Terveyden lähteillä

Kirjallisuusarvostelu

Muutos ja pysyvyys Turun Akatemian luonnonfilosofiassa 1600-luvulla

Kirjallisuusarvostelu

Suomalaislasten lukivaikeuden pitkittäistutkimus syntymästä kouluikään

Teemanumero: Lukivaikeus.

LukiMat ja Ekapeli : ennaltaehkäisevää tukea suomalaisille lukiriskilapsille

Teemanumero: Lukivaikeus.

Kaksi erää julkisen ja yksityisen rajalla

Kirjallisuusarvostelu

Perusteos kanteleesta

Kirjallisuusarvostelu

Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategia 2015

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen Työperäisen maahanmuuton edistäminen ESR-hanke on vetänyt strategiaprosessia, jonka pohjalta on laadittu Pohjois-Pohjanmaan maahanmuuttostrategia. Taustaksi strategialle on koottu tietoa Pohjois-Pohjanmaan tilanteesta maahanmuuton ja tulevaisuuden työvoiman saatavuuden näkökulmasta. Työnantajien tarpeita ulkomaisen työvoiman rekrytoimisen tukemiseksi selvitettiin laajalla kyselyllä, johon saatiin 1000 vastausta. Strategiaprosessi toteutettiin yhteistyössä ulkopuolisen konsultin (Net Effect Oy) kanssa järjestämällä kolme työpajaa sekä yhteenvetoseminaari. Työpajoihin osallistui laaja joukko maahanmuuttoasioiden parissa toimivia tahoja yrityksiä, viranomaisia, kuntia, yhdistyksiä, hanketoimijoita sekä maahanmuuttajia. Strategian luonnos laadittiin pohjautuen näiden tahojen kokemuksiin maahanmuutosta, tilastotietoihin sekä taustaksi tehtyihin kyselyihin ja selvityksiin. Strategialuonnoksen osuvuutta täsmennettiin laajan lausuntokierroksen avulla. Kaikkiaan lausuntoja saatiin 64 eri organisaatiolta. Maahanmuuttostrategian ytimen muodostavat lähtökohta-analyysi, arvot, visio ja toimintalinjat. Strategia muodostuu kolmesta toimintalinjasta. Kansainvälistymisen ja monimuotoisuuden tukeminen -toimintalinjassa keskeisenä tavoitteena on monimuotoisuuden tukeminen kouluissa, työyhteisöissä ja ihmisen arjessa mm. asennekasvatuksen avulla sekä tukemalla yritysten ja oppilaitosten kansainvälistymistä. Yrittäjyyden tukeminen ja ulkomaalaisen työvoiman rekrytointi -toimintalinjan tavoitteena on maahanmuuttajien yrittäjyyden edistäminen, ulkomaalaisen työvoiman rekrytoinnin tukeminen sekä koulutusmallien ja koulutuksen ennakoinnin kehittäminen. Kotouttamispalvelujen kehittäminen ja maakunnallisen yhteistyön ja verkostojen kehittäminen -toimintalinjassa tavoitteena on maahanmuuttajien kotouttamisen palvelurakenteen ja toimintatapojen kehittäminen sekä kotouttamistoimijoiden yhteistyön ja tietojen vaihdon lisääminen alueen sisällä. Tavoitteena on, että strategia toimii maahanmuuttoasioita ohjaavana asiakirjana Pohjois-Pohjanmaalla. Strategia koordinoi olemassa olevia maahanmuuttoasioiden parissa toimivia organisaatioita ja toimintoja. Toisaalta strategian painotus on tulevaisuudessa ja uusien maahanmuuttohankkeiden ja toimintojen ohjaamisessa. Strategian toteutuksessa päävastuutahona toimii jatkossa maahanmuuttoasian toimikunta. Lisäksi kullekin toimenpiteelle on määritelty omat vastuutahonsa. Maahanmuuttostrategian toteutumista seurataan vuositasolla indikaattorien avulla.

