Lehtosen maailmanselitys

Kirjallisuusarvostelu

Sulautettujen järjestelmien ketterän käsikirjan lisäosa: Ketteryys avaruusteollisuudessa

Ketteryys avaruusteollisuudessa valottaa ketterien menetelmien käyttöä avaruusteollisuuden hankkeissa. Ennalta määritellyt spesifikaatiot, tiukat laatuvaatimukset ja hajautettu järjestelmäkehitys luovat haasteita ketteryyden hyödyntämiseen perinteisillä tavoilla. Julkaisussa kerrotaan esimerkkien kautta, miten ketteryyttä voidaan onnistuneesti hyödyntää tällaisissa hankkeissa. Tämä julkaisu on lisäosa Sulautettujen järjestelmien ketterälle käsikirjalle. Käsikirja kertoo, mitä ketterät menetelmät ovat ja miten niitä sovelletaan sulautettuja järjestelmiä rakennettaessa. Julkaisu täydentää alkuperäistä käsikirjaa.

Yliopistokirjastojen rooli avoimen tieteen edistäjänä

Kimmo Tuomisen esitys Kirjastoverkkopäivillä Helsingissä 21.10.2015.

Suljetun sähkönjakeluverkon regulaatio teollisuusympäristössä

Tässä työssä tutkitaan suljetun jakeluverkon regulaatiota yhden suomalaisen teollisuussähköverkon näkökulmasta ja sitä verrataan olemassa olevaan energiaviraston jakeluverkkoja koskevaan säätelymalliin. Työssä tutkitaan verkkoyhtiön kehittämän säätelymallin toimivuutta ja sitä kuinka se täyttää hyvän valvontamallin ominaispiirteet. Tässä työssä ei ole tarkoituksena esittää uutta valvontamallia, vaan tutkia ja arvioida olemassa olevia malleja. Työssä käydään läpi olemassa oleva kolmannen valvontajakson regulaatiomalli sekä muutokset, joita on esitetty tuleville valvontakausille. Työssä taustoitetaan valvontatoimintaa myös yleisen talousteorian ja valvontateorioiden avulla. Tämän taustoituksen avulla tarkastellaan teollisuussähköverkkojen erityisiä ominaisuuksia ja edelleen tutkitun teollisuussähköverkon korkeita käyttövaatimuksia ja syitä tällaisille vaatimuksille. Verkkoyhtiön käyttämä tariffimalli kuvataan myös sen liittyessä sääntelyyn saumattomasti. Työssä todistettiin mallin toimivuus tämän kaltaisessa toimintaympäristössä, jossa käyntivarmuusvaatimus on erittäin korkea. Havainnoissa myös korostuu mallin pitkäjänteisyys ja ennustettavuus. Laskentaesimerkkien avulla arvioidaan liittymähinnoittelun kohtuullisuutta asiakkaalle ja mallin toimivuutta yleensä. Näissä tarkasteluissa havaittiin, että yleisellä tasolla liittymähinnoittelu on kohtuullista asiakkaalle ja se mahdollistaa asiakkaan pääomien tehokkaamman käytön kuin ilman verkkoyhtiötä. Kehittämiskohteina tuodaan esille keskeytyksistä aiheutuvien haittojen käsittely ja se, ettei tällaiseen verkkoympäristöön ole tällä hetkellä toimivaa mittaria, jolla voitaisiin arvioida kuinka hyvin verkkoyhtiö toimii.

Lämminvesivaraajan ohjaus automaatiolla aurinkosähköä tuottavassa kotitaloudessa

Hajautettu sähköntuotanto aurinkopaneeleilla on Suomessa kasvussa. Kotitalouksiin asennettujen aurinkopaneelijärjestelmien määrä kasvaa jatkuvasti, mutta suuri osa tuotetusta sähköenergiasta syötetään sähköverkkoon. Tämä johtuu aurinkosähkön tuotannon painottumisesta kesäpäiviin, jolloin kotitalouksien kulutus on pienimmillään. Suurin hyöty itse tuotetusta energiasta saadaan kuitenkin käyttämällä se tuotantokohteessa, jolla minimoidaan energiansiirto sähköverkon ja kotitalouden rajapinnassa. Siirtämällä kotitalouden suurimpia kuormia aurinkosähkön mukaan ohjatuksi, voidaan saavuttaa merkittäviä parannuksia tuotetun sähkön omakäyttöasteessa. Helpoimmillaan tämä onnistuu kellokytkimellä, joka ajoittaa kulutuksen parhaimman tuotannon ajalle. Tämä ei kuitenkaan poista ongelmaa tilanteissa, jossa aurinkosähkön tuotanto on häiriintynyt esimerkiksi pilvisyyden takia aamupäivällä ja huipputuotanto saavutetaan vasta iltapäivän puolella. Saatavilla on jo useita järjestelmiä, jotka ohjaavat kodin laitteita tuotannon mukaisesti. Suuri osa näistä järjestelmistä on kuitenkin suunniteltu toimimaan vain tuotetun energiamäärän mukaisesti, ottamatta huomioon kotitaloudessa olevaa muuta, automaation piiriin kuulumatonta kulutusta. Tässä kandidaatin työssä vertaillaan sähköenergian eri mittaustapoja ja niiden vaikutusta siirretyn energian laskennalliseen määrään. Lisäksi työssä tutkitaan lämminvesivaraajan kuormanohjausta käyttäen termostaatti-, kellokytkin- ja logiikkaohjausta. Työssä esitelty logiikkaohjaus hyödyntää siirretyn energian mittausta sähköverkon ja kotitalouden rajapinnassa, ottaen automaattisesti huomioon myös talouden muun kulutuksen. Työssä esitellään myös esimerkkilaitteisto, jolla suunniteltu logiikka voidaan toteuttaa.

Variance reduction properties of dynamic hedging models - empirical evidence from BRICS countries

This Master’s Thesis analyses the effectiveness of different hedging models on BRICS (Brazil, Russia, India, China, and South Africa) countries. Hedging performance is examined by comparing two different dynamic hedging models to conventional OLS regression based model. The dynamic hedging models being employed are Constant Conditional Correlation (CCC) GARCH(1,1) and Dynamic Conditional Correlation (DCC) GARCH(1,1) with Student’s t-distribution. In order to capture the period of both Great Moderation and the latest financial crisis, the sample period extends from 2003 to 2014. To determine whether dynamic models outperform the conventional one, the reduction of portfolio variance for in-sample data with contemporaneous hedge ratios is first determined and then the holding period of the portfolios is extended to one and two days. In addition, the accuracy of hedge ratio forecasts is examined on the basis of out-of-sample variance reduction. The results are mixed and suggest that dynamic hedging models may not provide enough benefits to justify harder estimation and daily portfolio adjustment. In this sense, the results are consistent with the existing literature.