Footnotes, September 2013, Vol. 38, no.7-9

Monthly newsletter of State Library

Pieces of Iowa’s Past, April 10, 2013

Pieces of Iowa’s Past, published by the Iowa State Capitol Tour Guides weekly during the legislative session, features historical facts about Iowa, the Capitol, and the early workings of state government. All historical publications are reproduced here with the actual spelling, punctuation, and grammar retained THIS WEEK:Controlling Noise and Dust During the 1956 Replacement of the Old Floor Tile on First Floor of Capitol BACKGROUND:This article was copied from the Capitol Building Newspaper Clippings Scrapbook. The scrapbook contains clippings from 1906 to the 1970s and was compiled by the State Library of Iowa—Law Library.

Footnotes, December 2013, Vol. 38, no.10-12

Monthly newsletter of State Library

Footnotes, June 2014, Vol. 39, no.4-6

Monthly newsletter of State Library

Constitution of Iowa, 1857.

A constitutional convention convened in Iowa City on January 19, 1857 ending on March 5, 1857. The convention drafted and approved the Constitution of Iowa. This constitution is the still in use today by the State of Iowa. It has been amended many times from 1868 thru 2010. NOTE: A .tiff file version of this document is available. The file is very large. Contact the State Library of Iowa to inquire about receiving this version.

Footnotes, January, February, March 2014, Vol. 39, no. 1-3

Monthly newsletter of State Library

Preserving Iowa's Constitution, 2014.

This video details the digital scanning of the 1857 State of Iowa Constitution which was done in partnership by the Secretary of State's Office and the State Library of Iowa on August 13, 2014. (Time 14:48) NOTE: this is a large file (267MB) and may take a long time to download.

