Arvostelut / Recensioner

Mika Hallila: Puolikuvassa suomalainen romaani (Vesa Haapala & Juhani Sipilä (toim.): Kiviaholinna. Suomalainen romaani.) - Outi Oja: Uusi perusjohdatus kirjallisuuden analyysiin (Aino Mäkikalli ja Liisa Steinby (toim.): Johdatus kirjallisuusanalyysiin.) - Siru Kainulainen: Modernismin runsaudensarvi (Tuula Hökkä: Tuoksuville vuorille. Naisrunoilijoiden poetiikkaa, modernismeja.) - Åsa Arping: Spännande metaberättelse om seglivade myter inom Södergran-forskningen (Agneta Rahikainen: Poeten och hennes apostlar. En biomytografisk analys av Edith Södergranbilden.) - Elina Arminen: Maanaisen tanssi (Toni Lahtinen: Maan höyryävässä sylissä. Luonto, ihminen ja yhteiskunta Timo K. Mukan tuotannossa.) - Anne-Marie Londen: Litterär flerspråkighet i fokus (Julia Tidigs: Att skriva sig över språkgränserna. Flerspråkighet i Jac. Ahrenbergs och Elmer Diktonius prosa.) - Sanna Karkulehto: Miten olla queer? (Mikko Carlson: Paikantuneita haluja. Seksuaalisuus ja tila Christer Kihlmanin tuotannossa.)

Kotona asuvien 70-vuotiaiden terveyden ja toimintakyvyn kehityssuunnat

Suomalainen väestö ikääntyy. Myös odotettavissa oleva elinikä pitenee. Sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelemisen kannalta väestön ikääntymiseen liittyvä tärkeä kysymys on, miten terveys ja toimintakyky muuttuvat lisääntyneiden elinvuosien aikana ja uusien sukupolvien ikääntyessä. Tutkimuksen tarkoituksena oli vertailla 1920 ja 1940 syntyneiden kotona asuvien 70-vuotiaiden terveyttä ja toimintakykyä. Vertailun perusteella kuvailtiin kotona asuvien 70-vuotiaiden terveyden ja toimintakyvyn kehityssuuntia 20 vuoden aikana. Tutkimuksen aineisto on kerätty Turun vanhustutkimuksessa, jonka populaatio muodostui kaikista vuosina 1920 (n=1032) ja 1940 (n=960) syntyneistä kotona asuvista turkulaisista, kun he olivat 70-vuotiaita. Aineisto kerättiin kyselyllä, haastatteluilla ja vastaanottokäynneillä. Terveyden kehityssuuntia kuvattiin koetun terveyden, elintapojen (tupakointi, alkoholinkäyttö, BMI) ja toimintaa haittaavien oireiden kautta. Toimintakyvyn kehityssuuntia kuvattiin biopsykososiaalisesta näkökulmasta. Vuonna 1940 syntyneet 70-vuotiaat arvioivat koetun terveytensä ja toimintakykynsä paremmaksi kuin vuonna 1920 syntyneet, mutta vuonna 1920 syntyneillä oli terveellisemmät elintavat. Vuonna 1940 syntyneet käyttivät useammin alkoholia ja olivat useammin ylipainoisia verrattuna 1920 syntyneisiin. Vuonna 1920 syntyneissä raittiiden osuus oli 40 prosenttia, kun vuonna 1940 syntyneissä raittiiden osuus oli enää 17 prosenttia. Muutos oli suurempi naisten kohdalla. Naisten tupakointi oli lisääntynyt (10 %), mutta sen sijaan miehet olivat vähentäneet tupakointia (17 %). Kotona asuvien 70-vuotiaiden elintapojen negatiivinen kehityssuunta on huolestuttava, vaikka koetun terveyden ja toimintakyvyn kehityssuunnat olivat positiivisia. Tuloksien perusteella ikääntyneille suunnattujen palveluiden suunnittelussa tulisi ottaa paremmin huomioon terveellisiin elintapoihin tukeminen ja kokonaisuudessaan terveyden edistäminen. Jatkossa tarvitaan lisää tutkimusta siitä, muuttuvatko terveys ja toimintakyky vielä myöhemmällä iällä.

Perhetutkimus ja normatiivisuuden mörkö

Kirjallisuusarvostelu

Isien kokemuksia ja perhetutkimuksen teorioiden esittelyä suomeksi

Kirjallisuusarvostelu

Pohjolan muurahaiset ja ampiaiset upeana kuvakirjana

Kirjallisuusarvostelu

Näkökulmia Matti Kuusen tieteelliseen työhön

Helsingin yliopiston folkloristiikan oppiaineen, Kalevalaseuran ja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Matti Kuusi -juhlaseminaari Kirjoittamaton kirjallisuus : näkökulmia Matti Kuusen tieto-oppiin, perintöön ja kulttuurianalyysiin Helsingissä 25.9.2015.

