[46 phot. de Saint-Petersbourg, don de J. de Schokalsky en 1892]

Donateur : Chokalskiï, Iouliï Mikhaïlovitch (1856-19..?)

[10 phot. de Oranienbaum près Saint-Petersbourg, don J. de Schokalsky en 1892]

Donateur : Chokalskiï, Iouliï Mikhaïlovitch (1856-19..?)

[2 phot. du réservoir de Wyrnwy (Pays de Galles), don R.S. Cleaver en 1892]

Donateur : Cleaver, R.S. (18..-18..?)

Suomen PK -rakennusyritysten kilpailukyky

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Suomen PK -rakennusyritysten kilpailukykyä yleensä sekä antaa parannusehdotuksia rakennusalan kansallisen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tutkimusaineisto on koottu sekä kirjallisuustutkimuksena että tekemällä haastattelututkimus Rakennusteollisuus RT ry:n talonrakennusjaoston jäsenyritysten omistajille. Saatuja tuloksia on syvennetty Rakennusteollisuus RT ry:n talonrakennusjaoston jäsenyritysten kehitysjohtajille suunnatuilla workshop -menettelyllä. Tutkimuksessa esitetyt mallit pyrkivät löytämään tekijöitä, joiden avulla kilpailukyky olisi selkeästi määriteltävissä. Measuring Construction Competitiveness in Selected Countries -tutkimuksen luoma kilpailukykykuutio ja sen käyttäminen tässä tutkimuksessa muodostavat kilpailukyvyn osa-alueiden käsittelytavalle tutkimuksessa käytetyn viitekehyksen. Tutkimuksessa esitettyjen kilpailukykyä vahvistavien tekijöiden huomattiin siirtyneen puhtaasta sopimuksenhallinnasta alueellista yhteistyötä rakentamisen osapuolien välillä korostavaan suuntaan. Rakentaminen halutaan nähdä useiden toimijoiden sopuisana suorituksena, missä yhdessä sopimisella on keskeinen merkitys. Suomen PK -rakennusyritysten kilpailukyvyn parantamiseen tähtääviä toimenpide-ehdotuksia olivat rakennusalan eri toimijoiden verkottuminen sekä yrityksen henkilöresurssien motivointi.

Hallituksen riippumattomuus Suomen corporate governance -suosituksessa

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia, kuinka Suomen vuonna 2004 voimaan tullut corporate governance -suositus tukee hallituksen riippumattomuutta. Tutkimuksessa määritellään hallituksen riippumattomuuden käsite. Tämän määritelmän avulla tarkastellaan, kuinka Suomen corporate governance -suosituksessa ohjataan hallituksen riippumattomuutta. Tutkimus on kvalitatiivinen tutkimus, joka on luonteeltaan osittain teoreettinen ja osittain normatiivinen. Tutkimusstrategiassayhdistyvät deskriptiivisyys ja komparatiivisuus. Tutkimuksessa Suomen corporategovernance -suosituksen hallituksen riippumattomuutta koskevia suosituksia verrataan toisaalta päämies-agenttiteorian pohjalta muodostettuun riippumattoman hallituksen määritelmään ja toisaalta keskeisimpiin ulkomaisiin corporate governance -säännöstöihin. Riippumattomaksi hallitukseksi määriteltiin hallitus, jonka toimintaa toimiva johto tai merkittävä osakkeenomistaja ei voi suoraan tai välillisesti dominoida. Suomen suosituksessa voidaan nähdä pyrkimys kohti riippumaton-ta hallitusta. Suomen suositus ei kuitenkaan tue hallituksen riippumattomuutta parhaalla mahdollisella tavalla. Sekä toimivalle johdolle että yhtiön merkittäville osakkeenomistajille jää valtaa vaikuttaa hallituksen toimintaan enemmän kuin osakkeenomistajien etujen kannalta olisi suositeltavaa.