Footnotes, September 2014, Vol. 39, no.7-9

Monthly newsletter of State Library

Footnotes, December 2014, Vol. 39, no.10-12

Monthly newsletter of State Library

Footnotes, March 2015, Vol. 40, no.1-3

Monthly newsletter of State Library

Vaarinpidosta virtuaaliaikaan : Sata vuotta suomalaista tilintarkastusta

Tämän tutkimuksen aiheena on tilintarkastuksen historiallinen kehittyminen Suomessa runsaan sadan vuoden aikana. Tutkimuksen tavoitteena on analysoida osakeyhtiön tilintarkastuksen kehitystä ja yhdistää vuosisadan kehityspiirteet tilintarkastuksen kokonaiskuvaksi. Tutkittava periodi alkaa 1800-luvun lopulta ja päättyy 2000-luvun taitteeseen. Tutkimuksessa tarkastellaan suomalaista tilintarkastusinstituutiota, joka jaetaan kolmeen osaan: tilintarkastusta säätelevään normistoon (normit), tilintarkastajajärjestelmään (toimijat) ja tilintarkastuksen sisältöön (tehtävät). Tutkimuksessa tavoitellaan vastauksia kysymyksiin: mitä tarkastettiin, milloin tarkastettiin, kuka tarkasti ja miten tarkastettiin eri aikakausina? Tutkimus perustuu historialliseen lähdeaineistoon, jonka muodostavat tutkimusajanjakson lainsäädäntö, lainvalmisteluasiakirjat, viranomaisten ohjeet ja päätökset, alan järjestöjen suositukset, ammattilehtien artikkelit sekä laskentatoimen ja tilintarkastuksen ammattikirjallisuus. Metodologisesti tutkimus on teoreettinen, kvalitatiivinen historiantutkimus, jossa lähdeaineistoa käsitellään lähdekriittisesti ja osittain sisältöanalyysin keinoin. Tilintarkastusta säätelevässä normistossa keskeisiä lakeja ovat olleet osakeyhtiölaki, kirjanpitolaki ja tilintarkastuslaki. Lakisääteinen tilintarkastus alkoi vuoden 1895 osakeyhtiölaista, joka uudistui vuonna 1978 ja jälleen vuonna 1997. Kirjanpitolainsäädäntö on uudistunut viidesti: 1925 ja 1928, 1945, 1973, 1993 sekä 1997. Vuoden 1994 tilintarkastuslakiin koottiin tilintarkastuksen säädökset useista laeista. Muita normistoja ovat olleet EY:n direktiivit, Kilan ohjeet, KHT-yhdistyksen suositukset, Keskuskauppakamarin säännökset ja viimeisimpinä IAS- ja ISA-standardit. Ammattimainen tilintarkastajajärjestelmä saatiin maahamme kauppiaskokousten ansiosta. Ammattimaisena tilintarkastuksen toimijana aloitti Suomen Tilintarkastajainyhdistys vuonna 1911, ja sen toimintaa jatkoi KHT-yhdistys vuodesta 1925 alkaen. Tilintarkastajien auktorisointi siirtyi Keskuskauppakamarille vuonna 1924. HTM-tilintarkastajat ovat olleet alalla vuodesta 1950 lähtien. Kauppakamarijärjestö on toiminut hyväksyttyjen tilintarkastajien valvojana koko ammattimaisen tilintarkastustoiminnan ajan. Valtion valvontaa suorittaa VALA (Valtion tilintarkastuslautakunta). Koko tutkittavan periodin ajan auktorisoitujen tilintarkastajien rinnalla osakeyhtiöiden tarkastajina ovat toimineet myös maallikot.Tilintarkastuksen tehtäviin kuului vuoden 1895 osakeyhtiölain mukaan hallinnon ja tilien tarkastus. Myöhemmin sisältö täsmentyi tilinpäätöksen, kirjanpidon ja hallinnon tarkastukseksi. Tutkimusajanjakson alussa tilintarkastus oli manuaalista kaikkien tositteiden prikkausta ja virheiden etsimistä. Myöhemmin tarkastus muuttui pistokokeiksi. Kertatarkastuksesta siirryttiin jatkuvaan valvontatarkastukseen 1900-luvun alkupuolella. Dokumentoinnista ja työpapereista alkaa olla havaintoja 1930-luvulta lähtien. Atk-tarkastus yleistyi 1970- ja 1980-luvuilla, jolloin myös riskianalyyseihin alettiin kiinnittää huomiota. Hallinnon tarkastuksen merkitys on kasvanut kaiken aikaa. Tilintarkastuskertomukset olivat tutkimusajanjakson alussa vapaamuotoisia ja sisällöltään ilmaisurikkaita ja kuvailevia. Kertomus muuttui julkiseksi vuoden 1978 osakeyhtiölain myötä. Myöhemmin KHT-yhdistyksen vakiokertomusmallit yhdenmukaistivat ja pelkistivät raportointia. Tutkimuksen perusteella tilintarkastuksen historia voidaan jakaa kolmeen kauteen, jotka ovat tilintarkastusinstituution rakentumisen kausi (1895 - 1950), vakiintumisen kausi (1951 - 1985) ja kansainvälistymisen ja julkisuuden kausi (1986 alkaen). Tutkimusajanjakson jokaisella vuosikymmenellä keskusteltiin jatkuvasti tilintarkastajien riittävyydestä, alalle pääsyn ja tutkintojen vaikeudesta, tilintarkastajien ammattitaidon tasosta,hallinnon tarkastuksen sisällöstä, tilintarkastuskertomuksesta sekä maallikkotarkastajien asemasta. 1990-luvun keskeisimmät keskusteluaiheet olivat konsultointi, riippumattomuus, odotuskuilu sekä tilintarkastuksen taso ja laadunvalvonta. Analysoitaessa tilintarkastuksen muutoksia runsaan sadan vuoden ajalta voidaan todeta, että tilintarkastuksen ydintehtävät eivät juurikaan ole muuttuneet vuosikymmenien kuluessa. Osakeyhtiön tilintarkastus on edelleenkin laillisuustarkastusta. Sen tarkoituksena on yhä kirjanpidon, tilinpäätöksen ja hallinnon tarkastus. Tilintarkastajat valvovat osakkeenomistajien etua ja raportoivat heille tarkastuksen tuloksista. Tilintarkastuksen ulkoinen maailma sen sijaan on muuttunut vuosikymmenten saatossa. Kansainvälistyminen on lisännyt säännösten määrää, odotuksia ja vaatimuksia on nykyisin enemmän, uusi tekniikka mahdollistaa nopean tiedonkulun ja valvonta on lisääntynyt nykypäivää kohti tultaessa. Tilintarkastajan pätevyys perustuu nykyään tietotekniikan, tietojärjestelmien ja yrityksen toimialantuntemukseen. Runsaan sadan vuoden takaisen lain vaarinpitovaatimuksesta on tultu virtuaaliaikaiseen maailmaan!