Milleniaalit tietotyössä – organisaatiositoutumisen näkökulmia henkilöstöpalvelualan yrityksessä

Tämän tutkielman tavoitteena on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat henkilöstöpalvelualan yrityksessä työskentelevien y-sukupolveen kuuluvien tietotyöläisten organisaatiositoutumiseen ja näin löytää keinoja edistää tämän henkilöstöryhmän sitoutumista. Päätutkimuskysymys on ”Miten tietotyötä tekevän milleniaalin organisaatiositoutumista voidaan edistää?”. Tutkielma on kvalitatiivinen tapaustutkimus, aineisto kerättiin puolistrukturoiduilla haastatteluilla. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavasti organisaatiositoutumiseen, milleniaaleihin ja tietotyöhön liittyvää teoreettista viitekehystä tukena käyttäen ja abduktiivista päättelyä hyödyntäen. Tutkimustulosten mukaan tietotyötä tekevä milleniaali on sitoutunut työhönsä, työyhteisöönsä ja organisaatioon. Organisaatiositoutuminen muodostuu useammasta kuin yhdestä komponentista ja on aineiston mukaan muodoltaan niin affektiivista, normatiivista kuin jatkuvaakin. Nykyorganisaatiossa sitouttavat erityisesti hyvä esimiestyö, työn haastavuus, mahdollisuudet työnkuvan monipuolistamiseen, uramahdollisuudet ja ammatillisen kehittymisen tukeminen. Tulevaisuudessa tietotyötä kohdeyrityksessä tekevät milleniaalit toivovat, että organisaatio panostaisi sitouttamisen edistämiseksi erityisesti yksilön arvostamiseen, työntekijöiden ammatilliseen kehittymiseen, urasuunnitteluun, palkitsemiseen, esimiestyöhön ja yhteisöllisyyteen.

Lähisuhdeväkivallan sovittelu osana sovittelulain lainsäädäntöprosessia

Sovittelulain säätämisen tarkoituksena oli yhdenvertaisuuden nimissä yhdenmukaistaa ja valtakunnallistaa sovittelutoiminta, jota on Suomessa harjoitettu 1980-luvulta alkaen. Sovittelun on ajateltu olevan hyvä keino puuttua erityisesti nuorisorikollisuuteen, joissa tapauksissa sovittelun on uskottu mm. ehkäisevän uusintarikollisuutta. Sovittelutoiminta ei kuitenkaan rajoitu nuorten tekemien rikosten käsittelyyn. Jo sovittelutoiminnan alkuajoista alkaen, mutta etenkin 1990-luvulta lähtien yksi sovittelutoiminnan kiistanalaisimmista muodoista on ollut lähisuhdeväkivallan sovittelu. Sovittelun puolustajien mielestä sovittelu voi olla paras mahdollinen tapa käsitellä lähisuhdeväkivaltatapausta, kun taas kriitikoiden mielestä tämän kaltainen väkivalta ei kuulu sovitteluun ollenkaan. Sama näkemyserojen kamppailu toistuu myös sovittelulain lainsäädäntöaineistossa, joka toimii tämän pro gradu -tutkielman empiirisenä aineistona. Aineisto koostuu lainsäädäntöasiakirjoista lähtien hallituksen esityksestä ja päätyen valmiiseen lakiin. Tutkielmassa selvitetään miten lähisuhdeväkivaltaa ja sen sovittelua on määritelty ja mitkä tekijät vaikuttivat lainsäädäntöratkaisuun. Aineistoa on käsitelty soveltaen diskurssianalyysiä. Aineisto pitää sisällään näkemyksiä, joissa suhtaudutaan lähisuhdeväkivallan sovitteluun hyväksyvästi liki ehdoitta, varauksellisen hyväksyvästi, kriittisesti tai ehdottoman kielteisesti. Suhtautumiseen vaikuttavat mm. millaiseksi toiminnaksi väkivalta mielletään ja se, kenen ongelma väkivallan katsotaan olevan. Aineistoa on tarkasteltu lähisuhdeväkivallan sovittelun määrittelijöiden, sekä perhedynaamisen ja rikosoikeudellisen diskurssin kautta. Lain lopputulos on kompromissi, jossa näkyy sekä kriitikoiden että sovittelun puolustajien vaikutus. Alkuperäinen hallituksen esityksen mukainen lakiehdotus oli hyvin avoin ja epämääräinen muodoltaan. Lakiesitys muokkaantui prosessin edetessä ja rajautui paikoin huomattavasti alkuperäiseen nähden. Laki kuitenkin sallii tietyin edellytyksin lähisuhdeväkivallan sovittelun. Lainsäädäntöratkaisu ilmentää sovittelun puolustajien hyvää uskoa ja toiveikkuutta sovittelun mahdollisuuksiin, kuten myös sovittelusta päättävien tahojen ja toimijoiden kykyyn rajata sovittelun ulkopuolelle sovitteluun soveltumattomat tapaukset. Sovittelua koskevasta tutkimuksesta voidaan kuitenkin havaita, etteivät asetetut odotukset ole täyttyneet kaikilta osin. Sovittelulain voimaantulosta tulee kuluneeksi 10 vuotta ja tutkielmassa ehdotetaankin lähisuhdeväkivallan sovittelun aseman uudelleenarviointia osana sovittelutoimintaa.

