Kriittisiä näkökulmia paikannimistöön

Kirjallisuusarvostelu

Televisiosta vastakarvaan

Kirjallisuusarvostelu

Jaetaanko kauneussalaisuuksia

Kirjallisuusarvostelu

Suomalainen ja länsisaksalainen feminismi ristivalotuksessa

Kirjallisuusarvostelu

Kuolla sukupuolensa takia

Kirjallisuusarvostelu

Finländska barnmorskor

Kirjallisuusarvostelu

Käteiskontrollista virtsavalvontaan

Kirjallisuusarvostelu

The brain decade in debate: II. Panic or anxiety? From animal models to a neurobiological basis

This article is a transcription of an electronic symposium sponsored by the Brazilian Society of Neuroscience and Behavior (SBNeC). Invited researchers from the European Union, North America and Brazil discussed two issues on anxiety, namely whether panic is a very intense anxiety or something else, and what aspects of clinical anxiety are reproduced by animal models. Concerning the first issue, most participants agreed that generalized anxiety and panic disorder are different on the basis of clinical manifestations, drug response and animal models. Also, underlying brain structures, neurotransmitter modulation and hormonal changes seem to involve important differences. It is also common knowledge that existing animal models generate different types of fear/anxiety. A challenge for future research is to establish a good correlation between animal models and nosological classification.

Kollaasi naisten välisistä kohtaamisista

Kirjallisuusarvostelu

Yhteistoimintaa vailla yhtenäisyyttä

Kirjallisuusarvostelu

Affektitehdas. Työn rationalisoinnin historiallisia jatkumoita

Affektit, kapitalismi ja työn rationalisointi yhdistyvät toisiinsa erottamattomasti. Nykykeskusteluissa työstä ja työelämästä rationalisointi jaetaan usein tekniseen fordistiseen rationalisointiin ja sitä tunteellisempaan postfordistiseen rationalisointiin. Tämä tutkimus osoittaa, affektiivisen rationalisoinnin käsitteen kautta, että työn vanhat ja uudet tieteet asettuvat jatkumoon. Työn tieteissä tietoa työläisestä tuotetaan asettamalla ominaisuuksia aina uudelleen määriteltävään työläisen luokittuneeseen ja sukupuolittuneeseen affektiiviseen figuuriin. Tiedon tuottamisen näkökulmasta muun muassa tayloristiset työn tehostamisen fantasiat, ihmissuhdekoulukunnan ideologiat sekä uuden työn autonomiset järjestykset sisältävät yhtenäisiä piirteitä. Tutkimuksen pääkysymys on: miten affekteja rationalisoidaan työssä, työn tieteissä ja niiden kerrostumissa. Tutkimuksessa kysytään myös, miten affekti kiinnittää luokittuneet ja sukupuolittuneet subjektit työn rationalisoinnin aatteeseen ja millaisia mahdollisuuksia työläiseksi tulemiseen niissä tarjotaan. Kysymystä lähestytään monipuolisen aineiston ja lukuisten teemojen kautta. Aineistoina toimivat muun muassa rationalisoinnin klassikko-teokset, operaismo-vaikutteisen prekariaattiliikkeen pamfletit, ajatushautomoiden uuden työn visiot, self-help-teokset uranaisille sekä Helsingin Sanomien työelämäkeskustelut. Tutkimuksen monipuolista aineistoa lähiluetaan ja tulkitaan siihen luodun erityisen metodologian kautta, joka koostuu kolmesta osa-alueesta: historiallistaminen, paikantuminen ja figuurit. Kaksi ensimmäistä korostavat kontekstien ja position merkitystä tiedon tuotannossa, kolmas osoittaa tiedon tuottamisen valtasuhteita. Työn tieteiden visiot ideaalityöläisestä materialisoituvat figuurien kautta negaatioina kuvaten sitä, millainen ideaalityöläinen ei ole. Väitöskirja aineistoineen paikantuu Suomeen, mutta se osoittaa työn tieteiden ja affektiivisen rationalisoinnin globaaliutta sekä sidonnaisuutta Yhdysvaltoihin, sen yrityskulttuuriin ja esimerkiksi työtehotutkimuksiin Hawthornen elektroniikkatehtaalla vuosina 1924–1933. Väitöskirja tuo uusia näkökulmia nykykeskusteluun työstä, työläisistä, kapitalismista ja affekteista. Se osoittaa, että itsen tuntemisen ja kertomisen tieteitä, kuten psykologiaa, tarjotaan usein ratkaisuksi kapitalistisen tuotannon aiheuttamiin suuriin ja pieniin kurjuuksiin, vaikka terapeuttinen tunnekulttuuri itsessään on muodostunut osana rationalisoinnin ja kapitalismin ambivalentteja kehiä. Tutkimus myös muistuttaa, että työn järjestyksien keskiössä säilyy työläisen ja affektitehtaan konflikti silloinkin, kun fordistinen imperatiivi ”älä!” vaihtuu postfordistiseen kehotukseen ”tunne”.

Kansanterveyteen kohdistuvat leikkaukset tulevat kalliiksi

Kirjallisuusarvostelu

Luokkanäkökulma yhteiskunnallisiin liikkeisiin

Kirjallisuusarvostelu

Rethinking macroeconomic policies for development

The global economic crisis has created an opportunity to rethink macroeconomics for development. Such rethinking is both necessary and desirable. It is essential to redefine macroeconomic objectives so that the emphasis is on fostering employment creation and supporting economic growth instead of the focus on price stability alone. It is just as important to rethink macroeconomic policies which cannot simply be used for the management of inflation and the elimination of macroeconomic imbalances, since fiscal and monetary policies are powerful and versatile instruments in the pursuit of development objectives. In doing so, it is essential to the overcome the constraints embedded in orthodox economic thinking and recognize the constraints implicit in the politics of ideology and interests.