wasp Ropalidia marginata (Lep.) are isolated, only about 50% of them build nests and lay eggs thereby suggesting a pre-imaginal biasing of caste. 2. Wasps that lay eggs take a very variable amount of time after eclosion to start doing so. 3. Females eclosing from nests where larvae are fed at a relatively higher rate are more likely to become egg-layers and are likely to take less time after eclosion to begin to lay eggs. 4. Thus, both forms of pre-imaginal biasing of caste, namely, differences in egg laying capacity and differences in the time taken to attain reproductive maturity, appear to be influenced by larval nutrition.

”Ihanan överi ja juhlallinen jakku olisi kyllä kiva lisä vaatekaappiin” – tutkimus kuluttamisesta ja professionalisoitumisesta elämäntyyliblogeissa

Tarkastelen tutkimuksessani muotibloggaajien kulutuspuhetta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaista kuluttajuutta muotiblogeissa ilmaistaan ja millainen kehityskaari muotiblogeissa on tapahtunut vuodesta 2007 tämän tutkimuksen tekemiseen asti tutkimusaineiston sekä tekemieni havaintojen perusteella. Tutkimus on toteutettu laadullisia tutkimusmenetelmiä käyttämällä. Olen kerännyt aineistoni kymmenestä naisten kirjoittamasta muotiblogista kahtena eri ajanjaksona vuonna 2009. Lisäksi tutkimuksessa on sekä etnografisen että netnografisen havainnoinnin piirteitä. Aineiston analysoinnin apuna olen käyttänyt teemoittelua sekä tyypittelyä. Tutkimuksesta selvisi, että muotibloggaajien näkeminen identiteettiään etsivänä liittyy oman tyylin etsimiseen ja erottautumisen haluun. Perinteinen näkemys kuluttajasta valitsijana ja passiivisena markkinoilla toimijana on väistymässä, sillä muotibloggaajat näyttäytyvät tutkimuksessa aktiivisina toimijoina ja tuottajina. Muotibloggaajat hakevat myös jatkuvasti uusia kulutuselämyksiä ja kommunikoivat toistensa kanssa välittämällä merkityksiä kuluttamisensa kautta. Muotibloggaajien kulutuspuheet näyttäytyvät tutkimuksessa ekonomistisen kulutuseetoksen ja perinteisen suomalaisen kulutuspuheen mukaisesti järkevinä. Säästäväisyyttä pidetään hyveellisenä ja tuotteiden hinnat vaikuttavat ostopäätösten tekemiseen. Muotibloggaajat osaavat kuitenkin kontrolloidusti nauttia kuluttamisesta. Kulutuspuheet noudattavat myös ekologis-eettisen kulutuseetoksen perinnettä, mikä ilmenee fanaattisuuden välttämisenä sekä perinteisten että sosiaalisen median kirpputorien suosimisena. Lisäksi muotibloggaajien kulutuspuheet käyvät ilmi sosiaalisena pakkona, sillä muotiblogin pitäminen mielenkiintoisena vaatii jatkuvaa himoa uusia kulutustuotteita kohtaan. Tutkimuksen perusteella muotiblogeissa korostuu yhteisöllisyys ja kuluttaminen on hyvin naisellista. Tutkimusaineistosta sekä havainnoista tekemieni päätelmien mukaan muotiblogit ovat muuttumassa elämäntyyliblogeiksi, sillä niissä kerrotaan yhä enemmän myös muista kuin kuluttamiseen liittyvistä aiheista. Samalla muotibloggaajat ovat kehittymässä tavallisesta kuluttajasta kohti asiantuntijuutta eli professionalisoitumassa. Professionalisoitumisen myötä muotibloggaajat toimivat uuden ajan kuluttajavalistajina ja muotiblogeissa syntyy uusia sanoja ja merkityksiä. Lisäksi muotibloggaajille on kehittynyt sellaisia tietoja ja taitoja, joita voi myydä. Muotibloggaajista onkin tulossa muodin ammattilaisia, joille maksetaan tulevaisuudessa bloggaamisesta myös palkkaa.