Efficiency in Central Public Sector Enterprises in Kerala

For the analysis of productivity, capacity utilisation and profitability the data relating to the manufacturing central public sector enterprises in Kerala have been collected from the published annual reports of the companies, public enterprises surveys of Bureau of Public Enterprises (BPE), Economic Review of State Planning Board (SPB) and statistical review of central government enterprises by Centre for Monitoring Indian Economy (CMIE). Primary data have been collected by conducting personal interview with the high and middle level executives.

Sustainability of Participatory Projects: Study of Productive Sector under Peoples’ Planning in Chempu Village Panchayat of Kottayam District

The study has wider policy implications as it identifies the possible variables which influence the sustainability of participatory productive sector projects. The method which is developed to study the sustainability of projects under People’s Planning in Chempu Panchayat could be used for studying the same in other panchayats also. Unlike the case of the standard features of sustainability identified, the independent variables vary according to the nature of the project. Hence, this needs to be modified accordingly while applying the method in a dissimilar domain. Selection of a single panchayat for the present study is relevant on the basis of a common package of inputs for decentralised planning which is forwarded by the State Planning Board respectively for the three-tier panchayat system in Kerala. The dynamic filed realities could be brought out in view of a comprehensive planning approach through an in depth study of specific cases.The assessment of the nature and pattern of productive sector projects in the selected Village Panchayat puts the projects under close scrutiny. The analysis has depended largely on secondary sources of information, especially from panchayat level plan documents, and also on the primary information obtained using direct observation and on-site inspection of project sites. An analysis of the nature and pattem of productive sector projects is important as it gives all necessary information regarding follow-up, monitoring/evaluation and even termination of a particular project. It has also revealed the tendencies of including infrastructure and service sector projects under ‘productive’ category, especially for maintaining the stipulated ratio (40:30:30) of grant-in-aid distribution. The study regarding the allocation and expenditure pattern of plan funds is vital in policy level as it reveals the under-noticed allocation and expenditure pattern of plan funds other than grant-in-aid. One major limitation of the study has been the limited availability of secondary data, especially regarding project-wise expenditure and monitoring/evaluation reports of various project committees.

A study of industrial co-operatives in kerala with special reference to modern small scale sector

The report of the Steering Committee of the Kerala State Planning Board for the preparation of the VIII five Year Plan on Industry and Hiningzslisted several factors inhibiting and promoting growth of small industrial units. Kerala's educated manpower, the native intelligence of the Keralites best suited for taking up logic—based professions and availability of a Hell—developed and broad~based physical infrastructure particularly in the transport and communications sectors, are a few of the positive factors identified. On the negative side, may be mentioned high wage rates, preference on the part of the educated for white collar Jobs, lack of entrepreneurship, paucity of essential resources for industrial use, high density of population and the distance factor which places Kerala away from the major domestic markets. In this context, it would appear that the industrial co-operative movement could possibly play a vital role in accelerating-the momentum of small industrial development of Kerala which has a Health of highly educated and skilled manpower. However, in spite of the encouragement extended by the Government, the movement does not seem to have.been picking up in the modern small scale sector. The present study is an attempt to analyse the factors that have affected the performance of the industrial co—operatives in the small scale industrial sector of Kerala.