Paikannimistä paikkatietoon

Raportin tarkoituksena on antaa yleiskuva paikkatiedon tilanteesta Kansalliskirjastossa sekä kartuttaa mahdolliset paikkatiedon tuottamisen ja hyödyntämisen uudistusskenaariot liittyen laajempaan kuvailun muutokseen. Mahdollisten uudistusten arviointia varten dokumentissa esitellään keskeiset hyödynnettävissä olevat suomalaiset ja kansainväliset paikkatietoresurssit sekä haasteet ja hyödyt liittyen niiden laajempaan hyödyntämiseen. Selvitys on laadittu Kansalliskirjaston Finto-projektin ja Fennica-yksikön asiantuntijoiden yhteistyönä.

TOTEUTUUKO KOLMIPORTAINEN TUKI? ” niin hyvin kuin näillä resursseilla voi toteutua” - luokanopettajien kokemana

Tutkimuksessa halusin selvittää luokanopettajien näkemyksiä ja kokemuksia kolmiportaisen tuen toteutumisesta yleisopetuksen luokissa sekä, sitä miten perusopetuslain muutos vaikutti luokanopettajan työhön. Tarkoitukseni oli myös selvittää, miten opettajuus sekä luokanopettajien työnkuva ovat viimeisten vuosien aikana muuttuneet ja millaisia näkemyksiä luokanopettajilla on inkluusiosta. Tutkimus on luonteeltaan laadullinen. Tutkimuksen aineiston keräsin teemahaastatteluin huhti – kesäkuussa 2015 haastattelemalla seitsemää luokanopettajaa yhden kunnan alueelta. Haastatteluista sain monenlaista tutkimustietoa pienen tutkimusotoksen avulla. Aineiston litteroin ja analysoin käyttäen laadullista sisällönanalyysiä. Taustateoriassa määrittelen inkluusion käsitteen ja tuon esille inklusiivisen koulun ja opettajuuden vaatimuksia. Tämän lisäksi teoriapohjana on kolmiportainen tuki sekä opettajuuden muutoksen käsitys. Aihe on ajankohtainen, sillä perusopetuslain muutoksesta on kulunut vasta melko vähän aikaa. Haastattelemani luokanopettajat näkivät inkluusion pääosin hienona asiana, mutta he peräänkuuluttivat riittävien resurssien osoittamista sen toiminnan takaamiseksi. Kolmiportaisen tuen toimivuus nykyresursseilla koettiin melko haastavaksi. Luokanopettajien työnkuvan suurin muutos kolmiportaisen tuen voimaan tulon jälkeen koettiin dokumentoinnin ja yhteistyön lisääntymisessä.

Causal relationship between obesity and vitamin D status: bi-directional mendelian randomization analysis of multiple cohorts

BACKGROUND: Obesity is associated with vitamin D deficiency, and both are areas of active public health concern. We explored the causality and direction of the relationship between body mass index (BMI) and 25-hydroxyvitamin D [25(OH)D] using genetic markers as instrumental variables (IVs) in bi-directional Mendelian randomization (MR) analysis. METHODS AND FINDINGS: We used information from 21 adult cohorts (up to 42,024 participants) with 12 BMI-related SNPs (combined in an allelic score) to produce an instrument for BMI and four SNPs associated with 25(OH)D (combined in two allelic scores, separately for genes encoding its synthesis or metabolism) as an instrument for vitamin D. Regression estimates for the IVs (allele scores) were generated within-study and pooled by meta-analysis to generate summary effects. Associations between vitamin D scores and BMI were confirmed in the Genetic Investigation of Anthropometric Traits (GIANT) consortium (n = 123,864). Each 1 kg/m(2) higher BMI was associated with 1.15% lower 25(OH)D (p = 6.52×10⁻²⁷). The BMI allele score was associated both with BMI (p = 6.30×10⁻⁶²) and 25(OH)D (-0.06% [95% CI -0.10 to -0.02], p = 0.004) in the cohorts that underwent meta-analysis. The two vitamin D allele scores were strongly associated with 25(OH)D (p≤8.07×10⁻⁵⁷ for both scores) but not with BMI (synthesis score, p = 0.88; metabolism score, p = 0.08) in the meta-analysis. A 10% higher genetically instrumented BMI was associated with 4.2% lower 25(OH)D concentrations (IV ratio: -4.2 [95% CI -7.1 to -1.3], p = 0.005). No association was seen for genetically instrumented 25(OH)D with BMI, a finding that was confirmed using data from the GIANT consortium (p≥0.57 for both vitamin D scores). CONCLUSIONS: On the basis of a bi-directional genetic approach that limits confounding, our study suggests that a higher BMI leads to lower 25(OH)D, while any effects of lower 25(OH)D increasing BMI are likely to be small. Population level interventions to reduce BMI are expected to decrease the prevalence of vitamin D deficiency.