Suolistopatogeenisten Escherichia coli -bakteerien esiintyvyys ripulipotilailla ja raa’oissa lihatuotteissa Burkina Fasossa sekä enterohemorraagisten E. coli -kantojen karakterisointi

Suolistopatogeeniset Escherichia coli -bakteerit eli ripulikolit aiheuttavat ihmisellä suolistoinfektioita. Kuten normaalimikrobiston E. coli -bakteerit, ne esiintyvät ihmisen lisäksi muiden nisäkkäiden, etenkin märehtijöiden, ja lintujen suolistossa. Lisäksi ne voivat esiintyä maaperässä ja vesistöissä. Ihminen voi saada tartunnan eläinperäisten elintarvikkeiden välityksellä tai juomalla eläinten tai ihmisen ulosteilla saastunutta vettä. Ripulikolit voidaan jakaa ainakin viiteen ryhmään perustuen niiden erilaisiin virulenssiominaisuuksiin: enteropatogeeninen E. coli (EPEC), enterotoksigeeninen E. coli (ETEC), enterohemorraaginen E. coli (EHEC), enteroinvasiivinen E. coli (EIEC) ja enteroaggregatiivinen E. coli (EAEC). EPEC aiheuttaa etenkin kehitysmaissa pikkulapsille ripulia. ETEC aiheuttaa turistiripulia ja vastasyntyneiden ripulia kehitysmaissa. EHEC aiheuttaa ripulia tai veriripulia, joka voi varsinkin pienillä lapsilla johtaa hemolyyttis-ureemiseen oireyhtymään (HUS) ja munuaisten vaurioitumiseen. EIEC aiheuttaa Shigellan kaltaista ripulia, joka voi olla veristä. EAEC on yhdistetty lähinnä pitkittyneisiin ripuleihin. Tutkimuksessa selvitettiin suolistopatogeenisten E. coli -bakteerien esiintyvyyttä Burkina Fasossa, josta ei ole saatavilla aikaisempaa tietoa ripulikolien esiintymisestä ihmisissä ja elintarvikkeissa. Ulostenäytteitä otettiin ripulia sairastavilta alle viisivuotiailta lapsilta maaseudulta kahdesta kylästä, Boromosta ja Gourcysta, ja maan pääkaupungista Ouagadougousta (110 näytettä). Lihanäytteitä (kanaa, nautaa, lammasta ja naudan suolta, jota käytetään ihmisravinnoksi) otettiin Ouagadougoun toreilla myytävistä kypsentämättömistä lihoista (120 näytettä). Näytteistä saadut bakteerisekaviljelmät tutkittiin monialukkeisella PCR-menetelmällä, joka tunnistaa viiden ripulikoliryhmän virulenssigeenejä. Lisäksi lihanäytteistä eristettiin 20 EHEC-kantaa shigatoksiinin stx-geenin havaitsemiseen perustuvalla pesäkehybridisaatiolla ja PCR-seulonnalla, ja karakterisoitiin mahdollisten virulenssiominaisuuksien selvittämiseksi. Tutkimus osoitti, että ripulikolien aiheuttamat suolistoinfektiot ovat yleisiä ripulia sairastavilla pikkulapsilla Burkina Fasossa. Ulostenäytteistä 59 % oli positiivisia. Useimmiten lapsilla esiintyi EAEC- (32 %) ETEC- (31 %) ja EPEC-patoryhmiä (20 %). EIEC- (2 %) ja EHEC-patoryhmiä (1 %) esiintyi vähän. Myös useamman patoryhmän sekainfektiot olivat yleisiä (24 %). Eri paikkakuntien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja ripulikolien esiintymisessä. Gourcyssa ripulikoleja esiintyi useammin kuin Ouagadougoussa ja Boromossa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Ouagadougoun toreilla myytävissä lihoissa on paljon ripulikoleja. Lihanäytteistä 43 % oli positiivisia. Yleisimmin lihoissa esiintyi EHEC (28 %), EPEC (20 %), ETEC (8 %) ja EAEC (5 %). EIEC-ryhmää ei havaittu lihoissa. Myös useamman patoryhmän sekakontaminaatioita löytyi (17 %) lihoista. Ripulikolien esiintyvyydessä eri lihojen välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, kun tarkasteltiin kaikkia patoryhmiä yhdessä. Eri patoryhmien esiintyvyyttä tarkasteltaessa EHEC-patoryhmää ei esiintynyt ollenkaan kanassa ja ero oli tilastollisesti merkitsevä muihin lihoihin verrattuna. Lihoista eristetyt 20 EHEC-kantaa kuuluivat 14 eri serotyyppiin, joista osa on aikaisemmin eristetty suolistoinfektioihin ja HUSoireyhtymään sairastuneilta ihmisiltä. Kaikki kannat olivat stx1-positiivisia ja puolella oli lisäksi stx2-geeni, jota pidetään shigatoksiinin virulentimpana muotona. Kahdelta EHEC-kannalta löytyi myös ETECpatoryhmän lämpöstabiilin enterotoksiini Ia:n geeni eli kannat olivat kahden patoryhmän välimuotoa ja osoitus geenien siirtymisestä eri patoryhmien välillä. Vaikka nuorimmat näytteen antaneet lapsipotilaat tuskin söivät lihaa, sen voidaan ajatella silti olevan edustava näyte lasten elinympäristöstä, sillä lasten ruoka valmistetaan usein samoissa oloissa, joissa raakaa lihaa käsitellään. Saastunut liha voi siten olla pikkulasten ripulikoli-infektioiden aiheuttaja.