Immigration Strategy for Northern Ostrobothnia 2015

A strategy process was completed in the ESF project “Promotion of Work-related Immigration”, which was implemented at Centre for Economic Development, Transport and the Environment for North Ostrobothnia, and an immigration strategy was drawn up for Northern Ostrobothnia on the basis of the process. Information was collected about the situation in Northern Ostrobothnia from the point of view of immigration and the future availability of labour. The intention was to use the information as background material for the strategy. Employers’ need for support in recruiting foreign labour was investigated with a broad inquiry, to which 1000 respondents replied. The strategy process was carried out together with an outside consultant (Net Effect Oy) by arranging three workshops and a seminar where the workshop results were summarised. A large number of companies, authorities, municipalities, associations, project actors and immigrants engaged in immigration issues participated in the workshops. The draft strategy is based on their experiences about immigration and on statistical data, background inquiries and surveys. To ensure the accuracy of the draft strategy, comments were requested from several parties and received from 64 organisations. The core of the immigration strategy consists of an initial analysis, values, a vision and priorities. The strategy is composed of three priorities. The key aim of the priority Internationalisation and Supporting Diversity is to support diversity in schools, workplaces and people’s everyday lives e.g. through attitude development and by promoting internationalisation in companies and education institutions. The aim of the priority Supporting Entrepreneurship and Recruiting Foreign Labour is to promote entrepreneurship among immigrants and the recruitment of foreign labour and to develop the forecasting of educational needs. The priority Developing Integration Services, Regional Cooperation and Networks, in turn, seeks to develop the service structure and policies of immigrant integration and to increase cooperation and exchange of information between regional actors engaged in integration issues. The aim is to use the strategy as a guideline document for immigration issues in Northern Ostrobothnia. The strategy is used to coordinate the existing organisations and operations dealing with immigration issues. In addition, it contains a future-oriented focus and underlines the management of new immigration projects and operations. The main party responsible for the implementation of the strategy is the Immigration Committee. In addition, responsible parties have been assigned to each measure. The implementation of the immigration strategy will be monitored annually on the basis of indicators.

Hankinnan toimintamallin kehittäminen

Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (POP ELY) käynnisti alkuvuodesta 2010 hankintatoimen kehittämisprojek-tin. Projektin tavoitteena oli kartoittaa hankintatoimen nykytila elinkeino-, liikenne- ja ympäristövastuualueilla, määritellä POP ELYn yhtei-nen hankintatoimen tahtotila vuodelle 2015 sekä laatia tahtotilaan etenemisen toimenpidesuunnitelma vuosille 2011–2015. Kehittämis-työn taustalla on kesällä 2007 käynnistetty aluehallinnon uudistamishanke (ALKU). Kehittämisprojektissa kuvattiin POP ELYn hankintatehtävien nykytila, yhteisen tahtotilan määritelmä vuodelle 2015 sekä toimenpide-suunnitelma. Nykytilakartoituksessa selvitettiin vastuualueiden käyttämät hankintamallit, -tavat ja -laajuudet, hankintoihin käytettävät resurssit, vastuualueiden ulkoa hankkimat, itse tuotetut ja keskitetyt palvelut sekä sähköisen hankinnan laajuus. Hankintatoimen tahtoti-lan määrityksessä esiteltiin tahtotilaan etenemisen ja erilaisten näkökulmien kautta minkälainen on Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, lii-kenne- ja ympäristökeskus vuonna 2015. Projektissa kuvattiin myös toimenpidesuunnitelma vuosille 2011–2015, joista tarkemmin tarkas-teltiin vuoden 2011 aikana toteutettavaksi aiottavien asioiden toimenpidesuunnitelmaa. Projektin yhteydessä tehtiin riskinarviointi, jonka tavoitteena oli tunnistaa tahtotilaan etenemisen ja toimenpidesuunnitelman toteuttamisen riskejä. Laajemmassa työpajassa tunnistetuista riskeistä neljälle merkittävimmälle riskille annettiin toimenpiteet niiden ehkäisemiseksi. Työn tuloksena saatiin kattava kuvaus POP ELYn nykytilasta. Nykytilakuvauksen pohjalta määritellyn hankintatoimen tahtotilan mukaan POP ELYllä on vuonna 2015 yhtenäinen hankintatoimi, jossa ovat avainasemassa yhteinen toimintajärjestelmä, viranomaistoiminnan kehittäminen ja työntekijöiden jaksamisesta ja motivaatiosta huolehtiminen. Toimenpidesuunnitelmaan liitettiin 12 toimenpidettä pienryh-mineen, jotka vastaavat toimenpiteiden toteutumisesta. POP ELYn hankintatoimen kehittäminen kytkeytyy valtakunnalliseen hankintatoimen kehittämistyöhön, jonka on määrä valmistua touko-kuussa 2011. Valtakunnallisen työn jalkauttamisesta johtuen POP ELYn hankintatoimen kehittämistyön tahtotilan viimeistely ja lopullinen toimenpidesuunnitelma valmistuvat loppuvuodesta 2011.

