Hikari ja lintsari ysiluokkalaisina

Kirjallisuusarvostelu

Poikkeavat polut muuttuvassa urheilussa : rationalisoituvan urheilun nykysosialisaatio nuorten tulkitsemana

Referee-artikkeli

Transmediatarina brändin rakentamisen keinona – Saunalahden Rikkaat & Järjettömät -kampanja

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten tarinat toimivat brändäämisen apuvälineenä. Tutkimuksessa tarkasteltiin tarinoita brändimielikuvan luomisen näkökulmasta ja selvitettiin, mitä ominaisuuksia mainonnan kannalta toimivalla transmediatarinalla on. Tutkimuksen osakysymykset olivat: (1) Mihin brändäämisen ja tarinankerronnan yhteys perustuu, (2) Mitä transmediatarinalta vaaditaan, että se olisi käyttökelpoinen brändin rakentamisen väline, (3) Millaisia rajoituksia transmediaalisuus asettaa tarinalle. Transmediatarinalla tarkoitetaan tarinaa, joka kehittyy ja laajenee eri media-alustojen välityksellä. Tällöin mainostaja ei kykene määräämään järjestystä, jolla vastaanottaja kokee tarinan eri osat. Tästä syystä jokaisen mainoksen osan on oltava ymmärrettävissä omana itsenään. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja intensiivinen tapaustutkimus, jossa analysoitiin Saunalahden Rikkaat ja Järjettömät -kampanjan kampanjamateriaaleja ja kuluttajien sosiaalisessa mediassa kampanjaa kohtaan antamaa palautetta. Tutkimus toteutettiin 1.8.2012 – 10.7.2013 välisenä aikana, jolloin kampanja oli kiihkeimmillään. Tarinankerronta ja brändäys pohjaavat samoihin asioihin, eli tunteisiin ja arvoihin. Hyvällä brändillä on selkeästi määritellyt arvot ja hyvä tarina viestii näitä arvoja eteenpäin ymmärrettävällä tavalla. Tarinaa voidaan käyttää brändäämisen työkaluna eri tavoin. Käyttötarkoituksia voivat olla esimerkiksi yritystarina ja yrityshistoria tai johtajan elämäntarina. Tarina on kommunikointivälineenä tehokas, sillä se sisältää useita kosketuspintoja kuulijan elämään. Nämä kosketuspinnat voivat luoda automaattista tietoisuutta, ymmärrystä ja empatiaa kuulijassa. Hyvällä tarinalla on seuraavat ominaisuudet: yksi tarkasti määritelty viesti, viesti sisältää yrityksen uniikin kilpailuedun, viesti on tiivistettävissä, taustatarina, relevantti kuulijalle, ymmärrettävyys, sisältää jotain vierasta tai tuntematonta, lisää ymmärrystä tai vaikuttaa toimintaan, sisältää jotain selitettyä, puhuttelee kohderyhmää suoruudella ja rehellisyydellä, on uskottava, sisältää yllätyselementin, sisältää konfliktin, sisältää tietyt hahmot (sankari, vastustaja, tukija, hyväntekijä ja edunasaaja), on itseleviävä. Transmediatarinassa kunkin tarinan osan tulee lisäksi rikastuttaa aiempaa tarinaa, mutta yhdenkään osan ei tule olla välttämätön kuluttajan kokemukselle. Kirjallisuudessa transmediaalisuuden rajoitteena on ajateltu olevan sen, ettei juonta ole mahdollista suunnitella lineaarisesti, vaan vastaanottaja näkee tarinan sattumanvaraisessa järjestyksessä. Tutkimuksessa kuitenkin osoitetaan, että jonkin tyyppistä ajallista järjestystä on tarinalle mahdollista saada. Esimerkiksi Saunalahti oli kykenyt luomaan lineaarisuutta jakamalla kampanjan kolmeen osaan eli ”huijaus-kampanjaan”, ”paljastus-kampanjaan” ja ”pää-kampanjaan”.

Think, Construct and Communicate : ICT as a Virtual Learning Environment.'Piensa, construye y comunica : las TIC como Espacio Virtual de Aprendizaje'

Se presenta una manera nueva de trabajar basada en la idea constructivista de la construcci??n del conocimiento; es un modelo de b??squeda en Internet que introduce elementos propios del aprendizaje cooperativo, se llama WebQuest. Todos estos contenidos se colocar??n en un entorno digital que permitir?? utilizar chats, pizarra electr??nica, foros de discusi??n y correo electr??nico interno que facilite a los participantes no s??lo el seguimiento del curso con facilidad, sino que les dar?? la oportunidad de trabajar codo con codo con colegas europeos que tienen sus mismos intereses, favoreciendo la comunicaci??n y la colaboraci??n mediante esta experiencia interactiva. A trav??s de este proyecto se potenciar?? la creaci??n de una red de trabajo efectiva que proporcione experiencias y facilidades de uso a los formadores y al profesorado en el uso de todos estos medios inform??ticos, haciendo un especial hincapi?? en el potencial de las tecnolog??as on line para el desarrollo y el trabajo CD-Rom se recogen los proyectos seleccionados y en seis idiomas realizados por los profesores y futuros profesores durante la fase de comprobaci??n y la gu??a de buenas pr??cticas.

Modernizaci??n de la educaci??n superior en Europa : acceso, permanencia y empleabilidad : resumen ejecutivo Eurydice

Precede al t??tulo: Comisi??n Europea

Toeplitz operators with distributional symbols on Bergman spaces

We study the boundedness and compactness of Toeplitz operators Ta on Bergman spaces , 1 < p < ∞. The novelty is that we allow distributional symbols. It turns out that the belonging of the symbol to a weighted Sobolev space of negative order is sufficient for the boundedness of Ta. We show the natural relation of the hyperbolic geometry of the disc and the order of the distribution. A corresponding sufficient condition for the compactness is also derived.

Toeplitz operators on Bergman spaces with locally integrable symbols

We study the boundedness of Toeplitz operators $T_a$ with locally integrable symbols on Bergman spaces $A^p(\mathbb{D})$, $1 < p < \infty$. Our main result gives a sufficient condition for the boundedness of $T_a$ in terms of some ``averages'' (related to hyperbolic rectangles) of its symbol. If the averages satisfy an ${o}$-type condition on the boundary of $\mathbb{D}$, we show that the corresponding Toeplitz operator is compact on $A^p$. Both conditions coincide with the known necessary conditions in the case of nonnegative symbols and $p=2$. We also show that Toeplitz operators with symbols of vanishing mean oscillation are Fredholm on $A^p$ provided that the averages are bounded away from zero, and derive an index formula for these operators.

Enabling sharing and reuse of scientific data

The purpose of this study was to develop an understanding of the current state of scientific data sharing that stakeholders could use to develop and implement effective data sharing strategies and policies. The study developed a conceptual model to describe the process of data sharing, and the drivers, barriers, and enablers that determine stakeholder engagement. The conceptual model was used as a framework to structure discussions and interviews with key members of all stakeholder groups. Analysis of data obtained from interviewees identified a number of themes that highlight key requirements for the development of a mature data sharing culture.