Expression of microinjected foreign DNA in silkworm,bombyx mori

As a prelude to achieving transgenesis in Bombyx mori, conditions have been established for successful microinjection of cloned foreign genes into the silk worm eggs. A sharpened metallic needle is used to pierce the thick chorion layer of the eggsheil, approaching through a droplet of DNA solution deposited on its surface. The microinjection is carried out within 2-2.5 h after oviposition and the injected eggs show 3-5% hatchability and 80-90% survival. Such larvae continuously expressed the microinjected cloned reporter gene, beta-galactosidase, placed under the control of a constitutively expressed cytoplasmic actin A3 gene promoter from B. mori. The expression is seen in different tissues, viz. the fat body, tracheae and the silk glands, till the late larval instars. The microinjected DNA sequences are retained in the adult G(o) moths.

Vitellins and vitellogenins of Dysdercus koenigii (Heteroptera : Pyrrhocoridae) - identification, purification and temporal pattern

Two vitellins, VtA and VtB, were purified from the eggs of Dysdercus koenigii by gel filtration and ion exchange chromatography. VtA and VtB have molecular weights of 290 and 260 kDa, respectively. Both Vts are glycolipoproteinaceous in nature. VtA is composed of three polypeptides of M-r 116, 92 and 62 kDa while VtB contained an additional subunit of M-r 40 kDa. All subunits except the 116-kDa subunit are glycolipopolypeptides. Polyclonal antibody raised against VtA (anti-VtA antibody) cross-reacted with VtB and also with vitellogenic haemolymph and ovaries and pre-vitellogenic fat bodies, but not with haemolymph from either adult male, fifth instar female, or pre-vitellogenic females demonstrating sex and stage specificity of the Vts. Immunoblots in the presence of anti-VtA revealed two proteins (of 290 and 260 kDa) in both vitellogenic haemolymph and pre-vitellogenic fat bodies that are recognised as D. koenigii Vgs. In newly emerged females, Vgs appeared on day 1 in fat bodies and on day 3 in haemolymph and ovaries. Vg concentration was maximum on day 2 in fat body, day 4 in haemolymph and day 7 in ovary. Although the biochemical and temporal characteristics of these proteins show similarity to some hemipterans, they are strikingly dissimilar with those of a very closely related species. (C) 1999 Elsevier Science Inc. All rights reserved.

A tropical oviparous lizard, Calotes versicolor, exhibiting a potentially novel FMFM pattern of temperature-dependent sex determination

Among squamate reptiles, lizards exhibit an impressive array of sex-determining modes viz. genotypic sex determination, temperature-dependent sex determination, co-occurrence of both these and those that reproduce parthenogenetically. The oviparous lizard, Calotes versicolor, lacks heteromorphic sex chromosomes and there are no reports on homomorphic chromosomes. Earlier studies on this species presented little evidence to the sex-determining mechanism. Here we provide evidences for the potential role played by incubation temperature that has a significant effect (P<0.01) on gonadal sex and sex ratio. The eggs were incubated at 14 different incubation temperatures. Interestingly, 100% males were produced at low (25.5 +/- 0.5 degrees C) as well as high (34 +/- 0.5 degrees C) incubation temperatures and 100% females were produced at low (23.5 +/- 0.5 degrees C) and high (31.5 +/- 0.5 degrees C) temperatures, clearly indicating the occurrence of TSD in this species. Sex ratios of individual clutches did not vary at any of the critical male-producing or female-producing temperatures within as well as across the seasons. However, clutch sex ratios were female- or male-biased at intermediate temperatures. Thermosensitive period occurred during the embryonic stages 3033. Three pivotal temperatures operate producing 1:1 sex ratio. Histology of gonad and accessory reproductive structures provide additional evidence for TSD. The sex-determining pattern, observed for the first time in this species, that neither compares to Pattern I [Ia (MF) and Ib (FM)] nor to Pattern II (FMF), is being referred to as FMFM pattern of TSD. This novel FMFM pattern of sex ratio exhibited by C. versicolor may have an adaptive significance in maintaining sex ratio. J. Exp. Zool. 317:3246, 2012. (c) 2011 Wiley Periodicals, Inc.