Moderni portfolioteoria : optimoidun sijoitussalkun suoriutuminen suhteessa tasahajautukseen

Markowitzin (1952) kehittämä portfolion valinta on modernin portfolioteorian kulmakiviä ja se tuo esiin hajautuksen hyödyt. Mallissa on myös omat ongelmansa ja siksi sen käyttö sellaisenaan onkin käytännössä melko vähäistä. Tutkielman tavoitteena on testata, miten portfolioteorian pohjalta kvantitatiivisesti optimoidut sijoitussalkut suoriutuvat suhteessa tasahajautettuun salkkuun ja saavutetaanko optimoinnilla parempaa riskisopeutettua tuottoa ja onko tuoton ero suhteessa tasahajautettuun salkkuun tilastollisesti merkittävä. Tutkimuksessa käytetään kymmentä 232 kuukauden aikasarjaa, joilla luodaan optimoitu salkku. Aikasarjat on valittu pitkiksi, jotta pystyttäisiin pienentämään estimointivirheitä. Testit tehdään 3, 6, 12 ja 36 kuukauden ajanjaksoilla. Työssä on erilaisia optimointitapoja käytettynä yhteensä 18. Optimointitapojen erilaisuus johtuu estimointitavoista, rajoitteista ja salkunluomismalleista. Estimoinnissa käytetään mm. aritmeettisia ja geometrisia tuottoja ja rajoitteet koskevat salkun painoja. Tutkimustuloksena saatiin, että 18 erilaisesta optimointitavasta vain neljällä oli huonompi riskisopeutettu tuotto kuin tasahajautussalkulla. Muilla salkuilla oli myös lähes poikkeuksetta parempi tuotto ja pienempi volatiliteetti kuin vertailusalkulla. Syynä kahteen poikkeukseen on tutkimuksessa käytetty VAR(1)-ennustemalli, joka ei tuottanut riittävän hyviä ennusteita lyhyellä aikavälillä. Kahdessa muussa tapauksessa salkkujen tuotot eivät riitä kattamaan suurta keskihajontaa tuotoissa. Vaikka optimoiduista salkuista neljällätoista vuotuinen tuotto on tuntuvasti suurempi kuin tasahajautetulla, niin tilastollisesti merkittäviä tuloksia on vain kolme 5 %:n merkitsevyystasolla. Tilastollisesti merkittävistä tuloksistakaan ei pysty vetämään suoria johtopäätöksiä, sillä optimointitavoista yksikään ei ollut selvästi toista parempi, kun otetaan huomioon eripituiset testijaksot. Johtopäätöksenä voi kuitenkin pitää sitä, että optimoinnilla on taloudellista merkitystä sijoitussalkkuja luotaessa, sillä niillä on saatu aikaiseksi suurempaa tuottoa. Yksikään malleista ei tuottanut parasta tunnuslukua kaikissa testijaksoissa. Syynä tähän voidaan pitää odotusarvon heikkoa ennustekykyä tulevasta. Mielenkiintoista oli kuitenkin havaita, että odotusarvoja laskettaessa geometrinen keskiarvo toimi poikkeuksetta aritmeettista paremmin, mikä saattaa johtua siitä, että suuret heitot aikasarjoissa vaikuttavat vähemmän geometriseen keskiarvoon. Vaikka optimoidut sijoitussalkut lähes poikkeuksetta tuottivat parempaa tuottoa ja riskisopeutettua tuottoa, eivät ne kuitenkaan tuottaneet sitä riittävästi, jotta tulokset olisivat tilastollisesti merkittäviä jokaisella testijaksolla. Teorian pohjalta ei siis voida sanoa, että optimointi johtaisi automaattisesti parempiin sijoitussalkkuihin.