730 resultados para Pesonen, Pertti
Resumo:
Herein we report the clinical, histopathological, and molecular features of a cancer syndrome with predisposition to uterine leiomyomas and papillary renal cell carcinoma. The studied kindred included 11 family members with uterine leiomyomas and two with uterine leiomyosarcoma. Seven individuals had a history of cutaneous nodules, two of which were confirmed to be cutaneous leiomyomatosis. The four kidney cancer cases occurred in young (33- to 48-year-old) females and displayed a unique natural history. All these kidney cancers displayed a distinct papillary histology and presented as unilateral solitary lesions that had metastasized at the time of diagnosis. Genetic-marker analysis mapped the predisposition gene to chromosome 1q. Losses of the normal chromosome 1q were observed in tumors that had occurred in the kindred, including a uterine leiomyoma. Moreover, the observed histological features were used as a tool to diagnose a second kindred displaying the phenotype. We have shown that predisposition to uterine leiomyomas and papillary renal cell cancer can be inherited dominantly through the hereditary leiomyomatosis and renal cell cancer (HLRCC) gene. The HLRCC gene maps to chromosome 1q and is likely to be a tumor suppressor. Clinical, histopathological, and molecular tools are now available for accurate detection and diagnosis of this cancer syndrome.
Resumo:
The use of dialects in audiovisual texts is increasing, but the use of standard language in Finnish subtitles is still the prevalent norm and seldom flouted. This may not be in the best interest of the audience as the way the characters speak – their idiolects – is very important for the atmosphere of the audiovisual text and widely used to give the characters personalities and background. This thesis studies whether the viewing experience could be enhanced by taking the characters’ idiolects into account in subtitling. The study was executed as a survey, and the respondents were recruited from social media and an university of applied sciences. A total of 113 respondents were divided into two groups: the experimental group (n=59) and the control group (n=54). Both groups were shown an excerpt of the British situation comedy Peep Show, but with different subtitles. In the experimental subtitles, three characters were given a written idiolect with a level of colloquial language corresponding to the spoken idiolect of the character, while the control subtitles followed the norm of using standard language. The questionnaire contained background questions, a Likert-scale question and open questions. The quantitative responses were analysed statistically through cross tabulation and Mann–Whitney U test or Kruskal-Wallis test (CI=95%, α=0,05). The results showed a statistically significant difference in keeping track on which of the characters was speaking for the benefit of the experimental subtitles. In the other items no statistically significant difference was found between the groups. In the open questions the use of colloquial language was mostly commented favourably.
Resumo:
Tämän diplomityön tavoitteena on kehittää uudentyyppinen menetelmä erään kuitumateriaalin muovaukseen ja testata sen toimivuutta. Työ aloitetaan kirjallisuustutkimuksena koskien olemassa olevia kuitumateriaalin muovausmenetelmiä ja kuitumateriaalin materiaaliominaisuuksia. Kehitettävä menetelmä eroaa olemassa olevista kuitumateriaalin muovausmenetelmistä monivaiheisuudellaan. Menetelmässä monivaiheinen muovaus tapahtuu yhdellä iskulla, joka eroaa myös olemassa olevista metallin muovausmenetelmistä merkittävästi. Muovauksessa on tarkoitus hyödyntää kuitumateriaalin paikallista venymää. Kehitettävään muovausmenetelmään soveltuva työkalu ideoidaan ja suunnitellaan hyödyntäen nykyaikaisia CAD-ohjelmistoja. Suunniteltu työkalu myös valmistettiin ja sen todettiin toimivan suunnitellusti: muovaus on monivaiheista, eikä aihio pääse luistamaan pidättimien alla. Työkalulla suoritetaan myös koeajoja eri kuitumateriaaleilla, joilla selvitetään eri prosessiparametrien ja materiaaliominaisuuksien vaikutus muovauksen onnistumiseen. Koeajetut materiaalit soveltuvat kehitetylle menetelmälle heikosti, mutta työkalun jatkokehityksellä ja eri materiaaleilla voi onnistunut muovaus olla mahdollista.