Yhteiskuntavastuu Suomen metsäteollisuudessa

Tutkimuksessa tarkastellaan yritysten yhteiskuntavastuuta Suomen metsäteollisuudessa. Tutkimuksessa yhteiskuntavastuuta tarkastellaan kolmen suomalaisen metsäteollisuusyrityksen kautta. Valitut metsäteollisuusyritykset ovat Stora Enso, Upm-Kymmene ja Metsäliitto. Aihetta on lähestytty aiheeseen liittyvän kirjallisuuden, yritysten vuosikertomusten sekä Kauppalehden artikkeleiden kautta. Yrityksen vuosikertomukset käsittävät noin kymmenen vuoden ajan jakson ja Kauppalehden artikkeleita on tutkittu kahden vuoden ajalta. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla suomalaisten metsäteollisuusyritysten yhteiskuntavastuuta. Tutkimustulokset osoittavat, että Kauppalehden artikkeleiden ja vuosikertomuksissa kerrottujen asioiden välillä ei ole täysin selkeää yhteyttä. Näyttää siltä, että Kauppalehden artikkelit antavat taustatietoa vuosikertomuksissa tapahtuneille asioille. Kauppalehden artikkeleista käy ilmi, että suomalaiset metsäteollisuusyritykset ovat joutuneet viime vuosina käsittelemään vaikeina pidettyjä yhteiskuntavastuuta koskevia aiheita. Suomessa metsäteollisuusyritysten pitkän aikavälin trendinä on ollut siirtää tuotantoa pois kotimaasta halvan työvoiman sekä energian maihin. Näyttää siis siltä, että yhteiskuntavastuuta pidetään vielä nykyäänkin yrityksissä erillisenä käsitteenä ja pakollisenatoimintona pärjätäkseen kansainvälisessä kilpailussa. Sidosryhmät ovat myös nousseet yhä suurempaan rooliin yritysten yhteiskuntavastuu asioissa. Aineistosta voidaan päätellä, että Kauppalehden artikkeleissa tuotetaan erilaista todellisuutta yhteiskuntavastuusta kuin yritysten vuosikertomuksissa.

Analyysi Suomen työeläkevakuutusyhtiöiden sijoitustoiminnasta ja taloudellisesta kehityksestä

Tutkielman tavoitteena on analysoida neljän työeläkeyhtiön, Ilmarisen, Varman, Eläke-Tapiolan ja Eläke-Fennian, viime vuosien taloudellista kehitystä. Tutkimusongelmana on selvittää työeläkevakuutusyhtiöiden tämän hetkinen taloudellinen tilanne sekä sijoitustoiminnan menestys. Tutkielma on toteutettu nomoteettisella tutkimusotteella. Tutkielman empiirisessä osassa tarkastellaan yhtiöiden taloudellista kehitystä yhtiöiden tilinpäätösinformaation perusteella. Tutkielman teoriaosa luo pohjan empiirisen osan tutkimukselle. Suomen eläkejärjestelmä kohtaa parhaillaan suuria muutospaineita. Tulevaisuudessa työeläkevakuutusyhtiöillä on entistä suurempi vaikutus koko Suomen talouteen. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että heikoimmin menestynyttä Eläke-Fenniaa lukuun ottamatta yhtiöitä ei voi suoraan asettaa paremmuusjärjestykseen vaan sijoittajan tulee miettiä millaista yhtiötä hän preferoi. Varma menestyi vertailussa lähes kaikilla osa-alueilla hyvin suhteessa muihin yhtiöihin. Ilmarinen on yhtiöistä vakavaraisin, mutta yhtiön kustannustehokkuus onvertailun heikoin. Ilmarisen otti yhtiöistä eniten sijoitusriskiä. Varovainen sijoittaja preferoi Eläke-Tapiolaa. Yhtiö oli vertailluista yhtiöistä kustannustehokkain.

Luottoluokituksen informaatioarvo Suomen osakemarkkinoilla

Tutkimuksen tavoitteena on tutkia Standard & Poor's:n ja Moody's:n antamien luottoluokitusten informaatioarvoa Suomen osakemarkkinoilla. Tutkimuksessa selvitetään, millaisia vaikutuksia luottoluokituksen lasku ja nosto sekä luottoluokituksen pysyminen ennallaanaiheuttavat osakekurssiin. Aineisto koostuu 42 luottoluokitusilmoituksesta viiden vuoden aikavälillä, syyskuusta 2001 marraskuuhun 2006. Tutkimuksessa käytettiin pitkän aikavälin luottoluokituksia. Luottoluokitusilmoitusten vaikutuksia osakemarkkinoilla tutkittiin tapahtumatutkimusmenetelmän avulla. Empiiristen tulosten perusteella luottoluokituksen lasku ja näkymän heikentyminen aiheuttavat merkitseviä positiivisia epänormaaleja tuottoja. Luottoluokituksen nosto ja näkymän parantuminen eivät aiheuta markkinareaktioita. Markkinat osoittavat epänormaaleja tuottoja ennen luottoluokitusilmoitusta.