Fish consumption preferences and factors influencing it

Fish consumption preferences are affected by individuals’ socioeconomic characteristics. The aims of the present paper were (i) to obtain information on fish consumption level and frequency; (ii) to investigate the associations between the socioeconomic characteristics of consumers and their preferences; and (iii) to examine the influence of determinants on fish consumption. Data were gathered through a questionnaire completed by a total of 127 randomly selected individuals from different socioeconomic backgrounds from the Antakya, Turkey. The average consumption was found to be 2.98 kg/person/year for fish. Anchovies, gilt-head sea bream, and sea bass were reported as the most consumed three species, respectively. Significant differences in fish consumption were found among age groups, gender groups, and education groups, as well as between marital statuses. A majority of the consumers eat fish once a month throughout the year or only during the winter months. Fish consumption level and frequency were significantly positively correlated with education (p<0.01), income (p<0.05) and total meat consumption (p<0.01). The stepwise multiple regression model explained 41.7% (p<0.01) of the total variance for fish consumption. The amount and frequency of the consumption in the region, which is very far below the world and Turkey average especially for lower socioeconomic groups and for less-consumed fish species, can be increased by certain policies, such as training, advertising and different marketing strategies. Moreover, consumption should be distributed equally throughout the year instead of consuming only in certain seasons.

"Kovissa tieteissä" maailman kärkeen yltävä pohjoismainen ja itä-aasialainen yliopistotutkimus ja sen tuloksellisuus

Lehden sisällysluettelossa nimeke on muodossa: "Kovissa tieteissä" maailman kärkeen yltävä pohjoismaisen ja itä-aasialaisen yliopistotutkimuksen tuloksellisuus.

Mikä Eurooppa? : Ketkä eurooppalaiset?

Kirjallisuusarvostelu

Cat Scratch Disease in kidney transplant receptors: is it a rare or underdiagnosed pathology?

Cat Scratch Disease (CSD) is an infectious disorder which appears after cat scratching particularly in children and adolescents. Bartonella henselae is the etiologic agent more frequently involved. There are only a few recent reports demonstrating the disease after transplantation, although the illness is not infrequent in immunologically competent people. Indeed CSD in transplant receptors has only been recently emphasized in the literature and it was concluded that fever and lymphadenopathy in patients who had been exposed to cats should prompt clinicians to maintain a suspicion for the infection. In this report CSD infecting a renal transplanted adolescent complaining of headache, blurred vision and fever, presenting a cat scratching lesion in the right arm, with a bilateral painful cervical lymphadenopathy was related. He also presented indirect immunofluorescency identifying that the two subtype's titles of Bartonella-henselae and quintana- were elevated. Treatment with doxicicline e rifampicin was introduced and the patient became asymptomatic in about 3 weeks.

Ulkoistettujen IT-palveluiden laatu eri offshoring asteissa

Suomen IT-palvelu markkinoiden voidaan kuvata olevan murroksessa. Asiakkaat ovat yhä kiinnostuneempia ulkomailla tuotetuista palveluista, mutta tietyt tekijät pitävät heidät varuillaan. Tietoa ei ole tarpeeksi sataavilla siitä, miten eri offshoring asteet vaikuttavat palvelun laatuun. Vaikka palvelun laatua ja ulkomailla tuotettuja palveluita on tutkittu paljon, usea tutkimuskysymys on edelleen vastaamatta, terminologia on epämääräistä ja tutkimustulokset ovat epäjohdonmukaisia. Tämä tutkimus keskittyy näiden kahden kentän leikkauspisteeseen. Tutkimuksen tarkoitus on oppia lisää palvelun laadusta eri offshoring asteissa ja samalla kaventaa tutkimusaukkoa. Offshoring asteet voidaan jakaa kolmeen toimitusmalliin: onshore, yhteistyö ja offshore. Tutkimus koostuu kvantitatiivisesta sekä kvalitatiivisesta vaiheesta. Ensin kerättiin numeerista aineistoa tapahtumienhallintajärjestelmästä (incident management system). Ratkaisuaikaa eri tomitusmalleissa analysoitiin Kruskal-Wallis ja Jonckheere-Terpstra testien avulla. Lisäksi palvelutasosopimuksen (SLA) noudattamista eri toimitusmalleissa tutkittiin ristiintaulukoinnilla. Kvantitatiivisen analyysin tulokset viittaavat siihen, että offshore palvelut suoriutuvat muita toimitusmalleja paremmin, kun palvelun laatua tarkastellaan nopeuden ja SLA:n näkökulmasta. Analysoitua dataa varjostavat kuitenkin useat ongelmat, jonka takia tutkimustuloksiin täytyy suhtautua varoen. Kvantitatiivisen analyysin jälkeen tutkimus siirtyi kvalitatiivisen datan keräämiseen ja analysoimiseen. Haasteteltavia oli neljä ja he tulivat erilaisista organisatorisista rooleista ja heillä oli kokemuksia erilaisista toimitusmalleista. Haastattelut kattoivat seuraavat teemat: laatu käsitteenä, laadun subjektiivisuus tai objektiivisuus, offshore toimituksiin kohdistuvat odotukset ja ennakkoluulot, Intiasta toimitettu laatu, offshore resurssien proaktiivisuus, laatuindikaattorit sekä yhteistyössä toimitettujen palveluiden vähäisyys. Useita johtopäätöksiä voidaan vetää empiirisen tutkimuksen perusteella. Ensinnäkin palvelun laatu eri toimitusmalleissa nähtiin kiistanalaisena aiheena. Toisekseen tapa jolla resurssit ja työtehtävät jaettiin yhteistyössä toimitetussa palvelussa, näytti aiheuttavan joitain ongelmia. Toisaalta kokemattomat offshore resurssit osoitettiin näihin palveluihin ja toisaalta heille annetaan vain rutiinitehtäviä. Tämä luo itseään voimistavan kierteen, joka johtaa alhaiseen motivaatioon ja omistajuuteen sekä korkeaan vaihtuvuuteen offshore resurssien keskuudessa. Tämä piirre ei kuitenkaan ole ominainen juuri yhteistyössä toimitetuille palveluille vaan perimmäinen syy piilee tavassa jakaa resurssit ja tehtävät. Lisäksi tutkimuksessa tunnistettiin, että ennakkoluulot vaikuttavat koettuun palvelun laatuun ennakoimattomalla tavalla. Tutkimus myös vahvisti, että kohdeyrityksessä on tarvetta lisäinformation keräämiselle, jotta lisäanalyysejä voidaan tehdä.