Resumo:
Tässä kandidaatintyössä käsitellään yhteistyömalleja, CPFR:ää ja VMI:tä, sekä niiden hyödyntämistä toimittajayhteistyössä. Työn tavoitteena on antaa johdonmukainen käsitys mallien hyödyntämismahdollisuuksista, sekä niihin liittyvistä eduista ja parannettavista tekijöistä. Työ on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Työn alussa esitellään toimittajayhteistyön lähtökohdat, sekä CPFR- ja VMI - mallit. Työssä tutkitaan näiden mallien hyödyntämistä yrityscase -raporttien ja tieteellisten simulointitutkimusten pohjalta. Yhteistyömallien käyttöä tarkastellaan tarkemmin toimitusketjussa yleisesti ilmenevän piiskavaikutuksen vähentämiseen. Työssä arvioidaan lisäksi yhteistyömalleihin vaikuttavia keskeisiä tekijöitä. Yhteistyömallien hyödyt näkyvät käytännön tapausten perusteella erityisesti tiedonkulun parantumisena yritysten välisissä prosesseissa. Muita vaikutuksia ovat esimerkiksi toimitusketjun alhaisemmat kokonaiskustannukset ja palvelutason nousu. CPFR ja VMI torjuvat piiskavaikutusta tehokkaasti, mutta CPFR suoriutuu VMI:tä keskimääräisesti paremmin. Sekä VMI- että CPFR -mallista saavutettavat hyödyt kasvavat, kun toimitusketjun läpimenoajat ovat pitkiä, kapasiteetin käyttöaste on matala ja kysyntä heilahtelee voimakkaasti.
Resumo:
Tutkielman aiheena on kolmen DVD:llä julkaistun tv-sarjan sanastotason mahdolliset sosiolingvistiset ja tyylilliset erot lähtökielen ja tekstitetyn tulokielen tasolla. Sarjoista The Closer ja Braquo ovat poliisisarjoja ja Sons of anarchy on rikossarja. Sarjojen luokittelu noudattaa kunkin sarjan päähenkilöiden lakia noudattavaa toimintaa. Tarkasteltavaksi valikoitui The Closer, Braquo ja Sons of anarchy sarjoista neljä kohtausta, jotka ovat rikospaikka, toimintasuunnitelman teko, virallinen rikospaikka ja epävirallinen rikospaikka. Hypoteeseina on, että poliisisarjojen päähenkilöiden puhetyyli eroaa sanastotasolla rikossarjan henkilöiden puhetyylistä. Jokaisella sarjalla ominaisia sanaston tyylipiirteitä ja että sarjojen lakia seuraava toiminta noudattaa sitä, miten henkilöt puhuvat. Lisäksi tarkastelen onko lähtökielen ja tekstitetyn tulokielen tyylillinen taso samaa kuin lähtökielen taso sekä sitä että onko Tiina Holopaisen (2010) toimivuuden tasoja mahdollista käyttää hyväksi tutkittaessa kielellistä variaatiota yhdessä multimodaalisen näkökulman kanssa. Sosiolingvisen variaation ja sanastotason tyylivarianttien tutkimuksessa käytän Allan Bellin (1984) kuulijakuntaa painottavaa audience design teoriaa ja William Labovin (2001) tyylinmuutoksia painottavaa style shift -teoriaa. Sanastovarianttien vertailussa noudatan Françoise Gadet’n (2003) esittämiä sanastotasoja. Analyysin tulosten mukaan lähtökielen tasolla The Closerissa on korkeinta sanastotason tyyliä ja hypoteesin vastaisesti Braquolla matalinta. Jokaisen sarjan kohdalla tekstitetyssä tulokielessä sanaston taso oli siirtynyt standardikielen suuntaan. Tulokielen tasolla sarjojen välillä oli vähäistä vaihtelua, mutta The Closerilla oli eniten standarditason sanastoa ja Sons of anarchyllä vähiten. Tulosten perusteella puhujan kuulijakunnalla ei ole merkitystä puhujan tekemien tyylivarianttien valintaan, vaan jokaisen sarjan päähenkilöt ovat identifioituneet omaan ryhmäänsä, jolloin tutkittavien neljän kohtauksen väliltä ei löytynyt isoja eroavaisuuksia. Holopaisen toimivuuden tasoja oli mahdollista yhdistää käännöksen analysointiin yhdessä multimodaalisen näkökulman kanssa.