Males, but not females, mate with multiple partners: a laboratory study of a primitively eusocial wasp Ropalidia marginata

The intense interest in social Hymenoptera, on account of their elaborate sociality and the paradox of altruism, has often suffered from considerable gender imbalance. This is partly due to the fact that worker behaviour and altruism are restricted to the females and partly because males often live off the nest. Yet, understanding the males, especially in the context of mating biology is essential even for understanding the evolution of sociality. Mating patterns have a direct bearing on the levels of intra-colony genetic relatedness, which in turn, along with the associated costs and benefits of worker behaviour, are central to our understanding of the evolution of sociality. Although mating takes place away from the nest in natural colonies of the primitively eusocial wasp Ropalidia marginata, mating can be observed in the laboratory if a male and a female are placed in a transparent, aerated plastic container, and both wasps are in the range of 5-20 days of age. Here, we use this setup and show that males, but not females, mate serially with multiple partners. The multiple mating behaviour of the males is not surprising because in nature males have to mate with a number of females, only a few of whom will go on to lay eggs. The reluctance of R. marginata females to mate with multiple partners is consistent with the expectation of monogamy in primitively eusocial species with totipotent females, although the apparent discrepancy with a previous work with allozyme markers in natural colonies suggesting that females may sometimes mate with two or three different males remains to be resolved.

Molecular Identification and Phylogeny of Bactrocera Species (Diptera: Tephritidae)

Fruit flies that belong to the genus Bactrocera (Diptera: Tephritidae) are major invasive pests of agricultural crops in Asia and Australia. Increased transboundary movement of agricultural produce has resulted in the chance introduction of many invasive species that include Bactrocera mainly as immature stages. Therefore quick and accurate species diagnosis is important at the port of entry, where morphological identification has a limited role, as it requires the presence of adult specimens and the availability of a specialist. Unfortunately when only immature stages are present, a lacunae in their taxonomy impedes accurate species diagnosis. At this juncture, molecular species diagnostics based on COX-I have become handy, because diagnosis is not limited by developmental stages. Yet another method of quick and accurate species diagnosis for Bactrocera spp. is based on the development of species-specific markers. This study evaluated the utility of COX-I for the quick and accurate species diagnosis of eggs, larvae, pupae and adults of B. zonata Saunders, B. tau Walker, and B. dorsalis Hendel. Furthermore the utility of species-specific markers in differentiating B. zonata (500bp) and B. tau (220bp) was shown. Phylogenetic relationships among five subgenera, viz., Austrodacus, Bactrocera, Daculus, Notodacus and Zeugodacus have been resolved employing the 5' region of COX-I (1490-2198); where COX-I sequences for B. dorsalis Hendel, B. tau Walker, B. correcta Bezzi and B. zonata Saunders from India were compared with other NCBI-GenBank accessions. Phylogenetic analysis employing Maximum Parsimony (MP) and Bayesian phylogenetic approach (BP) showed that the subgenus Bactrocera is monophyletic.

Reproductive queue without overt conflict in the primitively eusocial wasp Ropalidia marginata

Colonies of the primitively eusocial wasp Ropalidia marginata consist of a single egg layer (queen) and a number of non-egg-laying workers. Although the queen is a docile individual, not at the top of the behavioral dominance hierarchy of the colony, she maintains complete reproductive monopoly. If the queen is lost or removed, one and only one of the workers potential queen (PQ)] becomes hyperaggressive and will become the next queen of the colony. The PQ is almost never challenged because she first becomes hyperaggressive and then gradually loses her aggression, develops her ovaries, and starts laying eggs. Although we are unable to identify the PQ when the queen is present, she appears to be a ``cryptic heir designate.'' Here, we show that there is not just one heir designate but a long reproductive queue and that PQs take over the role of egg-laying, successively, without overt conflict, as the queen or previous PQs are removed. The dominance rank of an individual is not a significant predictor of its position in the succession hierarchy. The age of an individual is a significant predictor, but it is not a perfect predictor because PQs often bypass older individuals to become successors. We suggest that such a predesignated reproductive queue that is implemented without overt conflict is adaptive in the tropics, where conspecific usurpers from outside the colony, which can take advantage of the anarchy prevailing in a queenless colony and invade it, are likely to be present throughout the year.